Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä se tien tekijän piikkiin menee.
Kun USAn lähettiläs vei tulitaukoehdotusta Moskovaan, odotutettiin sitä tuntikausia. Jopa tässä mahtavassa ja merkittävässä puhelussa odotutettiin Trumpia, kun putlerilla oli tärkeämpiä hommia ensin hoidettavana pois alta. putler näyttää kuka on pomo ja kuka käskee, mutta simppaajansa Valkoisessa talossa ei sitä taida ymmärtää, tai on vain onnellinen huomiostaan.
On se hyvä että nyt edes pyritään jonkinlaiseen aselepoon ja rauhaan turhan tappamisen sijaan. Sellaista yritystä EU maista ei juuri ole löytynyt.
Niin, tämä lähestymistapa toimi Münchenissä 1938, niin toimii se nytkin. Tai eihän se toimi, kun venäjä – joka muuten aloittikin koko tappamishomman – ei sitä halua lopettaa, koska tapettavaa on vielä jäljellä. Mikäli neuvotteluissa voidaan saada jotain tappamista helpottavaa aikaiseksi, se voidaan kyllä ottaa.
Kuka se oli se länsi, joka allekirjoitti sellaisen sopimuksen?
Ei ole olemassa sopimusta, ettei Nato laajene itään. Ei ole ollutkaan. Sellainen kyllä on, ettei venäjä laajene Ukrainaan, ja tunnetusti se sopimus ei pitänyt. Siksi energiapuusta sai hyvää hintaa tänä vuonna, mutten silti ole asiasta ollenkaan iloinen.
Toistasataa vuotta vanha kuusivoittoinen kuvio siirtyi tien varteen. Kirveen koskematon, mutta ojitettu 90-luvulla. Tiheäsyistä puuta paljon, mutta kuutioita vähän, reilu 220 mottia/ha ja tukkiprosentti huimat 55. Tässä tuli varmaan suuri rikos tehtyä. Tosin pystyyn kuivumista alkoi olla paljon, ja kuvion yksi sivu rajoittuu hakkuuaukeaan, yksi valtatiehen, ja yksi voimalinjaan. Mäntyä menee hitaasti kasvaneiden kuusien tilalle alkukesästä.
Ennen kuin ajat alkavat näyttää vakaimmilta, palstalaiset saattavat olla jo mullansyönnissä.
Tarkoitin lähinnä sitä, että mille puolelle nuo Dallasin pojat tulee asettumaan. Itänaapurin osaltahan epävakaus on normaalitila, eikä sitä siis lasketa.
On paljon tehtäviä, mitä drooneilla ei saa tehtyä, aloitetaan jo vaikka ilmavalvonnasta ja -puolustuksesta, risteilyohjusten laukaisusta tai pommituksista. Ukrainassa hävittäjien käyttö on ollut rajoitetumpaa, kun kummallakaan puolella ei ole ollut kalustoa, joka pystyisi operoimaan ilmapuolustuksen vaikutusalueella. Ei siis siksi, että drooneilla saisi samat hommat hoidettua. Itse asiassa ukrainalaisten tappioista merkittävä osa tuli siitä, että venäjä pystyi käyttämään hävittäjistä pudotettavia liitopommeja, kunhan pysyi ukrainalaisen ilmatorjunnan ulkopuolella. Vasta kun saivat luvan iskeä kehittyneemmillä aseilla venäjän alueelle, alkoi tämä paine helpottamaan.
Metsätaloutta tämä kaikki koskee sen verran, että omalta osalta on metsätilojen hankinta lainarahalla jäissä, kunnes ajat alkavat näyttää vakaammilta.
Jk ssa se 100 hehtaaria kasvaa kokopinta-alaltaan optimia tuottoa minkä lämpösumma ja ja maan ravinteet antaa myötä.
Ja minkä pienemmät puut saa isompien varjostukselta ja juuristokilpailulta kasvettua.
Ruotsalaisten härvelit pitää valita tilalle.
Gripen käyttää amerikkalaista General Electricin moottoria (vaikka ne ilmeisesti valmistetaankin lisenssillä Ruotsissa), joten tarvitsevat vientiluvan myydäkseen vaikkapa Suomeen. Kolumbiaan ei vientilupaa saaneet, kun USA haluaisi myydä sinne F-16:ia. Jos meillä perutaan F-35 kaupat, ei ole kovin kaukaa haettua, että vientilupaa Gripenille Suomeen ei heru. Jäljelle jää Rafale ja Eurofighter.
Viime helmikuussa hakattujen, noin 25-vuotiaiden kuusivaltaisten kuvioiden ensiharvennuksessa kertymä oli reilut 50 mottia/ha. Kiintoina tietenkin. Pääseekö tällä siihen salaperäiseen kellarieliittiin, vai joutuuko vielä tyytymään hang around-jäsenyyteen?