Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Sittenhän ei tarvitse maksaa korvauksiakaan, kun on vain päätetty, että suojavyöhyke joka tapauksessa jätetään? Asia taitaa ratketa poliitikkojen kannalta helposti.
On niitä tarkkojakin toimijoita metsä-alalla. Kaverilla kun oli hakkuu, jonka alueella suojeltu puro, suoja-alue merkittiin hakkuun ulkopuolelle. Koska siinä on järeä ja tiheä puusto, nämä kysyivät ELY-keskukselta ja saivat luvan yksittäisten järeimpien puiden poistoon. Paljon parjattu klusteri ei silti halunnut niitä puita ostaa. Päättivät sitten, että ottavat itselleen. No ei korjuufirmakaan halunnut niihin ELY-keskuksen luvista huolimatta koskea.
Tästä ei uutisoitu Ylellä eikä Hesarissa.
Nyt oli uutisia muistakin raakkupurojen ylityksistä. Joku yleisövihjetapaus oli tutkittu, ja todettu ylityksessä käytetyn asianmukaisesti väliaikaista siltaa.
Ei ole mikään pakko ylittää jokia kahlaamalla, ei ole tainnut jäädä palstat käsittelemättä missään, vaikka joen syvyys ylittäisi koneiden kahluusyvyyden. Tarvittaessa tehdään vaikka uusi tie.
Mitenkähän nuo hiilitaseet on laskettu? Katsoin tässä Omametsästä yhden kuvion tietoja, hiilitase 0.58t miinuksella, eli ilmoille tuprutellaan ilmastonmuutosta. Kyseinen kuvio on vanhaa, omia aikojaan metsittynyttä peltoa, juurakoiden perusteella kolmisenkymmentä senttiä multaa, sitten alkaa savikko. Pohjavesi on varsin ylhäällä ajankohdasta riippuen. Puustoa 236 kuutiota/ha, enimmäkseen raudusta. Sen verran tiheässä ovat, että aluskasvillisuutta ei ole, vaan maa on multapinnalla (harvennus onkin tulossa ensi talvena.) En tiedä miten vanha pelto on, mutta ainakin vuoden 1952 ilmakuvassa se on jo peltoa. Ehkä tuo on ollut turvemaata alunperin, mutta nyt se luokitellaan kangasmaaksi. Turpeesta ei ainakaan tuulenkaatojen kohdalla ole mitään jälkeä, multaa mikä multaa.
Ilmeisesti tuosta ei saa hiilinielua koskaan, vaikka mitä tekisit. Viereiset kuviot on lähinnä harvaa heikkolaatuista raudusta ja ravinnehäiriön pilaamaa kuusta, ja loput satunnaisten pajupuskien pilkuttamaa rehevää aukkoa. Ne menee ensi talvena sileäksi ja lannoitetaan, muokataan ja istutetaan, mutta tähän hiilikriisiin siitä ei koskaan tule näillä lukemilla olemaan apua.
Ihan on tuttua Ylen kommenttisensurointi. Jos ei sovi metsätalouskriittiseen linjaan, jää herkästi kaniin. Heikko esimerkki verorahoitteiselta puljulta.
Taitaahan se suojakaista olla tuossa lainmukainen, mutta ei ELY-keskuksen suosituksen mukainen? Edelleen katsoisin niitä 90-luvun hakkuita, joissa jätettiin ihan samanlainen suojakaista vastarannalle, ja nyt sillä kohdalla oli joen parhaimpia raakkuesiintymiä? Tuskin siksi, mutta ainakin siitä huolimatta. Tietenkin olosuhteet toisella rannalla voi olla erilaiset, ja suojakaistalla erilainen merkitys.
Yksinkertaisinta olisi, kun raakkujokien rantakaistat lunastettaisiin suojelualueiksi, ei tarvitsisi arpoa mistä saa ajaa ja milloin, ja antaa epämääräisiä suosituksia, jotka ei oikeuta minkäänlaiseen kompensaatioon.
Auton akku purkautuu paljon nopeammin, kuin latautuu. Tuollaisessa käytössä on auto aina kotiin palattua muistettava laittaa latautumaan, muuten saa seuraavalla raivausreissulla turvautua kännykkään.
Jos tuo joki olisi ollut niin syvä, ettei koneella voi ajaa ylitse, olisikohan hakkuut jääneet tekemättä? Varmasti ei. Paikallisia olosuhteita tuntematta, karttojen perusteella näyttäisi että nelisensataa metriä metsätietä riittäisi saamaan tuon palstan kuivin jaloin saavutettavaksi. Tuon kokoisella palstalla varmasti ihan kannattava investointi.
Edellisen harvennuksen ylityspaikat muuten näkyy edelleen vuoden 2023 ilmakuvassa paikoitellen vaaleampina viivoina joen pohjassa. Raakkuja tai, niin aika tarpeeton rasitus ollut joelle.
Kyllähän tuossa ihan selkeää vahinkoa on tehty. Niinikään on myös ilmeisesti toteennäytetty, että hakkuisiin on ollut olemassa ohjeistus, jolla vahinko olisi vältetty. Nyt on selvittämättä kaksi asiaa, jotka ei voi olla mielipideasioita:
1. Vahingon suuruus ja vaikutukset
2. Missä kohtaa ohjeistuksien perillemeno katkesi ja ketkä siitä ovat vastuussa
Vanhoissa ilmakuvissa näkee, että kyseisellä kohdalla on toisen puolen rannalla tehty avohakkuu noin vuonna 1996, ja ihan varmasti ei ole 45 metrin suojakaistaa, vaan kapeampi. Siitä huolimatta ennen tätä kohellusta raakkukanta ilmeisesti voi joessa hyvin. Toki ilmakuvasta ei voi päätellä paikallisia olosuhteita, eli olisiko toisen rannan suojakaistalla enemmän merkitystä.Nyt hakatulla alueella on myös selkeästi tehty harvennuksia aiemmin (runsaasti ajouria.) Jotain kautta ne puut on silloinkin ajettu.
Joka tapauksessa jo maalaisjärki sanoo, että jos jokea aletaan ajokoneella satoja kertoja ylittämään, on sillä ihan varmasti vaikutusta vedenlaatuun alajuoksulla. Tilapäissilta ei ole halpa, mutta moni nukkuisi varmasti nyt yönsä paremmin.
Eipä tuossa muuta voi, kuin odotella tuloksia seurausten tutkinnasta – paljonko simpukoita meni ja kuinka pitkä-aikaisesti vaikuttavasta tuhosta on kyse – ja mikä oli tapahtumaketju. Konekuski oli ainakin soittanut firmaan kuultuaan asiasta, ja ajanut sitten uudelleen yli (ja tämän jälkeen tehnyt tämän kuuluisan kommenttinsa), jos uutisointiin on uskominen.