Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Riippuu lannoitteesta, eikös tuhkalannoitteen voi levittää lumellekin? Booria ei tietenkään.
Niin, sehän on ihan selvää, että länsimaat ne hallitsee, mitä venäjällä tapahtuu. Laitetaan putler hyökkäämään naapurimaihin, kuskaillaan kolmansien maiden kansalaisia venäjälle ja sen sisällä edelleen sen ulkorajoille ja pakotetaan venäläiset rajavartijat päästämään ne läpi, vaikkei paperit ole todellakaan kunnossa jne. Kaikki vain siksi, että saataisiin Suomi Natoon ja isäntämaasopimus voimaan!
Tämähän on ihan täysin järkeenkäypää, jos ei ole lammas.
Väittävät, että kun pitkä kanto lähtee vesomaan, ja sitten lyödään poikki, vähenee vesomisvoima selvästi. Itse on vielä testaamatta.
Onhan noita haaveita itselläkin ollut, mutta niin, että käyttäisi moottorikelkkaa ja parireen eturekeä (tukeva puinen malli, alunperin hevoskäyttöön tehty.) Päälle traktorikäyttöinen keskipakolevitin – joka sattuu olemaan jo, tämmöinen https://www.tori.fi/recommerce/forsale/item/11665746? – ja sitä pyörittämään joku paikallismoottori vaikka lumilingosta. Näin saisi lannoitettua niitä maastoja, joihin traktorilla ei pääse. Kun urat tamppaa valmiiksi, niin sujuvasti se tulee perässä.
Voi olla, että jää tekemättä lopulta.
Akun riskit jo tiesitkin. Likan kaverin perreellä on volkkarin ID (olisiko kolmonen, en tiedä), ja siinä ainakaan luistonesto ei suostu edes yrittämään, jos liikkeelle pääsy edellyttäisi pienintäkään sutimista. Eteneminen loppuu tasan siihen, ja luistonestoa ei saa pois päältä, kuin irrottamalla jotain sulakkeita. Tämä ei toki ole käyttövoiman vaan valmistajan vika.
Jos akun vaurioitumisriski ja suurempi paino (voi olla merkitystä kelirikkoteillä) jätetään pois, ei kai sähkö ole sen kummempi kuin perinteisemmätkään voimanlähteet. Minulle aivan liian kalliita, mielummin käytän rahat metsämaan hankintaan. Kulkuvälineinä viisi vuotta sitten 1700€:lla ostettu lava-mazda ja 14 vuotta sitten 5500€:lla ostettu Lancia.
Otsalampun olen laittanut kiinni kypärään 3M Dual Lock tarranauhalla. Helppo irrottaa ja kiinnittää. Museoautossa takarekisterikilpikin on kiinni sillä, ei tarvinnut ruuveja porailla. On siis itseensä tarttuvaa nauhaa, eli samasta pätkästä saa molemmat puolet. Ennakkoraivauksia olen otsalampun valossa tehnyt, äkkiä siinä kyllä suuntavaisto sekoaa, mutta saipahan tehtyä. Oli hoitamattomia kuvioita ensiharvennukseen tulossa, täysin umpeen ammuttu kuusia, pakko siis tehdä pakkasten aikaan, eli joulukuun puolella.
Maan reuna-alueella sijaitsevassa kylässäkin kuskattiin katujen lumet koiranjätöksineen ja kaikkine roskineen suoraan mereen häviämään, joten ei tuo tapa vielä mihinkään ole unohtunut.
Joko tämä Kalle on syvällä kaninkolossa, tai sitten dedikoitu ”mielipidevaikuttaja” – varsin kritiikittömästi pitää metsänomistajien puolta kaikessa muussa, paitsi putleria vastaan. Tällä tavallahan voisi kerätä suosiota tämän palstan lukijoiden keskuudessa ja saada näitä avoimemmaksi kansanmurhan ilosanomalle. Itse kallistuisin kaninkolo-teorian puolelle tässä tapauksessa.
Ja jos ydinaseuhkailuun alistutaan, niin se tie ei tule loppumaan ikinä. Päinvastoin, kohta on enemmän yrittäjiä perässä.
Ilmakuvassa jos näkyy jotain erottuvia kohteita rajalinjan liepeillä, eli muista isompia puita, siirtolohkareita tms, saa niistäkin jonkinlaista likimääräistä osviittaa rajalinjan sijainnista maastossa ainakin sillä kohdalla. Itse tehnyt niin, että jos pyykkien väli ei ole kovin pitkä, on väliin laittanut joko keppejä tai tiheämmässä metsässä merkkausnauhaa, ja näitä justeerannut suoraan linjaan. Kassara kannattaa olla mukana jo tässä vaiheessa. Linjan löydyttyä sitten oksat ja pikkupuut pois.
Ainakin naapurin hakkuussa muutama vuosi sitten napsaistiin paikoin jokunen puu selvästi minun puolelta, vaikka kuinka ollaan GPS-ajassa. Kuitupuita ja osa niistäkin lahoja, niin enpä jaksanut alkaa narisemaan.
Oma kokemus ajalta, kun ensimmäisen harvennushakkuun teetin oli, että vaikka tiesin tuoreen harvennuksen näyttävän äkkiseltään kauhealta, niin kyllähän se silti säpsäytti ensimmäistä kertaa harvennettuun metsään mennä, kun puusilppua on joka puolella ja pystyyn jääneissä puissa ränsistyneen näköisiä oksia (tähän kyllä vaikutti myös se, että harvennus oli 10-15 vuotta myöhässä) jne, mutta muutamassa vuodessa hakkuutähteet painui maahan ja uusi kasvu oksistossa tasasi jäljet.
Eli kokemattomaan silmään lopputulos voi näyttää huonommalta, kuin se oikeasti on, mutta kannattaa joku kokeneempi ottaa katsomaan ja kommentoimaan, jos epäilyttää. Ajoura saattaa paikoin olla leveä esim. kivikkoisuuden tai sivukaltevuuden takia (ajokoneen pankot heiluu aika leveällä epätasaisuuksissa, ja kapeaksi jätetty ura kostautuu sitten kolhiintuneina puina), tai paikalla on ollut paljon pilalle menneitä puita, mutta järkiään ylileveä ura ei ole oikein.