Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Nykyinen sota Euroopassa on paljolti Naton itälaajenemisen seurausta.
Nykyinen sota Euroopassa on paljolti sen seurausta, että venäjä on pinta-alaltaan liian pieni valtio venäläiselle haavoittuvalle egolle. Entisillä vasalleilla ei saa mennä paremmin, sehän pistäisi kyseenalaistamaan oman aseman ja saavutuksen. Juuri siksi Baltialle oli elintärkeää liittoutua.
Ei Natoon ole liitetty ketään, ihan itse on jokainen joutunut hakemaan jäsenyyttä. Ukrainalle sitä ei myönnetty 2008.
Mitään sopimusta siitä, ettei uusia jäseniä Natoon hyväksyttäisi, ei ole ollut. Jos olisi, Baltian tilanne olisi todennäköisesti nyt täysin erilainen.
Riippuu hehtaareiden määrästä. Minulla on ollut pumpattava neljänkympin ruisku, ja kyllä sillä hehtaarin – pari levittää kerrallaan. Samaa ruiskua olen käyttänyt Tricolle. Alkuperäisen pumpun kahvan jatkeeksi laitoin putkenpätkän, ilman sitä käsi joutui olemaan liian koukussa.
Tämmöinen, mutta Italiassa valmistettu:
Siihen vaikuttamista on juurikin se, mistä täällä moititaan, eli liittoutuminen. 1939 ei oltu, ja se tarina ei ollut menestyksekäs. Ukraina ei ollut 2014, eikä 2022. Venäjän kanssa Ukrainalla oli 1994 solmittu sopimus rajoista ja niiden kunnioittamisesta. Vastineeksi Ukraina luovutti venäjälle ydinaseensa ohjuksineen. 2022 niitä samoja ohjuksia alkoi satamaan Ukrainaan takaisin, toki tavanomaisella räjähteellä (sarjanumerot oli samoja, kuin aikoinaan luovutetuilla.) Onko nyt jokin uusi sopimus, jota venäjän voi luottaa kunnioittavan?
Jatkosodan aikana Suomessa oli 35000 sotilaskarkuria.
Onhan tuo pöyristyminen tästä Trumpin Grönlanti -asiasta naurettavaa. Johan vuonna 1946 Usa:n silloinen presidentti Harry Truman ehdotti Grönlannin ostamista.
Sanoiko Truman myös, ettei sulje pois sotavoiman käyttöä tavoitteeseen pääsemiseksi?
Tanska ei omista Grönlantia, niin ei se voi sitä myöskään myydä, vaikka haluaisikin. Luonnonvaroista päättää Grönlanti, ja vuosia sitten ne päättivät lopettaa öljyn ja kaasun etsinnät ympäristösyistä. Käytännössä Tanska hoitaa lähinnä puolustusta, ja osaa virkamiestason hallinnosta, mutta grönlantilaisilla on kyllä laajasti lopullisia itsenäistymishaaveita. Jos ne päättäisi Yhdysvaltoihin liittyä, saisi itsenäistymisajatukset unohtaa lopullisesti. Sellaista päätöstä ne ei siis tule tekemään.
Klapien tekeminen se on todellinen rakkaudenosoitus. Peiton heiluttaminen lämmittää hetken, klapit koko talven. 😉
Kaupunkien pitämistä asutettuina tuetaan miljardeilla joka vuosi. Nallea ja kumppaneita tämä ei haittaa, kun ovat saamapuolella.
Olihan tässä vielä yksi märkä suokuvion nurkka, joka on alkanut tervaleppää puskemaan melkoista tahtia. Sen ensimmäinen raivaus alkanee olla tänä vuonna ajankohtaista. Tervaleppää saa alkaa kasvamaan, kun kerran tykkää siinä niin tehdä, mutta polttopuuksi tulevat menemään, Suomessahan tervalepälle ei tunnu olevan kuin ohuelti markkinaa. Eipä kyllä sen päätehakkuu tule olemaan minun ongelma muutenkaan.
Tämän talven hakkuussa osa puista joudutaan kuljettamaan suon yli. Moottorikelkalla olen tampannut tulevan ajouran hankea tiukempaan siinä toivossa, että turve jäätyisi ja kantaisi paremmin. Onko kokemusta, turhaa hommaa vai ei?
Vai johtuu jk-hakkuun huonompi hinta korjuukartellista… Eikö se ollutkaan siksi, että mottia kohti palaa enemmän aikaa ja löpöä, kun käytetään kuutiota kohti moninkertainen määrä aikaa verrattuna avohakkuuseen? Täytyykin sanoa seuraavissa harvennuksissa, että metsää aletaan muuttamaan pikkuhiljaa jk-suuntaan, niin alkaa harvennustukistakin tulemaan aukon hinta!