Kyllä moni laji on hävinnyt viimeisten vuosien aikaan lähes olemattomiin.  Kottaraiset hävisi mutta naakat tuli tilalle. Pääskysparvet joita elokuussa oli puhelingaoilla tuhansia kappaleita parvissa, sadoista puhumattakaan ovat hävinneet, kuten puhelinlangat. Orava kanta romahti 60 ja 70 luvun vaihteessa, joka muuta väittää että kanalintukannat eivät olisi romahtaneet, on vääärässä. Riekko vähenee ja jo lähes kokonaan hävinnyt Ouljärven eteläpuoelta, kuukkelista puhumattakaan, peltopyyt vähiussä jne….. tuskin sitä ilmastonmuuutos selittää ainakaan kaikilta osin mutta lajisto ja varsinkin peltolajisto on hävinnyt lintujen osalta lähes täysin. Sammakot hävinneet  Kiuru vissiin laulaa niin kirkkaalla ääänellä että sitä ei ole vuosiin kuulunut……..paitsi televisiossa,  lajikato on tosi asia.

Noissa kuvissa olisi niitä faktoja. Lahopuuta on suojelualueilla moninkertainen määrä talousmetsään verrattuna. Määrä on kasvanut reipasta vauhtia Etelä-Suomen suojelualueilla, mutta talousmetsässä erittäin hitaasti.

Lajilistoilla tapahtuu myös myönteistä kehitystä. Sen ymmärrän, että jäkälien ja kovakuoriaisten määrä hupenee, mutta miksi perhosia häviää noin paljon? Onko perhosissakin tietty lajisto, joka on erikoistunut vanhoihin luonnontilaisiin metsiin?

http://yle.fi/uutiset/3-10677907

Siis lahopuun määrä metsissämme lisääntyy ja siitä riippuvaiset lajit vähenevät.  Ymmärtääkö joku sen miksi kehitys on tällaista.  Onko lahopuu myrkyllistä?  Muuten käänteistä riippuvuutta ei voine selittää.  Tai sitten havainnot ovat vääriä.  Kummastako on kyse?

Stora Ensolle tulee lisäinvestointi Ouluun kartonkipuolelle.

Mutta miksi Suomessa tuotetaan edelleen niin paljon sellua? Olisiko selitys tuossa sitaatissa. Puutuotealan hyvä voitto sen sijaan ei ole normaalitila.

”STORA ENSO on hyötynyt sellun, puutavaran ja pakkaustuotteiden huippusuhdanteesta. Sellua tuottava biomateriaaliyksikkö teki heinä–syyskuussa voittoa lähes 28 prosenttia suhteessa liikevaihtoon. Puutuotteita tekevän yksikön liikevaihto kasvoi melkein 50 prosenttia 503 miljoonaan euroon ja liikevoitto yli kolminkertaistui 123 miljoonaan euroon. Liikevoittoprosentti oli melkein 25.”

Lisäksi on syytä huomata, että yhtiöt panostavat monimuotoisuuteen osana kestävyystavoitteitaan, mikä tarkoittaa että myös puun myyjien on parannettava juoksuaan tällä saralla:

”Se tarkoittaa, että teemme hankintoja vain sellaisilta kumppaneilta, jotka voivat auttaa meitä saavuttamaan nämä tavoitteet”, Bresky sanoo.

http://www.hs.fi/talous/art-2000008345791.html

Eiväkö nimenomaan suojelualueet ole lisääntyneet suhteessa talousmetsiin?  Eikä päinvastoin.  Siis edelleen voinemme päätellä, että suojelualueet ovat vaarallisia tai laskenta virheellistä.  Kumman valitset Anneli?  Onhan kolmaskin vaihtoehto.  Enempää suojelualueilla tai lahopuulla ei ole merkitystä.  Tähän uskon ensisijaisesti.  Toissijaisesti laskentavirheisiin tai tutkijoiden asenteellisuuteen.