Laita Kurki huomenna Ilmastoillan panelisteille

Ei minua haittaa se, että joku ajattelee, ensin nousee CO2 ja sitten lämpötila.

Kumpikin osapuoli on puolittain oikeassa.

Linkistä voi jokainen tehdä oman päätelmänsä nousiko lämpötila ensin vai jälkeen?

Minä päättelen kuvasta niin että, kun lämpötila laskee, niin CO2 tulee perässä alas viiveellä.

Käyriä on monenlaisia ja niiden tulkitsijoita ja siten loppupäätelmiä vielä enemmän. Huippututkijoiden viesti kuitenkin on varsin yhteinen: ilmasto lämpenee ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja voimistuvat. Tarttis tehdä jotain. Vaikeutena on suurimpien sauhuttelijoiiden halut hoitaa omat velvoitteensa. Venäjä tekee periaatteessa toisin kuin on sovittu, se on venäläinen mentaliteetti eikä se muutamassa sukupolvessa muutu. Kiina tekee juuri niin kuin se haluaa ompahan sovittu mitä tahansa. Intia on väestömääränsä, –rakentensa ja väestön tulotason vuoksi kykenemätön tekemään vielä kymmeniin vuosiin asian hyväksi yhtään mitään. Jos Amerikassa perheen pihasta ei joka aamu rajoitusten vuoksi saakkaan lähteä liikenteeseen muutamaa viisilitraista autoa haiwaylle, niin siellä syttyy sisällissota. Sitten on vielä nämä Bolsunarot, jotka varmaan ilmastokokouksessa palatessaan  jo lentokoneesta soittavat, että pankaapa sademetsää tuleen.

On loogista että kohoava lämpötila nostaa lisääntyvän hapettumisen kautta hiilodiokdidipitoisuutta ilmakehässä. Korrelaatio co2 pitoisuuden kanssa loogista. Mutta uskoisin viimeaikaisen lämpenemisen kyllä olevan suurelta osin lisääntyvän ihmismäärän aiheuttamaa. Selvä korrelaatio löytyy myös väkiluvun ja lämpötilan kanssa 1970-luvun jälkeen. En kuitenkaan usko, että se on yli 100 %, kuten eräs Ilmatieteen laitoksen tutkija väittää.

On loogista että kohoava lämpötila nostaa lisääntyvän hapettumisen kautta hiilodiokdidipitoisuutta ilmakehässä. Korrelaatio co2 pitoisuuden kanssa loogista.

Mielestäni hiilidioksidin lisääntyminen johtuuntietenkin kahdesta yksinkertaisesta syystä.  Ihmiskunta on polttanut ja autioittanut metsiä ja se hiili on päätynyt taivaalle.  Sitten tietysti samaa avittaa fossiilisten polttaminen.

Miten se lämpeneminen vaikuttaa hiilitaseeseen on mielestäni monisyisempi tilanne.  Kuten tiedämme, niin lämpösumman kasvu lisää boreaalisten metsien kasvua.  Toisaalta metsät muuttuvat paloherkiksi ja silloin mahdollinen kasvu häviää taivaalle.  Mikä on saldo, kun ikirouta otetaan mukaan on varmasti mahdotonta sanoa.

Sademetsien tilanne on toisenlainen.  Kuten nimikin kertoo, niin niissä sataa jatkuvasti.  Ekosysteemi on herkkä.  Jos sademetsä hakataan, niin alue muuttuu paljaaksi.  Loppuvat myös yhteyttämisen seurauksena syntyvät aerosolit, jotka toimivat sadepisaroiden ytiminä.  Sadanta lakkaa ja saattaa vaikuttaa myös viereisiin alueisiin, jotka kuivuvat ja palavat joko kaskissa tai luontaisesti.

Siis näitä metsiämme pitäisi kasvattaa mahdollisimman tehokkaasti, jotta edes vähän hillitsimme lämpenemistä.

Ilmastoilta: Mistä tiedetään että nyt havaittu lämpeneminen on ihmisten vika eikä ilmaston luonnollista vaihtelua? Jyri Seppälä: Ilmaston lämpötilan muutos selittyy hyvin tieteellisen tiedon perusteella, eli kasvihuonekaasujen muodostaman säteilypakotteen lisääntymisen seurauksena.

Annukka Vainio: Viimeisimpien tutkimusten mukaan aktiivisesti julkaisevien tutkijoiden joukossa ilmastokriittisten osuus on tällä hetkellä 0%. Eli aktiivisten tutkijoiden joukossa ei ole enää ilmastokriitikoita.

Hannele Korhonen: Ilmatieteellisiä havaintoaineistoja on digitoitu yksittäisten asemien osalta vasta 1960-luvulta lähtien, aikaisemmat havainnot ovat paperilla.