Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset

Sellainenkin vaihtoehto voisi olla, kuin jeesustelumetsätalous. Siinä lopetetaan omien metsien käyttö ja suojellaan ne ja ollaan siten parempia ihmisiä. Sitten jeesustellaan, miten kauheaa se muiden metsänkäyttö on, kun siellä kaadetaan puita. Metsätaloustuotteet hankitaan jonkun muun tekeminä, muiden metsistä hankittuna.

Toimii myös kaivosmineraalien kohdalla.

Kuusivoittoisia suojelualueita olen pitänyt riskinä, kun on metsän ostoa suunnitellut. Samoin suojelualueita rajanaapurina, koska ilmeisesti jotkut puunostajat eivät halua hakata suojelualueen läheisyydessä, kuitenkin ulkopuolella, mainehaitan pelossa.

Ei kokemusta itse koneesta, mutta kiinanmoottorit on olleet ihan asiallisia, kunhan alkuun muistaa tehdä öljynvaihdot useammin, kuin käyttö-ohjeessa kehotetaan. Ensimmäinen vaihto 3-4 tunnin jälkeen, ja seuraava viimeistään 10 tunnin. Noista tulee alkuun ulos sellaista metallipuuroa, että varmasti pidentää käyttöikää, jos sen saa mahdollisimman nopeasti ulos koneesta. Ja kumiosat sitten happanee muutamassa vuodessa, mutta eristenauhaa ja laadukkaampaa bensaletkua saa kaupasta, kun sen aika tulee. Moottori kannattaa suojata sateelta, sillä nuo ei välttämättä ole kovin vesitiiviitä, ja esim. ilmanputsarin kiinnitysruuvin kautta voi vuotaa vettä kaasuttimeen ja koneeseen.

Ei sitä oikein muuten saa näyttämään kannattavammalta.

Oikea vertailuhan pitäisi mennä niin, että ostetaan kaksi identtistä tilaa, mutta toisessa on jk-asennossa oleva metsä, ja toisessa aukko. Sitten aletaan vertailemaan pääomien tuottoa – lähdetään nyt siitä, että palstat on maksettu lainalla, niin saadaan helpommin rahalle hinta. Aukossa on maksettu lähinnä maaapohjasta, ja mahdollisesti tarvittavista uudistustoimista. Jk-palstassa myös palstalla olevasta puustosta. Aukosta saadaan tuloja puulajista ja kasvusta riippuen n. 15-25 vuoden kuluttua ensiharvennuksesta, millä katetaan ehkä uudistuskuluja, mutta lainapääomaa ei tässä vaiheessa ole tuotoilla vielä lyhennetty.

Jk-palstalla tehdään yläharvennus, ja siitä saadaan tuloja nopeammin ja enemmän, ja päästään heti lyhentämään lainaa. Seuraava yläharvennus päästään tekemään ehkä 15-20 vuoden päästä, ja taas on saatu tuloja ja lyhennetty lainaa. Kummassako on tässä vaiheessa enemmän pääomaa kiinni, kun mukaan lasketaan lainojen korot? Aukon ensimmäinen harvennus – josta aletaan saamaan tukkiakin – tehdään n. 25-35 vuoden iässä, ja jäävä puusto alkaa olemaan nopean arvokasvun vaiheessa. Näillä tuloilla jo katettaneen palstan hankintaan käytetty raha korkoineen. Jk-palstan puustosta osa on myös nopeassa kasvussa, kuten aina,, mutta kummassako on suurempi kasvu per hehtaari tässä vaiheessa ja miksi? Väitän, että ex-aukossa, koska jk:ssa on runkoluku pidettävä pienempänä luontaisen taimettumisen mahdollistamiseksi, joten nopea kasvu keskittyy pieneen määrään runkoja. Alkuperäistä pääomaa korkoineen on edelleen kiinni puustossa, jota on pitänyt hakata ja myydä harkitusti, ettei tilasta tulisi tuottamaton harveikko. Puuta on myyty alussa useammin, mutta tässä vaiheessa sekin vaaka alkaa kallistumaan jaksollisen puolelle nopeamman kasvun ansiosta. Kun jaksollisessa tehdään pajatson tyhjennys päätehakkuussa, jatketaan jk:ssa edelleen pienen tasaisen tulon linjalla.

Ilmasto- ja luontokatoasioihin on yksinkertainen ratkaisu: Hankitaan metsästä saatavat tuotteet sieltä, missä metsätalous on kestävintä. Tai sitten ei hankita ollenkaan, sillä kaikki mitä metsästä saadaan on mahdollista tuottaa muutenkin, esim. öljystä.