Keskustelut Luonto Ympäristöjärjestöt vailla faktoja?

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 298)
  • Ympäristöjärjestöt vailla faktoja?

    Merkitty: 

    Nalle väitti kirjansa julkistamis tilaisuudessa,että ”ympäristöjärjestöt” toimivat ilman faktoja! Mitähän nämä ”ympäristöjärjestöt” ovat?

    Kartelli epäilyn Nalle sivuutti parilla sanalla. Sattumalta Aamu TV  kertoi tänään Pentti Linkolasta. Linkola kertoi jo 60-luvulla tulevasta. Ilmastonmuutos ja luontokato on toteutunut vielä synkempänä,kuin Linkola arveli!

  • Timppa

    Täytyy ensi kesänä ottaa kuvia.  Toivottavasti muisti kantaa sinne asti.

    hemputtaja

    Ei tarvitse muistaa. Todistan puolesta. Monta ämpäriä on tullut poimittua mustikkaa hakkuuaukoilta. Vähempään olisi jäänyt, ellei muija olisi pakottanut.

    Se oli kuitenkin Koillismaalla ja epäilen, että etelän metsissä ei oikein mustikat ehdi avoalalle. Aukon metsäreunoilta kyllä löytyy etelässäkin.

    Timppa

    Hesarissa toimittaja Virtanen kirjoitti kommentissaan Amazonin alueen metsäkadosta että se on vuodessa 10.000 neliökilometriä joka on koko alueen pinta-alasta vain 0,2 %. Pieni luku joten miten Amazonin sademetsä voi olla vaarassa hävitä?

    Kuuntelin erään Etelä-Amerikan asioihin perehtyneen entisen diplomaatin esitystä.  Tuho vastasi USA:n autojen päästöjä.  Suuri vai pieni.

    Siellä on ongelmana se, että metsän hävitessä sadanta ja ne aerosolit häipyvät.  Ilmasto muuttuu.

    Scientist

    Koko Venäjän metsäalan keskimääräinen puustotilavuus oli jossakin tasoa runsaat 100 m3/ha. Kun siellä metsistä ainakin yli 70% ehkä enemmänkin on kirveenkoskematonta, niin tämä 200-300 m3/ha ei liene luontainen taso ? Suomessa se oli 100 vuotta sitten jotakin yli 60 m3/ha, eli ylöspäin on tultu. Etelä-Suomessa taso lienee noin 150 m3/ha.

    Timppa

    Saa nähdä julkaistaan siellä Arvometsän sivulla meikäläisen kommentti.

    Olisi pitänyt ottaa kopio. KIrjoitin mm noista tuhoista.  Olin lopuksi sitä mieltä, että

    -kirjoituksessa yliarvioidaan jatkuvan kasvatuksen metsän kasvua ja vähätellään jaksollisen

    -unohdetaan tuhot

    -unohdetaan myös tyvilahotuhot

    -unohdetaan, ettei jatkuvan kasvatuksen metsässä menesty valopuut

    -jos niitä halutaan, pitää tehdä aukko ja muokata istuttaa se

    -muutenkin tarvitaan hoitotoimenpiteitä

    -pahimmillaan jatkuvan kasvatuksen metsä kasvaa vain puolet jaksollisen ja siitä ”ilosta” pitää maksaa Arvometsälle.

    Puuki

    Arvometsän mainospläjäyksen mukaan ei voida hakata vuosittain tasaikäisistä metsistä puuta niin paljon kuin on jossain esitetty koska metsät on keskimäärin liian nuoria siihen. Ja hyvin puustoisten metsien hakkuillakin näyttää käppyrän mukaan  v-kasvu laskevan kuin lehmän häntä (3-8 v:n aikana  !)  Samaan aikaan jk:n hakkuilla kasvu jatkaa samalla vakaalla tasolla.   Lopussa moititaan kuusettumisen aiheuttamaa vaaraa .     Jää kertomatta , että jk lisää juuri sitä kuusettumista myös ja vähentää keskikasvua tietenkin.  Harveikko vajaatuottoisena ei vain kasva yhtä paljon puuta kuin semmonen metsä jossa kiertoajan kasvupot. on paremmin käytössä .

    Totta on se , että kasvatusmetsistä ei kannata liian aikaisin hakata liiaksi puuta . o4-khl:n metsistä sen sijaan kannattaisi hakata vuotuista keskikasvua enemmän (tila- ja aluetasolla) jotta tulevaisuudessa kasvu ( ja myös tuotto & hiilinielu) olisi entistä parempi.        Käppyrä jossa metsän vuosikasvun aikajänne on 0-8 v. ei kerro mitään muuta kuin että on saatu aikaan tarkoitushakuinen piirustus.   (Jk:n harsintahakkuuta ei ole ilm. sille aikavälille edes sattunut  koska kasvutaantumaa ei ole nähtävissä) .

    A.Jalkanen

    Asioita mietintämyssyyn, eli planetaariset rajat joita ei pitäisi ylittää. Suomen metsäkannat saavat tällä kertaa ymmärtämystä, onhan asiantuntijamme Ruotsista kotoisin: ”Kun Bryssel ja EU määrittelevät kestävää metsänkäyttöä, ne ovat työssään liian voimakkaasti asiantuntijoiden hallinnassa – asiantuntijoiden, jotka ovat sellaisista Euroopan maista, joissa ei ole rikkaita ja istutuksiin perustuvia metsäekosysteemejä.”

    https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008536987.html

    Scientist

    Hyvä että Rockström tuntuu ymmärtävän jonkun verran metsätaloutta. Maailman boreaalisista metsistä lienee noin 90% talouskäytön ulkopuolella. Sen hiilinielu varaan ei pidä liikaa laskea.

    R ei kuitenkaan tuo haastattelussa paljoa esiin kaiken juurisyytä eli väestön määrää. Niin kauan kun se ja elintaso kasvaa on vaikea saada mitään ratkaisevaa aikaan. Kun yksi asia hoidetaan , tulee toinen liikakulutuksesta johtuva ongelma. Sähköautot eivät paljoa paranna tilannetta jos niillä pitää ajaa lähes 200000 km ennen kuin päästään plussalle CO2 päästöjen suhteen (Volvon vertailu).

    Puuki

    ”Luontokato” on suurimmaksi osaksi  rakentamisen lisäämistä ja viljelymaan raivausta .  Erityisesti sademetsissä mutta muuallakin pienemmässä mittakaavassa. Korjaussarjaksi ei sovi esim. havupuumetsien jättäminen luonnontilaan ( laajat metsäpalot on siitä seurauksena.)   Varsinkin kun ”fossiilisia tuotteita” pitää korvata juuri uusiutuvilla puuperäisillä  jotta erit. muovin käyttöä ja levittämistä joka paikkaan saatasiin vähennettyä.

    Lannoiteteollisuus lisää fossiilisten raaka-aineiden käytön takia  päästöjä,  ja fosforin ja typen määrä on jo liian suuri luonnossa.    Mutta jos lannoitteisiiin  käytetäänkin pääosin hitaasti liukenevaa  puutuhkaa ja typpi saadaan ilmasta kasvien avulla,niin tilanne paranisi sillä pikkuhiljaa.   Samalla metsän kasvua saadaan lisättyä ja co2:a sidottua enemmän.

    Sekametsien lisääminen on hyvä tavoite moneltakin kantilta katsottuna.  Kuusikoitahan se eniten koskee eikä niitä kuivia mäntymaita joilla ei onnistu vaikka  tekisi mitä . Vai kävisikö se sekapuuksi sopiva  matala katajapensas ?  Harvennusten tekeminen ajoissa lisää sekin metsän kestävyyttä tuhoja vastaan.    Winwin -tilanne tavallaan olisi lisätä harvennuspuun korjuuta koska puun käyttö  vähentää samalla uusiutumattomien tuotteiden  valmistusta ja tarvetta.

    Gla

    Kataja vaatii valoa.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 298)