Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Nälkä on hirvellä, mutta metsätalous onneksi tarjoaa siihen helpotusta. En minä ainakaan viitsi siivota kuvioita vesakosta enää siinä vaiheessa, kun hirvistä ja vesakosta ei ole kasvatettaville puille haittaa. Sitten saa hirvikin hakea evästä. Jos vielä napsii mäntyjen ja koivujen alaoksat kuiviksi, niin on melkeinpä tervetullut.
Bensaa palaa paljon myös silloin, kun katkottavaa puuta on todella paljon. Sitten kun joutuu kirurgityönä vielä varovasti napsimaan näitä puita aivan kasvatettavien vierestä, niin kylläpä palaa aikaa ja bensaa. Yhtäkaikki homma kannattaa tehdä ajoissa ja riittävän usein, niin kasvatettavat puut kasvavat nopeammin ja taimikonraivauksesta pääsee nopeammin eroon.
Aiemmin mainitsemalleni supervesakolle palaan ensi kesänä sillä ajatuksella, että keskikesällä kun katkoo uudet juurivesat, niin vesominen vähenee. Lisäksi matalampien vesojen joukosta on helpompi nähdä jätettävät taimet. Todennäköisesti kuvio tulee kuitenkin olemaan useamman vuoden työleiri, mutta palkinnee aikanaan hyvällä kasvulla.
Tätä venäjän tuonnin loppumisen merkitystä kyllä ihmettelen. Jos koivu pistetään juuresta poikki venäjällä ja tuodaan Suomeen, hiilinielu ei pienene. Jos sen sijaan koivu laitetaan poikki Suomessa, hiilinielu pienenee. Onko itärajan aita niin tehokas, että hiilidioksidikin tyssää siihen, vai millä tavalla vaikutus ilmastoon on näin erilainen?
Ja kyllä, ymmärrän puheen olevan Suomen hiilinuielusta. Mutta mikä vaikutus ilmastoon on sillä, missä hiilinielu sijaitsee? Jos löytyy jokin keino lopettaa Suomesta vaikkapa teräs- ja metsäteollisuus ja sen myötä metsien hakkuut, ja silti jatkaa elämistä entiseen malliin, paitsi että nuo kyseiset tuotteet tuotaisiin muualta, sittenkö oltaisiin ilmastopolitiikan mallimaa, kun päästöistä leikattiin iso osa ja hiilinielu kasvaa niin että kohina käy? Katsottaisiin vain nenän vartta pitkin niitä maita, jotka tuottaisivat meille terästä ja puusta tehtäviä tuotteita?
Ei ole Trico ollut minullakaan 100% suoja, kahdesta taimesta oli latva katkottu viime talvena, ja syömättä jätetty, kun taisi maistua pahalta. Toinen oli juurikin semmoinen, joka olisi kohta päässyt karkuun, toinen taas polvenkorkuinen. Jälkien perusteella kaikki sarvipäät oli läpikulkumatkalla ilman isompaa paikalla pyörimistä.
Raivaaminen kyllä nopeuttaa taimikon alkukehitystä todella selvästi. On tullut nähtyä, kun on samanikäistä taimikkoa, joista toista on hoidettu tarpeen perusteella ja toista tukien (silloinen omistaja oli edunvalvonnassa tms.) Supervesakkoa ei teetä kukaan, tulee sen verran kalliiksi. Pikkuisen yli hehtaarin alueella meni kuukauden viikonloput ja lähemmäs 20l bensaa. Toivottavasti rauhoittuu, kunhan ensi kesänä käy juurivesoja lanaamassa.
Kokemusta kerään minäkin, mutta kerätyn perusteella toimin näin: Jos hirviä ei haluta kuviolla oleilevan, kaikki sisäänheittotuotteet, eli haapa, paju ja pihlaja saavat välittömän teloitustuomion. Mänty saa Trico-käsittelyn laadustaan riippumatta.
Ja miksi näin? Hirvi, kuten muutkin luonnoneläimet, välttää turhaa energiankulutusta, ja varsinkin talvella liikkuu mahdollisimman vähän. Näin ollen se hakeutuu mieluiten alueelle, jossa on mahdollisimman paljon mahdollisimman monipuolista ravintoa. Ajatus siitä, että jos jättää hirville syötävää puuta, niin ne jättävät kasvatuspuut rauhaan ei ole realismia. Hirvi kyllä syö saatavilla olevan materiaalin ennenkuin lähtee vaeltelemaan eteenpäin.
Omat tulokset on olleet nyt nähtävissä kuvioilla, jotka oli täysin laiminlyötyjä edellisen omistajan puolesta ja suuresti hirvien suosiossa. Makuupaikkoja siellä täällä ja kaikki vähänkin syötävä puu pensaikkoa. Uudelleen viljelyn myötä pistin kaikki lehtipuut nurin (koska koivutkin oli toivottomia pensaita) ja mäntyjä käsittelin Tricolla, myös raadoiksi syötyjä monihaaraisia. Lopputulos nyt vuosien kuluessa on ollut, että hirvet on siirtyneet oleskelemaan muualle, ja jopa myöhemmin noussut pajuvesaikko on saanut olla rauhassa (millä nyt ei olisi niin väliä.) Oma teoria on ollut, että kun hirvelle saa käsityksen siitä, että sekin ruokapuu, jota alueella kasvaa, haisee ja maistuu lampaan p…eeltä, ei se jää paikalle norkoilemaan, vaan etsii paremman paikan, joita talousmetsissä onkin aina tarjolla.
Kun kasvatettava puusto on päässyt hirviltä karkuun, saa lehtipuuvesakkokin taas kasvaa vapaammin ja ruokkia sarvipäitä.
Jos turvemaan metsä on kasvatettu jaksollisena uudistuskypsään ikään, on sen hakkaaminen jatkuvan kasvatuksen vaatimaan harvuuteen melkoinen riski – myrskyjen jäljiltä voi olla vähänlaisesti enää kasvatettavaa jäljellä. Siksi ”vieläkin ne vain avohakkaavat turvemaita”-tyylinen uutisointi ei anna oikeaa kuvaa muutoksen mahdollisuuksista. Jk:een siirtyminen pitäisi turvemailla päästä aloittamaan huomattavasti aikaisemmin.
Vaihtoehdoista puhuminen ei pelota, vaan sitä ei haluta tehdä, koska tarkoitus on saada minimoitua suomalaisten metsien käyttö. Ilmasto- ja monimuotoisuusasiat ovat vain keppihevonen tämän asian ajamiseen, eikä niiden todellinen toteutuminen paina mitään. Jatkuvan kasvatuksen monimuotoisuusvaikutus pitkällä aikavälillä on, että kaikki talousmetsä on samanlaista harvaa kuusikkoa. Siinä sitä on monimuotoisuus huipussaan.
Metsätaloudessa on varmasti korjaamisen varaa edelleen, mutta sellaista ekokatastrofia, jota julkisessa keskustelussa nyt maalaillaan, ei todellakaan ole olemassa.
No sitten kannattanee myös katsella mökkejä, jotka on kelvottomassa kunnossa – saattaa saada halvemmalla, kuin rannalla olevan mökkitontin, kun homeinen röttelö pelottaa monia ostajia.
Ei paljoa soita? Ainakin karttakuvasta saa aivan toisenlaisen vaikutelman:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi
Jos siis puhutaan Pohjois-Karjalan Pielisestä, eikä jostain muusta?
Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin hakusessa on metsän lisäksi venepaikka ja kalavedet? Näitä oikeuksiahan tulee joskus tilojen mukana, vaikkei ranta olisi lähelläkään. Minullakin on yksi rannaton tila, jossa on oikeudet muutamaan vesialueeseen ja venevalkamaoikeus, ja sitten toinen, jossa on pelkkä venevalkamaoikeus, eli luvat olisi sitten hankittava kalastuskunnalta.