Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Volodymyr Zelensky on äidinkieleltään venäjänkielinen ja puhuu ukrainaa venäläisaksentilla. Niinikään venäjänkielisillä alueilla ei haluttu olla venäläisiä, vaan venäjänkielisiä ukrainalaisia. Ei saksankieliset itävaltalaiset ja sveitsiläisetkään näe itseään saksalaisina, eikä suomenruotsalaiset ruotsalaisina. Puheet venäjänkielisten mittavasta sorrosta Ukrainassa on sitä samaa roskaa, jota kremlistä tuppaa aina tulemaan, tuulen suunnasta riippumatta.
Ei sitä oikein muuten saa näyttämään kannattavammalta.
Oikea vertailuhan pitäisi mennä niin, että ostetaan kaksi identtistä tilaa, mutta toisessa on jk-asennossa oleva metsä, ja toisessa aukko. Sitten aletaan vertailemaan pääomien tuottoa – lähdetään nyt siitä, että palstat on maksettu lainalla, niin saadaan helpommin rahalle hinta. Aukossa on maksettu lähinnä maaapohjasta, ja mahdollisesti tarvittavista uudistustoimista. Jk-palstassa myös palstalla olevasta puustosta. Aukosta saadaan tuloja puulajista ja kasvusta riippuen n. 15-25 vuoden kuluttua ensiharvennuksesta, millä katetaan ehkä uudistuskuluja, mutta lainapääomaa ei tässä vaiheessa ole tuotoilla vielä lyhennetty.
Jk-palstalla tehdään yläharvennus, ja siitä saadaan tuloja nopeammin ja enemmän, ja päästään heti lyhentämään lainaa. Seuraava yläharvennus päästään tekemään ehkä 15-20 vuoden päästä, ja taas on saatu tuloja ja lyhennetty lainaa. Kummassako on tässä vaiheessa enemmän pääomaa kiinni, kun mukaan lasketaan lainojen korot? Aukon ensimmäinen harvennus – josta aletaan saamaan tukkiakin – tehdään n. 25-35 vuoden iässä, ja jäävä puusto alkaa olemaan nopean arvokasvun vaiheessa. Näillä tuloilla jo katettaneen palstan hankintaan käytetty raha korkoineen. Jk-palstan puustosta osa on myös nopeassa kasvussa, kuten aina,, mutta kummassako on suurempi kasvu per hehtaari tässä vaiheessa ja miksi? Väitän, että ex-aukossa, koska jk:ssa on runkoluku pidettävä pienempänä luontaisen taimettumisen mahdollistamiseksi, joten nopea kasvu keskittyy pieneen määrään runkoja. Alkuperäistä pääomaa korkoineen on edelleen kiinni puustossa, jota on pitänyt hakata ja myydä harkitusti, ettei tilasta tulisi tuottamaton harveikko. Puuta on myyty alussa useammin, mutta tässä vaiheessa sekin vaaka alkaa kallistumaan jaksollisen puolelle nopeamman kasvun ansiosta. Kun jaksollisessa tehdään pajatson tyhjennys päätehakkuussa, jatketaan jk:ssa edelleen pienen tasaisen tulon linjalla.
Ei liisarit maksa asiakkaan puolesta mitään, ei edes arvonalennusta.
Ilmasto- ja luontokatoasioihin on yksinkertainen ratkaisu: Hankitaan metsästä saatavat tuotteet sieltä, missä metsätalous on kestävintä. Tai sitten ei hankita ollenkaan, sillä kaikki mitä metsästä saadaan on mahdollista tuottaa muutenkin, esim. öljystä.
Jos polttoaine maksaa 2€/l ja kulutus on 10l/100km, ajaa 37000€:lla 185000km.
Tuollainen Nostokoukulla oleva kohdehan toimii hyvin jättöpuualueena, joten sitä kautta se tavallaan ei ole ”pelkkää miinusta” taloudessa. Rivien välistä olen lukevinani, ettei sitä missään tapauksessa hakattaisi, vaikka olisi luvallistakin, mikä on kyllä ymmärrettävää. Itselläkin on vastaava paikka, korkeassa kallioruhjeessa oleva pieni sola lähellä rantaa, hieno paikka. Valitettavasti edellisen omistajan hakkuussa siitä on pitänyt kerätä joka kalikka pois. Uusia istutin, mutta niin karulla paikalla kestää varmaan 100 vuotta, että on taas kunnon puustoa, oli todella tiheäsyisiä kantoja siinä.
Kaverilla on tuollainen kohde, ja siinä järeitä kuusia. Viereisen kuvion hakkuun yhteydessä hankkivat ely-keskukselta lausunnon, että siitä saa poimia isoimpia puita. Ei ostaja-metsäfirma halunnut niihin edes koskea. No sitten olisivat ottaneet itselle, mutta myöskään koneurakoitsija ei suostunut niihin koskemaan. Tämä oli hyvän aikaa raakkugatea aiemmin, eli ei siihenkään ylireagoimisesta ollut kyse. Ei myöskään FSC-hakkuusta.
Kuulostaa vahvasti luontokohteelta. Jos itse poimit hieman isoimpia puita sotkematta maata, niin tuskin tulee sanomista, aukoksi pistäminen sen sijaan voi tuottaa seurauksia. En osaa sanoa mitä, mutta itse en ainakaan testaisi. Metsäfirmathan ei tuohon koskisi ollenkaan.
Tuollainen ESTÄVÄ-merkintä tuli minullekin jokunen viikko sitten. Oli naapurin hakkuissa löytynyt noro, ja omasta palstasta meni jonkin verran sen suojavyöhykkeelle. Välissä on joskus ehkä 40-luvulla kaivettu oja (näkyy vanhoissa ilmakuvissa) oma kuvio on ollut avohakattuna 90-luvun alussa ja itse olen nuoren metsän kunnostuksen tehnyt ja terveyslannoituttanut. Sen takia kyselinkin ely-keskukselta tarkennusta, kun eihän siinä mistään luonnontilaisesta metsästä ole kyse. Siellä käsittelijä totesi, ettei ollut tarkoitus ko. alueen olla niin tiukasti rajoitettu, kuin kuviotiedoissa on. Nyt on kuviotietoihin lisätty, että poimintaluontoinen hakkuu on sallittu, vaikka se estävä-merkintä siellä edelleen on. Ilmeisesti järjestelmä ei tällä hetkellä taivu muuhun. Lisäksi alueesta poistettiin vanha tilarajan ylittävä ajoura, jossa kone oli rypenyt syvät raiteet, kun ei siinä mitään suojeltavaa ole.
Kannattaa käydä katselemassa niitä omia metsätietoja, ja olla yhteydessä ely-keskukseen, jos on tullut yllätyksiä. Kuulemma taannoinen raakkutapaus on tihentänyt kampaa näiden kanssa.
On, eikä ole valittamista. Jos ihan pakko on jotain moitetta keksiä, niin muoviosat ei ole niin ”premiumin” näköisiä, kuin kahdessa suuressa, mutta hyvin ne on kestäneet pakettiauton lavalla kuskaamista myös pakkasessa.