Kisi se koittaa nätisti ymmärtää tuota Parankoa ja ihmettelee, mistä on kyse.
Kyse on vihreän falangin vuosikymmeniä harrastamasta metsäalan syyllistämisestä, morkkauksesta, solvauksista ja silkoista valheista, joilla härskejä syytöksiä on tuettu.
Olemattoman tehometsätalouden kauhistelu ja metsätalouden koristelu synkillä rikoksilla ja valeilla on yksi tuon sonnan lapioinnin konsteista.
Metsäläisillä ei ole mitään syytä koittaa kaunistella tuota porukkaa. Sieltä ei ole koskaan tullut mitään kiitettävää. Paskaa heittelevät jatkuvasti ja lisää tulee varmasti.
<<>>
Ylioppilasaineen otsikko olisi pitänyt olla ehdolinen,olisi luonut pohjaa yo-kokelaan hedelmälliselle pohdinnalle.
Vastaavasti voisi aineen aihe olla:BIOLOGIT OVA METSÄTALOUDEN VASTUSTAJIA.MITEN KEHITTÄISIT BIOLOGIEN VÄÄRISTYNYTTA AATEMAAILMAA JA TURVAISIT OBJEKTIIVISEMMAN MAAILMAN
Mielenkiintoista suhtautumista yo-kokelaiden ajattelun kypsyyttä testaavaan kysymykseen. Voisin kuvitella, että asiaa vastauksessaan käsittelevä oppilas miettii tehometsätalous-termin sisältöä. Pohtii minkälaista tuollainen metsätalous voisi olla ja miksi se tuhoaisi luontoarvoja.
Ehkä tuossa vastauksessa voisi vilistä vertailua taloudellisten arvojen ja luontoarvojen ristiriidasta ja ehkä myös sopusoinnusta joissakin tapauksissa.
Kypsä kokelas siis osaisi käsitellä aihetta kiihkottomasti ja taitavasti eri näkökulmia vertaillen.
Aina on monta tapaa vastata ja vastauksen oikeellisuus riippuu tarkastajan aatesuunnasta.
Ensimmäisenä tarkasteluun pitäisi ottaa tuo termi. ”tehometsänhoito”
Siihen usein survotaan eucapellosta pienaukkohakkuuseen ja kaikki siltä väliltä.
Samoin ihmisen muokkaama biologinen monimuotoisuus olisi hyvä ottaa huomioon. Ihminen omalla toiminnallaan kuluneella vuosituhannella on muokannut ympäristöä siten että lajien levinneisyys on kasvanut. Niitty ja hakamaiden lajisto on levinnyt ihmisen maanviljelyn toimesta mutta nyt maanviljelys on muuttunut, joten muutokseen sopeutumaton lajisto kärsii ja siihen sopeutuva lajisto menestyy. Valitsemalla tarkasteluvälin ja vertailuajankohdan voi vaikuttaa huomattavasti siihen suhteeseen miten lajien monimuotoisuus on kehittynyt.
Vastauksissa varmaan toivotaan vastaajien vähentävän hakkuumääriä, siirtyvän metsätiloilla jatkuvaan kasvatukseen, perustamalla laajoja yhtenäisiä suojelualueita. Asettamalla uudistamisvelvoitteeseen pykälän uudistamisesta useilla taimilajeilla.
Tässä tuskin tahdotaan kiinnittää huomiota taloudellisiin ja tuotannollisiin seikkoihin, vaan keskitytään idealistisella tasolla siihen miten jäljiteltäisiin romanttista kuvaa ikihongikosta ja humisevista koivikoista jossa hevoset kirmaavat auringonpaisteessa ja onnellinen tukkijätkä saa savotan sannin.
Itäsuomen Antti tuon asin hyvin tiivistää.On ymmärrettävää,että Suomessa on niin paljon masentuneita nuoria.Juuri kun on koulun penkillä oppinut,että lahopuu,madot ja koppakuotiaiset ovat maailmassa tärkeintä,iskee arkipäivän taloudelliset realiteetit päin naamaa
Joku vuosi sitten tällä palstalla syntyi erinomainen suomenkielen uudissana: ”Puuhapalsta”. Pientä, taloudellisesti vähämerkityksellistä, mutta muuten haluttavaa metsätilaa kuvaava sana näkyy olevan yleisessä käytössä jopa virallisemmissakin julkaisuissa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.