Keskustelut Luonto Ympäristöjärjestöt vailla faktoja?

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 298)
  • Ympäristöjärjestöt vailla faktoja?

    Merkitty: 

    Nalle väitti kirjansa julkistamis tilaisuudessa,että ”ympäristöjärjestöt” toimivat ilman faktoja! Mitähän nämä ”ympäristöjärjestöt” ovat?

    Kartelli epäilyn Nalle sivuutti parilla sanalla. Sattumalta Aamu TV  kertoi tänään Pentti Linkolasta. Linkola kertoi jo 60-luvulla tulevasta. Ilmastonmuutos ja luontokato on toteutunut vielä synkempänä,kuin Linkola arveli!

  • aegolius

    Leena, olen vilpittömästi pahoillani! Taidat olla oikeassa. Muutamassa tunnissa edellisen viestini jälkeen jo neljältä eri nimimerkiltä on tullut sellaista viestiä, että niska punottaa. On tämä vaan hurjaa. On vaikeaa puolustaa faktoja, jos niitä keksitään usean kirjoittajan toimesta omasta päästä jatkuvasti lisää. Osa taas heittelee huuhaata ihan vaan omaksi ilokseen. Mitähän mahtaa miettiä Metsälehden päätoimittaja… kun kuitenkin periaatteessa siunaa tämän kokonaisuuden.

    Puuki

    Hyvä ja kiitos myös Petkeleskelle asian todellisen laidan myöntämisestä.    Biologit katsoo tietenkin omasta näkövinkkelistään ja varmaan osa osaakin ihan hyvin hahmottaa myös kokonaisuuksia.    Mutta ei joku (varsinkaan kaupunkilainen) biologi tunne kunnolla metsien muita ”funktioita” kuin juuri sen oman kapean sektorinsa , jos on tutkinut  ~koko  ikänsä kuten yleensä jotain  luonnon  pientä osa-aluetta .

    (PS Ymmärrän hyvin harmituksesi ja kömpelön yrityksen v–tuilla nyt esim. lyhenteiden käyttämisestä , kun se sinun monimuotoissuustutkimusvideon antikin meni niin pieleen jokunen aika sitten, sry siitä )

    Petkeles

    HEI PUKI,.. EN V1TUILE, EN TIETÄN RIITTÄSIKÖ TAITON. OPETAJAKIN SÄLISTÄ PÄÄSTI LÄPI KOLUN.

    Visakallo

    Jos luonto tekee metsään aukon, se lisää huomattavasti metsän luontoarvoja, mutta jos ihminen tekee metsään aukon, se vähentää huomattavasti metsän luontoarvoja. Mistä näin suuri ero voi johtua?

    Petkeles

    Tuhantisen kertaa tämä on käyty läpi, mutta käydään taas.

    Myrsky tai metsäpalo ei poista kohteelta lähes kaikkea runkopuuta. Palo tai myrsky ei tee samalle alueelle totaalituhoa 60-80 vuoden välein, vaan ennemmin 200-400 vuoden välein.

    aegolius

    >Palo tai myrsky ei tee samalle alueelle totaalituhoa 60-80 vuoden välein, vaan ennemmin 200-400 vuoden välein.

    Ottamatta nyt kantaa tuohon ”totaalituhoon”. Ehkä historiassa tuo 200-400 vuotta on saattanut pitää paikkansa. Nykyisinhän palot on tapana sammuttaa. Pitäisikö toimia toisin? Toki ymmärrän, että jäävän puuston määrä on se noiden kahden ero, mutta mikä on Petkeleen mielestä tavoitetila?

    Kurki

    Myrsky ei poista kohteelta lähes kaikkea runkopuuta.

    Laki määrää poistamaan.

    Eroa ei ole.

    Visakallo

    Pysytäänpäs Petkeles faktoissa. Kolmeenkymmeneen vuoteen Suomessa ei ole tehty aukkoja, joihin ei olisi jätetty jättöpuita. Lisäksi aukoon jäävät aikaisemmat tuulenkaadot ja kannot. Mitä ratkaisevaa eroa puustolla on, onko se alle, vaiko yli sata vuotta vanhaa?

    Gla

    Annelilla taisi olla parempaa tietoa luonnon metsäpaloista. Omani  on peräisin kirjasta Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa. Metsäpalojen määrät voidaan jakaa kolmeen aikakauteen. Ensimmäinen on aika ennen ihmisen vaikutusta eli täällä n. 3000 vuotta sitten. Tuolloin alkoi kaskiviljely, josta seurasi oletettavasti metsäpalojen yleistyminen. On ymmärrettävää, että välillä tuli pääsi karkuun. Tämä kausi päättyi 1800/1900-lukujen taitteen tienoilla. Nykyään ei kulotusta/kaskeamista juurikaan tehdä ja metsäpalojen valvonta + sammutus on tehokasta eli metsäpalojen määrä on pieni verrattuna aiempiin jaksoihin. Kirjassa haarukoidaan luontainen metsäpalojen määrä pääsääntöisesti n. 80 vuoteen, mikä kuulostaa tiheältä. Tosin haarukkana on n. 50 -2000 vuotta. Mutta tämä siis lienee vuosien osalta vanhentunutta tietoa.

    Joka tapauksessa aukkojen määrä on tällä hetkellä kohtalaisen suuri, joten uusien aukkojen teko ei monimuotoisuutta nykyisessä metsärakenteessa lisää.

    Kiinnostavaa on silti näitä tietoja vastaan miettiä luontoarvoja. Miten voidaan tietää, onko kehitys nyt esim. maatalouden muutosten vuoksi menossa oikeaan vai väärään suuntaan. Kun +3000 vuotta sitten elettiin keräilytaloudessa, paljonko nykyihanteista on peräisin ns. kulttuurimaiseman piirteistä eli ihmisen toiminnasta johtuvaa. Vesien tilan osalta tätä kysymystä ei tarvitse esittää, mutta jk-saarnassa on pidetty nykyistä keskimääräistä puuston määrää (reilut 100 m3/ha) vaatimattomana. Sen voisi helposti nostaa 200 kuutioon. Mitä se vaikuttaisi moneen asiaan, jos metsät oikeasti olisivat noin puustoisia, sitäkin kannattaa miettiä. Yksiselitteisesti se ei olisi hyvä asia.

    Se on sitten eri asia, pidänkö tätä uskottavana jk:n avulla.

     

    aegolius

    Nyt taisi juuri ympyrä sulkeutua.

    >Jos luonto tekee metsään aukon, se lisää huomattavasti metsän luontoarvoja, mutta jos ihminen tekee metsään aukon, se vähentää huomattavasti metsän luontoarvoja

    >Myrsky ei poista kohteelta lähes kaikkea runkopuuta.

    >Laki määrää poistamaan. Eroa ei ole.

    Kun myrskytuhopuut on poistettu, Visan ensimmäinen viesti ei enää pidä paikkaansa ja ympyrä on valmis. Mistä suunnasta ympyrää halutaan nyt katsella uudestaan?

    Edit. Lisäänpä nyt vielä marginaaliin, että ne jättöpuuthan on poltettu takassa jo ajat sitten (Kehveli&co), jos niitä oli alunperin varaa jättääkään (Puuki&Visa&co).

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 298)