Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Mielenkiintoisia nämä näkemykset, että Euroopan johtajat ne vain haluavat sotaa. venäjä pystyisi lopettamaan sodan heti, jos haluaisi. Itse asiassa, se olisi voinut olla kokonaan aloittamatta sitä. Olisi rahakkaat tulonlähteet Euroopasta, ja maailmalla enemmän luottamusta venäläisaseisiin ja niillekin paremmat markkinat. Ja ennenkaikkea iso määrä nuoria kansalaisia olisi jäänyt tapattamatta ja vammauttamatta.
Älä 140ärrä kerro satuja, suomen tiedustelun mukaan ei ollut mitään merkkejä, että venäjällä olisi ollut hyökkäysaikeita. Eikö 140ärrä usko Suomen tiedusteluun?
Ei edes venäläiset ole niin hölmöjä, että olisivat ensin keränneet hyökkäysjoukot rajalle, ja sitten vasta alkaneet liittolaisensa kanssa neuvottelemaan lisäpöytäkirjan yksityiskohdista. Mutta, tokihan pienempiä joukkojenkeskityksiä rajalle myös tehtiin, ihmisten ryöstelyn ja alueloukkauksien lisäksi.
Vaikka tuo narisijan satu länsimaiden rakentamasta vallankaappauksesta olisikin totta, ei se oikeuttaisi minkäänlaiseen Ukrainan osien ryöstämiseen. Eikä sellaista sponsorointia tarvittu, ukrainalaiset olivat saaneet tarpeekseen naapurinsa sotkeutumisesta heidän asioihinsa. Sen on lopulta todistanut halu puolustaa itsenäisyyttään. Ei oltukaan kukkapuskien kanssa vastassa, vaikka putler niin luuli.
Neuvostovangeilla oli tosiaankin huono ravitsemustilanne. Tosin niin oli suomalaisilla siviileilläkin, kun iso osa viljelysalasta oli sattumoisin menetetty. Sotavankien kohtelussa ei venäläisten varsinaisesti kannata keulia sen enempää menneisyyden kuin nykyisyydenkään kohdalla.
1939 Saksa oli vain haitoilla Suomelle. Italiasta ostetut hävittäjätkin piti kierrättää meriteitse, kun niitä oltiin käyttämässä liittolaismaata vastaan, eli läpikuljetusta ei sallittu. 1940 taas Suomen kysymys olisi ratkaistu lopullisesti uudella hyökkäyksellä, mikäli Suomessa ei olisi ollut Saksan joukkoja, ja Saksa kieltänyt liittolaistaan toteuttamasta aikeitaan. Lisäksi Saksa oli ainoa toimittaja aseille ja viljalle – Suomen ja Neuvostoliiton välisessä sopimuksessahan Neukkujen piti toimittaa Suomeen viljaa, koska iso osa peltoalasta jäi Karjalaan, mutta yllättäen tämä jäi tekemättä ja nälänhätä uhkasi. Suomi olisi liittoutunut Ruotsin kanssa, mutta tämä ei itäystävälle sopinut. Jouduttiin sitten ottamaan sellainen, jonka ei lupia tarvinnut kysellä.
Noihin aikoihin myös tämä mainittu liittolainen kaappasi yli 200 suomalaista rajavartijaa, joista vain osa koskaan palasi, ja lisäksi, sittemmin tavaksi ottamansa toiminnan mukaisesti, ampui alas suomalaisen matkustajalentokoneen Tallinnan edustalla.
Ukraina ei pitäisi koskettaa suomalaisia mitenkään. Oikeassa elämässä parempi keskittyä vain omiin asioihin.
Näin toimiva yhteiskunta ei ole toimiva yhteiskunta, vaan sellaisessa vallitsee vahvimman laki, eli anarkia. Pätee myös kansakuntiin. venäjälle sopisi mainiosti sellainen, että jokainen naapuri huolehtisi vain omista asioistaan, saisi rauhassa napsia ne talteen yksi kerrallaan. Valko-Venäjä on esimerkki, nyt se on olemassa enää vain siksi, että venäjä ei ole vielä päättänyt sitä lopullisesti lakkauttaa. Piti hyviä suhteita ja läheistä yhteistyötä naapurinsa kanssa, ja päätyi lopulta naapurivaltioonsa kohdistuvan hyökkäyksen lähtöalustaksi. Parhaillaan on käynnissä kiihtyvää tahtia etenevä venäläistäminen, mm. koululaisten nimi vaihdellaan venäläisiksi.
OHCHR:n tarkkailijat eivät huomanneet minkäänlaista venäjänkielisen vähemmistön sortoa tai tuhoamista Ukrainassa 2014-2022. Näkisin edelleen YK:n MV:tä luotettavampana lähteenä.
Sen sijaan venäjän miehittämillä alueilla on hävitetty ukrainankielistä kirjallisuutta ja ukrainan puhuminen julkisesti on voinut olla hengenvaarallista. Siviileiden omaisuutta on ryöstetty ja siviileitä vangittu, kidutettu, murhattu ja raiskattu. Samaa tulemme näkemään kaikilla alueilla, joihin venäläinen sotilassaapas astuu.
Pintamoreenissa ei paljon eloperäistä näy 10000 vuoden kasvun jälkeen. Juuret kyllä menee syvemmällekin, mutta ne myös lahoavat sieltä ja palaavat kiertoon. Humusta on sen verran moreenin seassa, että tekniset ominaisuudet maanrakennuksen kannalta huononevat, mutta siinä kaikki.
Toki lyhyehköllä aikavälillä metsää voidaan käyttää nieluna siten, että ei hakata juuri ollenkaan – vain sen verran, että harvennuksilla pyritään maksimoimaan puun määrä, mutta sen annetaan sitten olla, ja jossain vaiheessa metsä muuttuu varastoksi tai hitaaksi lähteeksi. Kysymys kuuluu, mistä saadaan materiaali niihin tuotteisiin, joita puusta valmistetaan? Ulkomailta ostaminen ei ole vastaus, koska siellä kaadettu puu vaikuttaa ilmastoon ihan samalla tavalla.
Metsän maaperä ei ole mikään hiilinielu, vaan välivarasto, josta hiiltä palautuu kiertoon samalla kun uutta syntyy. Väitän, että hyvin pieni osa hiilestä jää maahan pysyvästi. Moreenikankailla ei 10000 vuoden kasvun jälkeenkaan kummoista humuskerrosta ole. Maaperästä vain turvemaata voidaan pitää jonkinlaisena hiilivarastona, koska siellä hiili pysyy tuhansia vuosia. Fossiilisen hiilen päästöjen kompensointiin ei metsämaasta ole ja aikoinaan tehtiin iso virhe, kun se sellaiseksi arvottiin.
Tällä lähtökohdalla voidaan fossiilipäästöjä kompensoivaa hiilen sitoutumista katsoa tapahtuvan vain soilla, ja metsien hakkaamisella tai hakkaamatta jättämisellä ei ole pidemmällä aikavälillä juurikaan vaikutusta, kunhan metsä saatetaan kasvuun hakkuun jälkeen. Paitsi siltä kannalta, mikäli metsää hakkaamalla vähennetään fossiilisia päästöjä.
Turvepelto tuottaa ruokaa myös kuivuuden aikana. Globaalisti merkittävä ruoantuottaja on parhaillaan brutaalin hyökkäyssodan kohteena sellaisen tahon toimesta, jolla ei ole mitään moraalisia pidäkkeitä käyttää ruokaa vipuvartena vallan hankkimiseksi. Suomalainen turvepelto on osa maapallon ruokakoria, josta käytännössä kaikki saavat tarvitsemansa joko itse tuottamalla, tai sitten ostamalla muilta. Jos ruokakoria pienennetään, ruoan hinta nousee mikä tietää köyhimmille ongelmia.
Vaikka valtio onkin persaukinen, niin meillä kyllä riittää varallisuus ostaa ruokaa maailmanmarkkinoilta vaikka itse vesittäisimmekin peltomme, mutta kuinka vastuullista se olisi ja haluammeko ottaa nälkää pakenevan väestön vastaan?
Ajouran tamppailut loppui kelkan maton katkeamiseen, katsotaan kerkeääkö saamaan kelkkaa millä ajalla kuntoon. Lunta on kyllä tuolla aika vähän, ja uutta ei ennustusten mukaan ole juuri tulossa ihan kohtakaan, joten tamppailutarvekin on vähäistä. Harvennuksilla olisi kyllä enemmästä lumesta hyötyä, mutta kyllähän kuusikosta saa tavaraa uran havutukseen.