Keskustelut Metsänomistus Yritysten sukupolvenvaihdoksen verotus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
  • Yritysten sukupolvenvaihdoksen verotus

    Iltalehti kirjoittaa ja Hesari siteeraa osastossa ”Muut lehdet” tänään 28.12.2014 yritysten perintöverotuksesta. Kirjoituksessa ehdotetaan perintöveroa poistettavaksi, ettei yritysten omistajien tarvitsisi muuttaa esimerkiksi Portugaliin verohuojennusten takia. Olisiko tässä harktsemisen arvoinen kokonaisratkaisu? Kaikki yritysten – siis myös maatilojen ja metsätilojen – sukupolvenvaihdokset vapautettaisiin perintö- ja lahjaverosta. Veroahan maksetaan aina yrityksen tuloksesta kuitenkin, metsätilojen kohdalla aina pääomatuloista. Yritykset säilyisivät paremmassa tuloskunnossa (lue: työllistävinä), ellei niitä verotettaisi ihan konkurssirajalle.

  • William Munny

    Työllistävästä vaikutuksesta niin tierä?

    Metsuri motokuski

    Toivottavasti seuraava hallitus muutta verotuksen Ruotsin mallin mukaiseksi.

    Metsäkupsa

    Kyllähän varmaan verotuksessa korjaamisen varaa on,mutta kyllä lähisuvussa periminen halpaa ostamiseen verrattuna.Taannoin oli ST 1 ketjun luojan ja omistajan,Suomen rikkaimpiin kuuluvan Mika Anttosen lehtilausunto,jossa oli osuvasti käsitelty myös perintöverotusasia.Hänen laisiaan Suomi tarvitsee,on valmis maksamaan veronsa tänne,eikä valita ja pakoile.

    jees h-valta

    Se kiireellisin poltinhäiriöasiakas oli aamun työsaralla se eläkkeellä kotona oleva hyvinsyönyt alle seitenkymppinen mieshenkilö joka kyllä pärjäsi puita pesään laittamalla mutta silti halusi (vaati) apua TÄNÄÄN.

    Timppa

    Älä nyt Jesse yleistä kaikkia eläkeläisiä. Meitä on toki moneksi.

    Asiasta. Kyllä perintövero täytyy maksaa. Nimittäin, jos siirryttäisiin tuohon Ruotsin malliin se merkitsi myös rakenteiden jäykistymistä. Lähesmainkaan kaikista ei ole yrittäjäksi. Toisaalta tunnetusti halutaan välttää veronmaksua. Siksi yritettäisiin sinnitellä jatkamalla vanhaa toimintaa, mikä sitten merkitsisi firman hiipumista ja ongelmia työllisyydelle. Kyllä esim Matti Vanhaselta on aika yksipuolista puhetta.

    Ei se perintöverotus tosiaan hirveän raskasta ole. Jotenkin tuntuisi tasa-arvoisemmalta, ettei synnytetä jotain verovapaata rälssiä.

    Verosuunnittelukin auttaa. Esimerkiksi meillä ovat perijöinä niin lapset kuin lapsenlapsetkin, mikä pienentää merkittävästi veroja ja toisaalta antaa aikanaan lapsenlapsille pesämunan. Toisin he toivottavasti saavat odottaa sitä kauan. Onhan toki mahdollista myös eläessään lahjoittaa.

    K.Moilanen

    Ehkäpä metsätilojen kohdalla perintöverosta luopuminen pikemminkin hankaloittaisi ammattimaisen metsätalousyrittäjyyden mahdollisuuksia kuin edistäisi niitä mikäli seurauksena on että tulisi vähemmän tiloja myyntiin.

    Timppa

    Tuli mieleen sekin, että perintöverosta luopuminen merkitsisi merkittävää kilpailunrajoitusta. Verrataan siis perijää, joka pystyy edellisen sukupolven keräämän omaisuuden turvin kilpailemaan ylivoimaisesti tyhjästä aloittajaa vastaan, jonka alalle tulemisen kynnys entisestään kasvaa.

    Omat havainnot perittyjen yritysten menestymisestä kertovat yleensä sitä, että homma hyvin usein loppuu perijöiden taitamattomuuteen tai he luulevat itsestään liikaa. Esimerkkejä:
    -Sähköurakointiliikkeen omistaja halusi vuorineuvoksen arvon. Otti suuria riskejä ulkomaan urakoinnissa. Sai tittelin, mutta firma meni konkurssiin.
    -Kirjapainon ja kustantamon omistaja otti ”elämäntehtäväkseen” tutkia Pariisin huippuruokaravintolat. Kehtasi vielä kirjoittaa muistelmiinsa tästä. Ei siinäkään kirjapainolle hyvin käynyt.
    -Tunnen muutaman vanhan rakennusliikkeenkin, jotka ovat hiljaa pienentyneet ja lopulta joutuneet konkurssiin.

    Yritystoiminnassa oleellista on joku ihmeellinen voima, joka vie yritystä eteenpäin ja auttaa selvittämään kaikki vaikeudet. Jos sitä ei ole, noutaja tulee tavalla tai toisella. Siis perintöverotus ei yritystä kaada, mutta perilliset usein.

    Vanhempani olivat yrittäjiä, turkistarhaajia. Ammatti, joka on vaativa ja riskialtis. Jo alun perin oli selvää, ettei meistä viidestä lapsesta kukaan jatka. Löydettiin kukin oma ”oksamme”. Toki noista kodin kokemuksista oli se hyöty, ettei mikään työssä eteen tullut vaikeus tuntunut ylivoimaiselta.

    A.Jalkanen

    ”Tulo- ja varallisuuserot hidastavat talouskasvua.” Ihan näin ei voine yleistää, vaan riippuu lähtötilanteesta. Jonkinlaiset erot tuloissa ja varallisuudessa lienevät kannustavia, kun tietää että voi vaurastua, siis verrattuna siihen tilanteeseen, joka on sosialismissa, että kaikki ovat yhtä köyhiä ja sellaisiksi myös jäävät, ja kokonaiskysyntä on alhainen. Toinen ääripää on sitten vaikkapa Yhdysvalloissa sovellettava malli, jossa tulo- ja varallisuuseroja tasoitetaan tulonsiirroilla vain hyvin rajoitetusti; tällöin suuri osa kansasta jää myöskin aina köyhiksi, mutta kokonaiskysyntä on silti suurempi kuin tasajakomallissa.

    Pohjoismainen hyvinvointivaltio on tähän asti pärjännyt aika hyvin, ja tasoittanut ihmisten lähtökohtien eroja, mutta nyt – väestön ikääntyessä ja talouskasvun hiipuessa Euroopassa – tarvitaan keinoja miten rahat saadaan riittämään ja talouteen uutta puhtia. Meillä pitäisi ehkä jakaa työtä enemmän, jotta nykyisten työttömien tekemän työn määrää ja sitä kautta kulutusta saataisiin nostettua.

    Mielestäni perintö- ja lahjavero on metsän osalta kaksinkertaista verotusta: ensin maksetaan puustopääomasta omistajanvaihdoksen yhteydessä noin 15 % ja sitten vielä samaa puustopääomaa myytäessä uudelleen noin 25 % (pääomatulo miinus menoista saatavat vähennykset), yhteensä 40 %. Verohuojennus auttaisi yrittäjämäistä metsätaloutta kehittymään, kun puun myynnillä voisi elää. Luulen (en tiedä), että metsätilojen hinta määräytyy eniten kantohintojen mukaan, ja verotus vaikuttaa siihen vain vähän.

    Ammatti Raivooja

    Ei ollu Marxin kirjasta vaan OECD:n raportista: ”Teollisuusmaiden järjestö OECD sanoo uudessa raportissaan, että tuloerojen kasvaminen on hidastanut merkittävästi länsimaiden talouskasvua.
    OECD:n viesti on voimakkaassa ristiriidassa usein toistetun väitteen kanssa, jonka mukaan tuloerojen kasvu nimenomaan auttaa talouskasvua. OECD toteaa, että esimerkiksi Ison-Britannian talous olisi nykyisin 20 prosenttia suurempi, jos tuloerot eivät olisi kasvaneet 1980-luvun jälkeen. OECD kertoo, että tuloerojen kasvu on leikannut Suomen talouskasvusta 9 prosenttiyksikköä 1980-luvun jälkeen, saman verran kuin Norjassa ja Isossa-Britanniassa. Vain Meksikossa ja Uudessa-Seelannissa tuloerojen kasvu on leikannut talouskasvua enemmän, OECD laskee.

    hatelo

    Perintö- ja lahjaveron voisi poistaa yritysomaisuuden osalta.Tähän talouteen tarvittaisiin nyt dynamiikkaa ja ennakkoluulottomia talouselämän toimeliaisuutta lisääviä kokeiluja enemmän kuin ikinä.Tällä nykypolitiikalla kuihdutaan pikkuhiljaa pohjoiseksi banaanivaltioksi.Ihmisillä pitää olla mahdollisuus ja kannuste vaurastua.Vain se vie kansantaloutta eteenpäin.Meidät verotetaan nyt kuoliaiksi,vievät tuhkatkin pesästä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)