Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 24)
  • 140ärrä

    Mikä siinä korvauksessa on niin vaikea asia? Sen maksaa joko yksittäinen metsänomistaja muiden puolesta, tai se maksetaan yhteisesti. Metsänomistaja on kuitenkin maksanut siitä käyttörajoitukseen menevästä alueesta vähintäänkin perintöveroa, usein selvästi enemmän. Metsänomistaja joutuu myös maksamaan kyseisen alueen osuuden esim. tiemaksuissa. Nyt ei ole kyse siitä, saako metsänomistaja tyhjentää puron raakuista, vaan siitä, että tavanomaista suojakaistaa ollaan moninkertaistamassa riippumatta asian todellisesta merkityksestä itse suojeltavalle lajille, ja mieluiten ilman korvausta. Jos itse haluaa omat metsänsä suojella, kannustan siihen ilman muuta.

    Edelleenkään niitä puita ei kaadeta siksi, että ahne metsänomistaja saisi rahaa ja uuden ökymaasturin. Niitä kaadetaan siksi, että niistä tehtäville tuotteille on tarvetta, eli kysyntää. Niistä tehdään muutakin, kuin sanomalehteä tai vessapaperia, niistä tehdään ja niihin pakataan ruokaa ja päivittäistavaroita, korvaten näin fossiilisia luonnossa huonosti hajoavia ja ilmakehään vaikuttavia materiaaleja, niistä tehdään rakennuksia ja huonekaluja, ja monia muita tuotteita, joista en todellakaan kaikista ole selvillä. Tätä kautta jokainen on osa ongelmaa eikä muiden yläpuolella, jos metsän käyttö sellaisena halutaan nähdä.

    140ärrä

    Ei ongelma ole suojelu, vaan se, että se maksatettaisiin yksittäisillä metsänomistajilla. Siksi olen ehdottanut sitä suojelualueeksi lunastamista, olisi selkeintä kaikille toimijoille ja korvaus menisi niille joille se kuuluu. Käsittääkseni kuitenkin yhteisestä omaisuudesta (jollaiseksi raakkupurot ihan hyvällä syylläkin mielletään) pitäisi vastatakin yhteisesti?

    140ärrä

    Ihme ettei kaikki joet ja purot ole raakkuja pullollaan kun nykyiset metsänhoitotavat luovat niin ihanteelliset olosuhteet.

    Ilman lisääntyvää lohikalakantaa jokiin ja puroihin ei tule uusia raakkuja muuten, kuin muualta siirtämällä. Missä taas ilman sitä lohikalakantaa ei ole mitään järkeä.

    140ärrä

    Kyllä ostajat saa päättää olla ostamatta, se ei ole sosialisointia. Nyt kuitenkin valtiovallan korkeimpien elimien edustaja julkisesti vaati  paikallisiin olosuhteisiin katsomatta isoa suojavyöhykettä. Se alkaa jo olla eri asia.

    Täällä keskustelua pyritään kääntämään pois asiasta kärjistämällä. Joten tulkoon nyt ihan kaiken varalta mainituksi, että sertifikaatteja pyrin noudattamaan parhaan käsitykseni mukaan. En siksi, että yhtiöt ostaisivat puuta (kun niille näköjään kelpaa kaikki), vaan siksi, että se on perustellusti eduksi luonnolle. En odota korvauksia niistä puista. 50 metriä suojavyöhykettä paikallisista olosuhteista riippumatta ilman korvausta ei sen sijaan ole kohtuullista millään mittapuulla. Jos taas sille on pätevä tieteellinen peruste, herää kysymys, miksei se ole laissa?

    140ärrä

    Metsän hiilikaupassa on sekin ongelma, että mitä tehdään, jos tuli, ötökkä tai myrsky tuhoaa kompensaatioon myydyn puun? Pitääkö kompensaatio maksaa takaisin, hiilihän vapautui ilmakehään kompensoidun päästön kaveriksi? Oikeastaan ainoa tapa oikeaan hiilikauppaan olisi, että myydään puut, ja haudataan ne kosteaan maahan, jossa ne säilyvät lahoamatta vuosituhansia ja näin aidosti poistavat hiiltä kierrosta. Näinhän voisi samalla korvata suomailla betonipaaluja, kuten Helsingin Malmilla, jonne rakennettavalle asuinalueelle niitä on laskettu tarvittavan yli 14000km, josta tulee huikeat hiilipäästöt (joista ei kuulemma ole haittaa, koska niitä ei valmisteta Helsingissä. ) 🙂

    140ärrä

    Jos nyt sosialisoidaan 50 metrin kaista puron tai joen varresta, niin kuinkas tuollaiseen voisi varautua? Jos myy metsätilaa, voiko mitenkään tietää, mitä on myymässä, ellei ole melko hiljattain tehnyt metsänkäyttöilmoitusta? Tai jos ostaa, onko kellään osapuolella tietoa ennen ensimmäistä metsänkäyttöilmoitusta, millainen pala menee hyväntekeväisyyteen? Jättääkö pankki suojakaistan alan osuuden kauppahinnasta edes korkojen ulkopuolelle? Ainakaan siitä ei lasketa tieyksiköitä, vai mitä? (sarkasmia, jos joku ei sattunut ymmärtämään.)

    Toisaalta: Raakkujoet ja -purot laskevat isompiin vesistöihin, joista nousee raakkujen lisääntymiselle välttämättömiä lohikaloja. Eikö suoja-alueen pitäisi siis myös kattaa koko reitti merelle asti, eli voimalaitokset voitaneen yhtälailla sosialisoida? Tai ehkä metsäjätit sitoutuvat olemaan ostamatta niiden omistajilta energiaa. 🙂

    Yksinkertaisinta olisi käyttää järkeä, ja seuraavaksi yksinkertaisinta, jos nuo suojakaistat lunastettaisiin suojelualueiksi käyvällä arvolla. Nämä hähmäiset ”sitoudutaan” ja ”suositellaan” ovat kestämätön lähestymistapa.

    140ärrä

    Raudus kasvaa tuossa paikassa vänkyräksi kuitupuuksi, niinkuin kostealla maalla sillä on tapana. Jostain syystä se on ilmeisesti luonnostaan siinä kuitenkin parhaiten taimettunut. Kuusia on joku istuttanut pikkuläntin, ja ne on tyypillistä boorin puutoksesta kärsinyttä kuitua nekin. Käytettävissä on traktori ja keskipakolevitin, niin vanha pelto on helppo lannoittaa tuhkalla. Omissa istutuksissa olen pyrkinyt välttämään kuusen suosimista, mutta tuossa sille on aika perusteltu paikka. Tammen menestyminen Pohjois-Savon korkeuksilla on vielä epävarmaa, ja tuolla kuviolla näkyy rusakot viihtyvän, on ihan kaava-alueen naapurissa. Hiestä varmaan saa pyytämättäkin sekaan, kun tekee muokkauksen ja huolehtii heinän kurissa pitämisestä ensimmäiset vuodet.

    Metsän hiilikauppaa pidän humpuukina. Metsäähän ei hakata siksi, että metsää halutaan hakata (toisin, kuin julkisessa keskustelussa tuntuu olevan lähtökohtana), vaan siksi, että puusta tehdään tuotteita, joille on kysyntää eli tarvetta. Nyt jos jostain myydään 10ha kompensaatio-alueeksi, tarkoittaa se vain sitä, että jostain muualta hakataan se 10ha, jota tuosta ei saatu. Hiilinielu ei siis muutu miksikään, mutta päästöjä saadaan tuottaa enemmän, kun ne on muka kompensoitu.

    140ärrä

    Sittenhän ei tarvitse maksaa korvauksiakaan, kun on vain päätetty, että suojavyöhyke joka tapauksessa jätetään? Asia taitaa ratketa poliitikkojen kannalta helposti.

    140ärrä

    On niitä tarkkojakin toimijoita metsä-alalla. Kaverilla kun oli hakkuu, jonka alueella suojeltu puro, suoja-alue merkittiin hakkuun ulkopuolelle. Koska siinä on järeä ja tiheä puusto, nämä kysyivät ELY-keskukselta ja saivat luvan yksittäisten järeimpien puiden poistoon. Paljon parjattu klusteri ei silti halunnut niitä puita ostaa. Päättivät sitten, että ottavat itselleen. No ei korjuufirmakaan halunnut niihin ELY-keskuksen luvista huolimatta koskea.

    Tästä ei uutisoitu Ylellä eikä Hesarissa.

    Nyt oli uutisia muistakin raakkupurojen ylityksistä. Joku yleisövihjetapaus oli tutkittu, ja todettu ylityksessä käytetyn asianmukaisesti väliaikaista siltaa.

    140ärrä

    Ei ole mikään pakko ylittää jokia kahlaamalla, ei ole tainnut jäädä palstat käsittelemättä missään, vaikka joen syvyys ylittäisi koneiden kahluusyvyyden. Tarvittaessa tehdään vaikka uusi tie.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 24)