Tehometsänhoito yksipuolistaa metsiemme eliölajistoa. Tämä on myös maailmanlaajuinen ongelma. Millaisin toimin metsien biologista monimuotoisuutta voidaan turvata ja metsiä käyttää kestävän
kehityksen mukaisesti?
Olipa erittäin hieno tehtävä yo-kokelaille pohdittavaksi.
Vastauksessa on oltava tehometsänhoidon määritelmä avainsanoineen (mitkähän ne ovat?) sekä kestävän kehityksen määritelmä (neljä osa-aluetta, mitkä?). Vastauksessa on käsiteltävä niitä ominaisuuksia, joita metsässä on oltava, jotta kestävä kehitys toteutuu. Vastauksessa on muistettava maailmanlaajuinen ote: hiilinielut, veden kiertokulku, eroosion estäminen, kulttuuriarvot, moninaiskäyttö.
Jessen kanssa samalla aaltopituudella,kysymys asenteellinen ja johdattelevaksi tulkittava.Ovat eliölajistot muuttuneet maailmassa aikojen kuluessa,mutta kestävä lajisto säilynyt.Minkälainen lienee lajisto jääkaudella ollut,luulen että tällä hetkellä monimuotoisuus toista luokkaa.
Oikea vastaus on luonnollisestikin seuraava:
”Todellakin laajamittainen luonnonmetsien hakkaaminen ja puulajien korvaaminen mahdollisimman nopeakasvuisilla mahdollisesti jopa vieraalta mantereelta tuoduilla kloonatuilla.puulajeilla vähentää metsien monimuotoisuutta. Tällaisia metsiä voidaan löytää sertifioituina jopa Englannissa. Trooppisten ja subtoppisten metsien käsittelyssä tämä on valitettavan yleistä. Niissä jopa kymmeniä eri puulajeja käsittävä metsä muutetaan mahdollisesti vain autralialaisperäistä eukalyptysta kasvaksi tehoviljelmäksi.
Mitä asian hyväksi olisi tehtävissä? Vaikeuksia on paljon. Köyhät maat tarvitsevat vientituloja. Korruptiokin vaikuttaa. Siten kansainvälisten sopimusten aikaansaaminen on vaikeaa. Kuluttajilla on joukkovoimaa, jos niillä on oikeaa tietoa asiasta. Valitettavasti erilaisia sertifioijia, myös erilaisine tavoitteineen, on liikkeella joten kuluttaja ei oikein saa selkoa asiasta. Ainoa kestävä ratkaisu on lisätä oikeaa tietoa.
Voiko Suomi tehdä jotain asian hyväksi? Voi ja todella paljon. Suomessa voidaan todeta, kuinka tehokas luonnon omimaispiirteistä lähtevä avohakkuisiin perustuva ja omista puulajeista lähtevä metsänkäsittelytapa on taloudellisesti edullinen. Voidaan kuitenkin todeta myös, että sen tulolsena luonnon monimuotoisuus säilyy. Aukoissa menestyy avoimien paikkojen eliölajeja, jotka muuten taantuisivat, koska aiemmin aukkoja synnyttäneet metsäpalot nykyään sammutetaan. Talousmetsien korkea puuntuotanto mahdollistaa myös sen, metsätalouden ulkopuolelle on voitu jättää riittävästi erilaisia suojelualueita.”
Näin minä argumentoisin. Turhaan siis pillastuivat. Pitää ymmärtää kysymys.
Kysymys on johdateltu siten, että minusta riittäisi ekologisen kestävyyden käsittely, ja sekin nimen omaan eliölajiston kannalta. Taloudellisen ja sosiaalis-kulttuurisen puolen voisi mainita, mutta niiden edellytyksiä ei tarvitse vastauksessa käsitellä.
Käsiteltäviä teemoja olisivat siten ainakin eliölajien elinympäristöjen laatu, määrä ja niiden yhteydet. Lisäksi olisi hyvä käsitellä ravintoketjujen monimuotoisuus, joka myös vaikuttaa ekosysteemin toimintakykyyn. Vastauksena kysymykseen, mitä voitaisiin tehdä, olisi siis jotain sen tapaista, että elinympäristöt ja eliöyhteisöt tulisi pitää riittävän monimuotoisina, niin että ne säilyvät toimivina.
Riittävän määrittely on vaikea tehtävä, mutta ainakaan yhden puulajin metsä ei ole riittävän monimuotoinen. Metsäaluetasolla tulisi olla eri puulajeja, eri ikäisiä ja eri tyyppistä puuta (lahoa, palanutta). Myös tulisi olla hakkuilta rauhoitettuja alueita, kuten purojen varret ja varsinaiset suojelualueet.
Kas perhana. Vastausyritykseni katosi. Painoin vissiin väärää nappia. Yritänpä uudestaan.
Timpan vastaus on hyvä.
Silti, kysymys on varsin härski osoitus harhautuksen perillemenosta. Ylioppilaskirjoitusten kysymys!!!!
Itse vastaisin jotenkin näin:
————-
”Varsinaista tehometsätaloutta ei Suomessa ole. Termi on saanut nykyisin kielteisen ja harhaanjohtavan merkityksen, mikä on seuraus hyvin pitkää jatkuneesta yksipuolisesta ja huomattavan suurelta osin jopa virheellisestä tiedottamisesta.
Seuraus on, että kysymyksen määrettä ”tehometsätalous”, tässä tapauksessa, ei voi ymmärtää ilman, että kysyjä selittää, mitä sillä tarkoittaa.
Myös kysymyksen aihe ”monimuotoisuus” on varsin ongelmallinen. On olemassa aatteellisesti järjestyneitäkin ryhmittymiä, joiden mielestä metsätalous tuhoaa monimuotoisuuden. Suomessa tuhoa ei kuitenkaan ole pitävästi osoitettu metsätalouden syyksi. Kieltämättä monimuotoisuus vähenee metsien peitteisyyden lisääntyessä, mutta onko se metsätalouden syy. Myös luonnon metsissä monimuotoisuus vähenee iän myötä.
On myös näyttöä, että esim. avohakkuu ja muokkaus lisäävät monimuotoisuutta”.
———–
Jos abi-raukka erehtyy vastaamaan tuon luontoisesti, puhuu hän vastoin viherkansan ja sen myötäbeesaajien varmaa mielipidettä. Luultavasti myös vastoin kysymyksen asettajan ja vastauksen arvioijan/tarkastajan mielipidettä.
Tuo esimerkkivastaus on oikein, mutta annappa se. Raastuvasta joudut arvosanasi hakemaan ja luultavasti myös saat, Siinä määrin omituinen tuo kysymys on.
Toivottavasti kysymyksestä valittaneet (esim. UPM) eivät jätä aihetta tähän. Kysymystä/vastauksia ei voi käyttää tutkinnon arvioinnissa.
Lautakunnan biologian jaoksen puheenjohtaja Jorma Paranko osoittautuu sivistyneeksi mieheksi. Hän ei enää heittele sellaisia kapuloita, jotka saattaisivat saada aikaan älinää:
”Metsäväen olisi syytä katsoa peiliin. – – – – Hyvässä vastauksessa asiaa pohditaan biologian, ei huippumetsätalouden kannalta.”
#### Lautakunnan biologian jaoksen puheenjohtaja Jorma Paranko osoittautuu sivistyneeksi mieheksi. Hän ei enää heittele sellaisia kapuloita, jotka saattaisivat saada aikaan älinää:
”Metsäväen olisi syytä katsoa peiliin. – – – – Hyvässä vastauksessa asiaa pohditaan biologian, ei huippumetsätalouden kannalta.”
Oikeasti, olen ällikällä lyöty! Jotkut tahot terhentäytyvät takajaloilleen kuin talviuniltaan ravisteltu karhu, kun jossain vain vilahtaakin se sana. Miksiköhän? Kaikkialla, missä asioita on kehitelty toimivampaan suuntaan, sitä sanaa käytetään arastelematta: tehosekoitin, teholeikkuri, tehojumppa… Sehän on vain johdos adjektiivista ’tehokas’.
Siis koetaanko sana tehometsätalous tietyissä piireissä jotenkin halventavana? Eikö se kuvaa tarpeeksi hyvin nykyisin käytettyjä menetelmiä? Pitäisikö todellakin ottaa mallia Parangosta, ja puhua huippumetsätaloudesta? Kuten on huipputiedettä ja huipputeknologiaa ja huippupetoja ja erilaisia huippuyksiköitä..?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.