Keskustelut Luonto Ympäristöjärjestöt vailla faktoja?

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 298)
  • Ympäristöjärjestöt vailla faktoja?

    Merkitty: 

    Nalle väitti kirjansa julkistamis tilaisuudessa,että ”ympäristöjärjestöt” toimivat ilman faktoja! Mitähän nämä ”ympäristöjärjestöt” ovat?

    Kartelli epäilyn Nalle sivuutti parilla sanalla. Sattumalta Aamu TV  kertoi tänään Pentti Linkolasta. Linkola kertoi jo 60-luvulla tulevasta. Ilmastonmuutos ja luontokato on toteutunut vielä synkempänä,kuin Linkola arveli!

  • A.Jalkanen

    Gla, hyviä kysymyksiä. Ilman ihmisen vaikutustakin metsissämme olisi toki metsäpaloja, mutta ne toistuisivat harvemmin kuin avohakkuumme.

    Se on kuitenkin hyvin selvää ja monin tutkimuksin todennettu, että metsien suojelu ja luonnonhoito ovat tarpeen ja ovat vaikuttavia toimia. Jatketaan entiseen malliin, parannetaan ehkä juoksuvauhtia, ja koetetaan viestiä siitä myös metsätalouden ulkopuolelle.

    Puuki

    Miten nostettaisiin  jk:lla keskipuusto helposti 200 kuutioon/ha , kun hakkuulla käydään poimimassa n. 15 vuoden välein tukkipuuta  ja PPA laskee n. 50 % ?  Vuotuinen  keskikasvu on n. 4,3 mottia/ha ja jk:ssa se olisi sitä vähemmän.     Lopulta se keskimäär.puusto olisi suunnilleen sama tai alempi kuin nykyään.

    Timppa

    Timppa, koetin havainnollistaa luontoihmisen ajatusmaailmaa: jos se on hävinnyt niin se on hävinnyt. Se on sivuseikka että se palaa takaisin.

    Ei se mustikka häviä aukosta mihinkään, jos sitä on siinä päätehakkuumetsässä ollut.  Kaikissa ei nimittäin ole.  N 5 vuoden kuluttua hakkuusta aukon varvut alkavat tuottaa mustikkaa.  Säätila, aukon ilmansuunta ja kukkimisen aikainen pölyttäjämäärä  vaikuttavat sitten sadon suuruuteen.  Tätä hyvää satovaihetta kestää karuilla mailla n 5 vuotta.  Sitten taimikko ottaa vallan.

    Seuraavaa hyvää satoa siltä paikalta saakin odottaa siihen saakka, kun männikkö on harvennettu pari kertaa.  Kun jatkuvasti tehdään aukkoja, niin mustikkaa on aina jossain kerättäväksi.

    Kannattaa aina muistaa, että varpujen määrä ei takaa mustikoita.  Lapsuudessani harsintakaudella hyvät mustikkapaikat olivat hakusessa.  Nyt niitä on siis aina meidän aukoissa ja varttuneissa männiköissä.

    aegolius

    >Miten nostettaisiin  jk:lla keskipuusto helposti 200 kuutioon/ha

    ”Viisaammat” vastaavat:

    Suomen metsissä on puuta noin 2300 miljoonaa kuutiometriä noin 23 miljoonalla hehtaarilla, ts. 100 m3/ha… 

    …vaikka puuta on metsissämme enemmän kuin koskaan, sitä on silti vähän. Suomen metsiin mahtuisi puuta ainakin kolminkertaisesti nykytilanteeseen verrattuna. 

    Miksi siis tyytyä 200 kuutioon, kun jk:n huippuosaaja lupailee tässä tekstissä 300 kuutiota hehtaarille? Nyt ei kannata olla liian vaatimaton. Kun professori näin sanoo, niin täytyyhän sen pitää paikkansa. Vai mitä Perko?

    Olen tätä tekstiä siteerannut jo kohta puolen tusinaa kertaa. Teksti on kokonaisuutena erinomainen esimerkki professorin kirjoittamasta disinformaatiosta ja (tahallisesta) harhaanjohtamisesta. Vastuu on aina ja iankaikkisesti lukijalla. Haasteena tässä osaavan ihmisen toiminnassa on, että pitää olla melko paljon tietoa, jotta harhan näkee. Toimittajista en M.Riikilän lisäksi tiedä montaa muuta. Yleä ja hesaria viedään täysin narussa.

    Edit. https://arvometsa.fi/suomen-metsissa-on-vahan-puuta/

    A.Jalkanen

    Näin, ja lisäksi on osattava laittaa luku kontekstiin: onko se suuri vain pieni, onko arvio luotettava vai epävarma ja mikä on luvun merkitys?

    Hesarissa toimittaja Virtanen kirjoitti kommentissaan Amazonin alueen metsäkadosta että se on vuodessa 10.000 neliökilometriä joka on koko alueen pinta-alasta vain 0,2 %. Pieni luku joten miten Amazonin sademetsä voi olla vaarassa hävitä?

    aegolius

    >Ei se mustikka häviä aukosta mihinkään, jos sitä on siinä päätehakkuumetsässä ollut.

    Omien metsien mustikat ovat lukeneet tämän: https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/saako_tulevaisuudessa_mustikkapiirakkaa_

    Onnittelut Timpalle! Itse en ehkä vaan osaa.

    Kalle Kehveli

    Avohakkuilla saadaan aikaan mahtavia marikkoja. Marjat ovat valokasveja, ja vaativat paljon valoa. Isossa metsässä voi olla paljon varpuja, mutta vähän marjoja. Aurausalueet olivat ennen huippuhyviä marjapaikkoja. Ikävä niitä. Oikein rehevillä alueilla heinäkasvit voivat kuitenkin keritä ensin, kuitenkin harvoin pohjois-suomessa. Tämän voin kertoa 50 vuoden kokemuksella ja muutaman tuhannen marjakilon keränneenä ilman tutkimuksia!

    A.Jalkanen

    Mustikkapiirakka vaatii myös sen että mustikan kukka pölyttyy. Tässä kohdassa avohakkuut voivat auttaa, koska niissä on paljon kukkakasveja joista pölyttävät hyönteiset ehkä hyötyvät.

    Metsuri motokuski

    Jostain luin että aukossa kasvaa noin 170 eri kasvilajiketta. Eikös se ole aika monimuotoinen ?

    Sulli

    ”Ei se mustikka häviä aukosta mihinkään, jos sitä on siinä päätehakkuumetsässä ollut. Kaikissa ei nimittäin ole. N 5 vuoden kuluttua hakkuusta aukon varvut alkavat tuottaa mustikkaa. ”

    Se on Timpan otettava kuva aukolla/taimikossa noukittavaksi asti kasvavasta mustikasta. Meillä päin kun ei ole moista nähty. Puolukka ja varsinkin vatukko nuo näyttää valtaavan.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 298)