Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Ihan on tuttua Ylen kommenttisensurointi. Jos ei sovi metsätalouskriittiseen linjaan, jää herkästi kaniin. Heikko esimerkki verorahoitteiselta puljulta.
Taitaahan se suojakaista olla tuossa lainmukainen, mutta ei ELY-keskuksen suosituksen mukainen? Edelleen katsoisin niitä 90-luvun hakkuita, joissa jätettiin ihan samanlainen suojakaista vastarannalle, ja nyt sillä kohdalla oli joen parhaimpia raakkuesiintymiä? Tuskin siksi, mutta ainakin siitä huolimatta. Tietenkin olosuhteet toisella rannalla voi olla erilaiset, ja suojakaistalla erilainen merkitys.
Yksinkertaisinta olisi, kun raakkujokien rantakaistat lunastettaisiin suojelualueiksi, ei tarvitsisi arpoa mistä saa ajaa ja milloin, ja antaa epämääräisiä suosituksia, jotka ei oikeuta minkäänlaiseen kompensaatioon.
Auton akku purkautuu paljon nopeammin, kuin latautuu. Tuollaisessa käytössä on auto aina kotiin palattua muistettava laittaa latautumaan, muuten saa seuraavalla raivausreissulla turvautua kännykkään.
Jos tuo joki olisi ollut niin syvä, ettei koneella voi ajaa ylitse, olisikohan hakkuut jääneet tekemättä? Varmasti ei. Paikallisia olosuhteita tuntematta, karttojen perusteella näyttäisi että nelisensataa metriä metsätietä riittäisi saamaan tuon palstan kuivin jaloin saavutettavaksi. Tuon kokoisella palstalla varmasti ihan kannattava investointi.
Edellisen harvennuksen ylityspaikat muuten näkyy edelleen vuoden 2023 ilmakuvassa paikoitellen vaaleampina viivoina joen pohjassa. Raakkuja tai, niin aika tarpeeton rasitus ollut joelle.
Kyllähän tuossa ihan selkeää vahinkoa on tehty. Niinikään on myös ilmeisesti toteennäytetty, että hakkuisiin on ollut olemassa ohjeistus, jolla vahinko olisi vältetty. Nyt on selvittämättä kaksi asiaa, jotka ei voi olla mielipideasioita:
1. Vahingon suuruus ja vaikutukset
2. Missä kohtaa ohjeistuksien perillemeno katkesi ja ketkä siitä ovat vastuussa
Vanhoissa ilmakuvissa näkee, että kyseisellä kohdalla on toisen puolen rannalla tehty avohakkuu noin vuonna 1996, ja ihan varmasti ei ole 45 metrin suojakaistaa, vaan kapeampi. Siitä huolimatta ennen tätä kohellusta raakkukanta ilmeisesti voi joessa hyvin. Toki ilmakuvasta ei voi päätellä paikallisia olosuhteita, eli olisiko toisen rannan suojakaistalla enemmän merkitystä.Nyt hakatulla alueella on myös selkeästi tehty harvennuksia aiemmin (runsaasti ajouria.) Jotain kautta ne puut on silloinkin ajettu.
Joka tapauksessa jo maalaisjärki sanoo, että jos jokea aletaan ajokoneella satoja kertoja ylittämään, on sillä ihan varmasti vaikutusta vedenlaatuun alajuoksulla. Tilapäissilta ei ole halpa, mutta moni nukkuisi varmasti nyt yönsä paremmin.
Eipä tuossa muuta voi, kuin odotella tuloksia seurausten tutkinnasta – paljonko simpukoita meni ja kuinka pitkä-aikaisesti vaikuttavasta tuhosta on kyse – ja mikä oli tapahtumaketju. Konekuski oli ainakin soittanut firmaan kuultuaan asiasta, ja ajanut sitten uudelleen yli (ja tämän jälkeen tehnyt tämän kuuluisan kommenttinsa), jos uutisointiin on uskominen.
Eikös ylityksiin ole käytössä ihan tilapäissiltoja, jotka ajokoneella saadaan tuotua ja nostettua paikalleen? Ja karttaohjelmissa lienee luontokohteet nykyisin jo merkittynä, joten vähän tuossa taitaa selitettävää olla. Korjuufirmalle kuskin asenne tuskin on kilpailuetu.
Turpeestakaan en ihan täysin olisi sitä mieltä, että uusiutumatonta, koska uutta kuitenkin kasvaa ja kasvun määrä tiedetään. Niin pitkään kun turvetta ei nosteta enempää kuin uutta kasvaa, ei ole mitään syytä sanoa uusiutumattomaksi.
Mutta nyt on sen verran parempaa hintaa saanut energiapuun vetämänä, että en valitakaan. 🙂
Aikoinaanhan Saksan johdolla saatiin maakaasusta ilmastollisesti kestävä energianlähde. Sittemmin kaasun saatavuuden kanssa ilmeni muutamia ongelmia. Eihän se nyt käy, että jollain muulla EU-maalla olisi mahdollisuus käyttää halvempaa energiaa, kuin saksalaisilla.
Husqvarna 140R:ää olen yrittänyt käyttää loppuun. Kerran jo vaikutti lupaavalta, kun voima lakkasi siirtymästä kulmavaihteen läpi, mutta silloinkin tarvitsi vain leikata uusi kiila terä-akselille, ja taas on menty. Terän kun tyrkkää venähtäneeseen pihlaja- tai hiestuppaaseen, niin kyllä siinä iskujakin tahtoo tulla aina välillä.