Keskustelut Metsänhoito Yrittäjäraivaaja

  • Tämä aihe sisältää 122 vastausta, 26 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, sitten kim1 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 122)
  • Yrittäjäraivaaja

    Hei.

    Täällä on varmasti tästä jo pitkät keskustelut mutta aloitin silti uuden aiheen.

    Eli, minulla on melko suuret kaunat paikallista mhy.tä kohtaan, josta ei sen enempää, mutta ajatuksenani olisi alkaa tehdä raivauksia, aina varhaisperkauksesta altaraivuuksiin toiminimellä, ajatuksenani ei ole tehdä tästä kokopäivä työtä, vaan tyyliin 3-4 pv/vk, 5-6h/pv, muiden töiden ohessa. Kokemusta ja koulutusta löytyy alalta, vaikkakaan en yli kymmeneen vuoteen ole raivaussahaan koskenut.

    Paikallinen mhy on ymmärtääkseni ns. halpatyövoiman takia laskenut hinnat melko alas, niimpä kysyisin, millä hinnalla (urakka, hehtaari vai tunti) taksalla tätä hommaa kannattaa lähtiä markkinoimaan? Alueena etelä, keski ja pohjois-pohjanmaa. Entä tarvitseeko minun tehdä asiakkaalle kemera tukihakemukset, vai miten se se yleensä hoidetaan?

    Kiitos.

  • Kumikettu

    Kehittäkää,  armaat nörtit, laseriin perustuva raivaus- ja hoitotekniikka. Lämpötilatunnistin kohteeseen,  ettei tule kinttulaukauksia.

    Puuki

    Tuottavuus taimikonhoitotyössä ei ole parantunut myös sen takia, koska pusikoituminen on lisääntynyt. Vesakkokin kasvaa entistä paremmin. R-sahat on parantuneet  jonkin verran niistä 70-luvun ajoista, kun raivaussahoja alkoi tulla markkinoille.  Ikämiessarjassa alkaa olla moni metsuri eikä nuoria raivaussahatyö välttämättä paljon kiinnosta.

    Kun puun hinta on kaukana entisistä ajoista, niin ei se taimikonhoidon hintakaan ole voinut kovin paljon nousta vaikka olisi ollut aihettakin.  Yhtiöiden omien metsäpalveluiden hinnat on melko suolaisia verrattuna ”normaaleihin” hintoihin.  Taimikonhoidon kemeratuki on suhteessa noussut E-Suomen alueilla ja laskenut pohjoisempana. Melkoinen heikennys oli sen muuttuminen verolliseksi.

    Koneita taimikonhoitoon on kokeiltu ja ollut jonkin verran käytössäkin. Usewood ja jokin toinen merkki ainakin. Pienkoneet on kustannustehokkaampia kuin isot koneet raivauspäällä.  Jossain tutkimuksessa pienkone (tuo toinen x-merkkinen) oli kiertoajan kustannuksissa niukasti parempi kuin metsurityönä tehty .   Varhaishoidossa koneellinen kitkentä mutta se on suht. kallista; n. 2,5 x normihinta. Ei pelitä oikein ellei sitten johda siihen, että varsinaista taim.hoitoa ei tarvitse enää juuri tehdä.

     

     

     

    A.Jalkanen

    Jos vastaanottajan numero on tiedossa niin työtä voi tarjota tekstiviestillä.

    Tuo laser oli mielenkiintoinen avaus. Sitä voisi liikutella dronella mutta tappaisiko se taimet ja virtaa kuluisi varmaan paljon?

    sitolkka

    Niin vaikeasti koneellistettava homma se on. Tai voihan sen koneellistaa mutta kallista. Maatalouden puolella lähes kaikissa töissä on aivan eri tuottavuus kun 80-luvulla. Metsässä moni työ samalla tasolla. Pottiputki heiluu ja raivaussaha pärisee. Kovat kustannuspaineet on hakkuukonepuolellakin. Puun hinta se ei vain nouse.

    Jätkä

    Taimikonhoitokin on kuitenkin niin ihmistyövaltaista, että sen kustannuksia on vaikea karsia tappamatta työhaluja kaikilta palkkaa tarvitsevilta, vaikka ne olisivat Vinku – Intiasta. Suomessa eläminen ja oleminen maksaa kuitenkin  aina – ellei jotain telttamajoitusta  ja luonnonantimilla elämistä oteta perustaksi.

    Siksi on lähdettävä kehittämään automaattikoneita, jotka itsenäisesti harventavat taimikon ja jopa ennakkoraivauksen. Itsenäiseen työskentelyyn pystyvä kone tekisi marisematta 24 / 7 tahdilla huoltotaukoja lukuunottamatta. Ei sen tarvitsisi hehtaaria tunnissa tehdä, kunhan toimisi taukoja pitämättä.

    Kalle Kehveli

    Lehtipuun lentomyrkytys olisi ainoa kustannustehokas toimenpide. Sekin on vain kielletty.

    RK

    Noniin, kiitos vaan vastauksista ja mielipiteistä, vähän mentiin jo aiheen ulkopuolellekkin.

    Eli ymmärränkö nyt oikein valtaosan kommenteista, että kannattaa unohtaa koko juttu? Muistuttaisin vielä että tarkoitukseni ei ollutkaan ottaa raivauksesta leipääni, vaan korkeintaan jotain sen leivän päällepantavaa. Kysyin vaan että mikä on semmonen normaalikäytäntö näissä hinnotteluissa.

    Puuki

    Urakkahinta/ha on se tavallisin. Jos esim. tuntihommina teet, niin pitää olla yleensä jotain referenssiä  ja toimia sen mukaan jatkossakin.  Aloittelija (sulla ei tuota ongelmaa mutta kuitenkin pitkä tauko) ei saa kovin paljon aikaan vaikeassa kohteessa varsinkaan, kuten varmasti tiedätkin ; ei silloin voi olla vailla kovin korkeaa tuntihintaakaan , joka perustuu suht. hyvään työtahtiin – ja jälkeen myös.    Itse olen yleensä palkannut vakimetsuria , jolloin työn jäljen ja -nopeuden tietää suunnilleen ennakolta. Tankkihinnalla yleensä. Molemmat ollaan oltu käsittääkseni suht.tyytyväisiä lopputulokseen. Vähän downsiftaaja-meiningillä   molemmat ainakin välillä.

    Kemeratukien haku kannattaa sinun  opetella itse ja kertoa sen hakemisesta ja tuloutumisesta (sulle suoraan vai hänelle) asiakkaalle, koska suuri osa pot.asiakkaista ei kuitenkaan itse sitä tee.

    husku550xp

    Urakkahinta meilläpäin ollut.

    Ei tietenkään kannata unohtaa. Oletko ajatellu että millaisella yhtiömuodolla rupeat tekemään? Oletko ottanut huomioon että menetät oikeutesi työttömyys turvaan jos rupeat esim. toiminimällä tekemään.

    Alustavasti suosittelisin kokeilemaan niin sanottua kevyt-yrittäjyyttä esim. ukko.fiin kautta.

    metsänkasvattaja

    periaatteessa  tuntihinnoittelu  on  oikein niinkuin    muillakin  aloilla  30-40 e   / h  verollisena  pitäisi  saada  tietysti  joku  haluaisi  urakkahinnan  se  voi  olla  joko  tekijälle  kannattava  taikka  teettäjälle  paras  ainakin jättää  ne  huonot  urakat  tyhmemille  ja  keskittyä   kannattaviin

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 122)