Tuo 4m kepin käyttö perustuu siihen että kun sitä pyöräytetään ja lasketaan taimet, niin ne on laskettu sitten 50 m² alalta, kun 50 m² kerrotaan luvulla 200 saadaan 10 000 m² joka on sama kuin 1 ha. Siis taimien (tai runkojen) lukumäärä pitää kertoa 200:lla että saadaan taimien (tai runkojen) lukumäärä hehtaarilla.
Samanlaisia kepin pituuksia voidaa toki laskea muitakin. Jos kuitenkin halutaan kertoimen olevan mahdollisimman yksinkertainen, eli tasan satasia saadaan seuranvanlaiset kepin pituudet:
Pinta-ala 100 m² eli 1 aari, kerroin on 100 ja kepin pituus 5,64 m.
Sitten tämä normaali 50 m², kerroin 200 ja keppi 4 m.
Pinta-ala 25 m², kerroin on 400 ja kepin pituus 2,82 m.
Pinta-ala 12,5 m², kerroin on 800 ja kepin pituus 2 m.
Pinta-ala 10 m², kerroin 1000 ja kepin pituus 1,78 m.
Tuota kahden metrin tai lyhyempää keppiä käytettäessä pienetkin virheet sen pyöraytyksessä tekevät jo suuren prosentuaalisen virheen pinta-alaan ja sitä kautta mittauksen lopputulokseen.
En tiedä miten paljon näitä muita kepin mittoja käytännössä käytetään mutta tälläisiä keppimittoja ja kertoimia antaa puhdas matematiikka.
Ihan pienessä taimikossahan voitaisiin käyttää vaikka muoviputkesta väsättyä ”hula-hula-vannetta” jonka halkaisija sisältä olisi tuon 1,78 m säteen mukaan 3, 56 m tai jos tarkkoja halutaan olla niin 3,57 m sen pitäisi olla. Vanne sitten vain taimikkoon ja laskemaan.
En vastaa mittaustenne tuloksista, mutta mitat sinänsä oikeita.
Alojen mittauksen kanssa pitää muistaa kanssa se, että kepin pää pyritään pitämään ympyrän keskellä. Jos ollaan käsi ojossa ja todellisuudessa ympyrän säde onkin esim. 4,4 m, tulee ympyrän alaksi 60 m2, eikä 50 m2. Jos taimia on tällä alalla 10 kpl, tarkoittaa se 1667 kpl, eikä 2000, kuten nelimetrisen kepin perusteella laskettuna kuvitellaan.
En tiedä, kuinka yleistä tällainen fuskaaminen on, mutta jossain lehtikuvassa juuri näin tehtiin.
Tasainen kahden metrin väli antaa tavoitteen mukaisen määrän taimia jos tavoite on 3000 taimea hehtaarille. Perinteiseen 2000 taimea hehtaarille vaatii 2.5 metrin tasaisen välin.
Onko kukaan kokeillut laser-etäisyysmittaria tässä hommassa?
Sillä kun kohdistaa täplän runkoon, se näyttää etäisyyden. Ja periaatteessa vain rajatapaukset on mitattava, niitä lähempänä olevat näkee jo silmällä. Tollaisella onnistuu myös isompien, vaikka 10 metrin ympyröiden laskeminen.
AMMATTIMIES teki hyvä huomion, mutta kuin otsikko on väljä, jätettävän puuston laskentaakin on kai tässä yhteydessä lupa käsitellä.
Ei ole tullut mieleeni viedä etäisyysmittaria metsään, mutta ajatus on hyvä. Satunnaiseen käyttöön ei varmaan kannata ostaa, mutta jos sen saa esim. lainaksi työpaikalta, tilanne on parempi. Varhaisperkauksessa en usko sen olevan käyttökelpoinen, mutta varttuneemmassa puustossa, T2 ja siitä eteenpäin hyötyä voisi olla kun ei tarvitse nostella keppiä runkojen yli. Koealojen kokoakin voi kasvattaa helposti, jolloin virhe pienenee. Aurinkoisella kelillä ei ehkä silti kannata kokeilla.
Miten muut määrittelevät runkoluvun silloin, kun kepin kanssa ei mahdu enää pyörimään?
Harvennumetsissä helppo tapa on mitata runkoluku 11 m puoliympyrästä ajouran toiselta puolelta. Metsurinmitan pää pyöräytetään uran varressa olevan puun rungon ympäri ja kävellään uraa pitkin 11 m ( silloinhan mittanauhassa täytyy olla lukema 11 m + puun ympärille mennyt nauhan pituus). Nyt seisot itse koealan keskipisteessä ja yleensä sen sisään jäävät rungot pystyy laskemaan silmämääräisesti kun mittanauha on kiinni mallina olevassa tasan 11 päässä olevassa puussa. Tarvittaessa rajapuut tarkistetaan nauhalla mittaamalla jos ei luota silmävaraiseen etäisyyden arviointiin.
Jokainen koealan sisään sattuva runko vastaa 52,6:tta runkoa hehtaarille. Harvennusmalleissa on valmiit taulukot siitä, montako runkoa/koeala täytyy jäädä harvennuksen jälkeen riippuen puulajista, läpimitasta ja metsätyypistä.
Tässä on se hyvä puoli, että koeala on riittävän iso, jotta pikku virheet mittauksessa tai koealan sijoittelussa eivät enää vaikuta ratkaisevasti tulokseen. Samalla siihen ei tarvitse mitään ylimääräisiä valineitä kun metsurinmitta on hakkuumiehellä aina mukana muutenkin ja taskussa harvennustaulukot ja itse tehty taulukko, jolla ympyrän kehä muutetaan läpimitaksi.
Olen muutamilla kuvioilla nuoreen metsään tehnyt virvelin kanssa koealoja. Mittasin siimaan 40 metriin merkin, laitoin vilkun puuhun kiinni, kävelin virveli kädessä 40 metrin koealan, eli palasin takaisin lähtöpaikkaan vilkun luo. Laskin siimaan sisään jääneeltä alueelta kaikki puut, jotka olivat mitattavissa(lukumäärä ja rinnankorkeus paksuus), eli ihan pieniä risuja en mitannut. Saatu tulos kerrotaan sadalla ja saadaan runkoja per hehtaari. Ainakin siitä suuntaa saa minkälaisia puita ja kuinka paljon kuvioilla on. Sitten kysymys, kuinka paljon keskimäärin noin 20-40 vuotias mänty ohenee latvaa kohti/metri, jos läpimitta rinnan korkeudella on esim. 10-20 cm? Eli haen sitä, kuinka korkealla mahtaa sijaita 6 cm läpimitta, jos puun halkaisija on 10, 15 tai 20 cm rinnan korkeudella?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.