Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole Trico ollut minullakaan 100% suoja, kahdesta taimesta oli latva katkottu viime talvena, ja syömättä jätetty, kun taisi maistua pahalta. Toinen oli juurikin semmoinen, joka olisi kohta päässyt karkuun, toinen taas polvenkorkuinen. Jälkien perusteella kaikki sarvipäät oli läpikulkumatkalla ilman isompaa paikalla pyörimistä.
Raivaaminen kyllä nopeuttaa taimikon alkukehitystä todella selvästi. On tullut nähtyä, kun on samanikäistä taimikkoa, joista toista on hoidettu tarpeen perusteella ja toista tukien (silloinen omistaja oli edunvalvonnassa tms.) Supervesakkoa ei teetä kukaan, tulee sen verran kalliiksi. Pikkuisen yli hehtaarin alueella meni kuukauden viikonloput ja lähemmäs 20l bensaa. Toivottavasti rauhoittuu, kunhan ensi kesänä käy juurivesoja lanaamassa.
Kokemusta kerään minäkin, mutta kerätyn perusteella toimin näin: Jos hirviä ei haluta kuviolla oleilevan, kaikki sisäänheittotuotteet, eli haapa, paju ja pihlaja saavat välittömän teloitustuomion. Mänty saa Trico-käsittelyn laadustaan riippumatta.
Ja miksi näin? Hirvi, kuten muutkin luonnoneläimet, välttää turhaa energiankulutusta, ja varsinkin talvella liikkuu mahdollisimman vähän. Näin ollen se hakeutuu mieluiten alueelle, jossa on mahdollisimman paljon mahdollisimman monipuolista ravintoa. Ajatus siitä, että jos jättää hirville syötävää puuta, niin ne jättävät kasvatuspuut rauhaan ei ole realismia. Hirvi kyllä syö saatavilla olevan materiaalin ennenkuin lähtee vaeltelemaan eteenpäin.
Omat tulokset on olleet nyt nähtävissä kuvioilla, jotka oli täysin laiminlyötyjä edellisen omistajan puolesta ja suuresti hirvien suosiossa. Makuupaikkoja siellä täällä ja kaikki vähänkin syötävä puu pensaikkoa. Uudelleen viljelyn myötä pistin kaikki lehtipuut nurin (koska koivutkin oli toivottomia pensaita) ja mäntyjä käsittelin Tricolla, myös raadoiksi syötyjä monihaaraisia. Lopputulos nyt vuosien kuluessa on ollut, että hirvet on siirtyneet oleskelemaan muualle, ja jopa myöhemmin noussut pajuvesaikko on saanut olla rauhassa (millä nyt ei olisi niin väliä.) Oma teoria on ollut, että kun hirvelle saa käsityksen siitä, että sekin ruokapuu, jota alueella kasvaa, haisee ja maistuu lampaan p…eeltä, ei se jää paikalle norkoilemaan, vaan etsii paremman paikan, joita talousmetsissä onkin aina tarjolla.
Kun kasvatettava puusto on päässyt hirviltä karkuun, saa lehtipuuvesakkokin taas kasvaa vapaammin ja ruokkia sarvipäitä.
Jos turvemaan metsä on kasvatettu jaksollisena uudistuskypsään ikään, on sen hakkaaminen jatkuvan kasvatuksen vaatimaan harvuuteen melkoinen riski – myrskyjen jäljiltä voi olla vähänlaisesti enää kasvatettavaa jäljellä. Siksi ”vieläkin ne vain avohakkaavat turvemaita”-tyylinen uutisointi ei anna oikeaa kuvaa muutoksen mahdollisuuksista. Jk:een siirtyminen pitäisi turvemailla päästä aloittamaan huomattavasti aikaisemmin.
Vaihtoehdoista puhuminen ei pelota, vaan sitä ei haluta tehdä, koska tarkoitus on saada minimoitua suomalaisten metsien käyttö. Ilmasto- ja monimuotoisuusasiat ovat vain keppihevonen tämän asian ajamiseen, eikä niiden todellinen toteutuminen paina mitään. Jatkuvan kasvatuksen monimuotoisuusvaikutus pitkällä aikavälillä on, että kaikki talousmetsä on samanlaista harvaa kuusikkoa. Siinä sitä on monimuotoisuus huipussaan.
Metsätaloudessa on varmasti korjaamisen varaa edelleen, mutta sellaista ekokatastrofia, jota julkisessa keskustelussa nyt maalaillaan, ei todellakaan ole olemassa.
No sitten kannattanee myös katsella mökkejä, jotka on kelvottomassa kunnossa – saattaa saada halvemmalla, kuin rannalla olevan mökkitontin, kun homeinen röttelö pelottaa monia ostajia.
Ei paljoa soita? Ainakin karttakuvasta saa aivan toisenlaisen vaikutelman:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi
Jos siis puhutaan Pohjois-Karjalan Pielisestä, eikä jostain muusta?
Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin hakusessa on metsän lisäksi venepaikka ja kalavedet? Näitä oikeuksiahan tulee joskus tilojen mukana, vaikkei ranta olisi lähelläkään. Minullakin on yksi rannaton tila, jossa on oikeudet muutamaan vesialueeseen ja venevalkamaoikeus, ja sitten toinen, jossa on pelkkä venevalkamaoikeus, eli luvat olisi sitten hankittava kalastuskunnalta.
No minulla on tuon tapainen pieni pitkänomainen metsätila, keskellä kulkee oja, ja jos se alettaisiin katsoa puroksi ja varmuuden vuoksi pistettäisiin 50m kaistat, niin toisessa reunassa menisi siivu naapuriltakin, ja toisessa jäisi puunkasvatukseen 10-13m leveä juotti. 🙂
On myös toisella metsätilalla viiden vuoden sisään ojitettu suokuvio, mutta sen ojat purkautuu avosuolle, joten vesistövaikutukset on aika minimaaliset.
Nyt piti remontoida tuota mainittua 140R:ää. Ripustuslenkki oli kulunut melkein poikki, piti hitsata lisää täytettä. Vesakkomatto odottaa taas huomenna.
En lähtisi pystypuita myrkyttämään, ohiruiskutusta tulee varmaan enemmän, kuin kohteeseen osuvaa, ja ainehan tappaa kaiken, eikä vain tuholaisia. Myrkyn kanssa voisi ehkä tehdä niin, että kaataa muutaman syöttikuusen ja myrkyttää ne. Ensimmäisenä ne kaatuneisiin iskee. Mutta jos invaasio käy pahaksi, niin ei siinä auta kuin katkaisuhoito. Itsellä on parhaassa kasvussa oleva kuvio, josta on neljän vuoden sisään parisenkymmentä runkoa joutunut ottamaan porien iskettyä. Nyt loppukesästä käydessä en huomannut uusia tuhoja, mutta vielä ei voi huokaista. Muutaman sadan metrin päässä on tehty iso aukko, sen laidasta on kyllä evästä löytynyt, mutta ne ei ole minun maita.
Feromoniansoilla saa runsaasti pyydettyä tuholaisia, säiliön pohjalla voi olla senttitolkulla raatoja, mutta voiko käydä sitten niin, että feromonit vetää lähiseudun kuoriaiset siihen omaan metsään?