Ehkä lahopuun suosiminen on osin muotiasia tällä hetkellä . On sillä tietysti vaikutusta ekosysteemiin  minkälaista puuta metsissä on.

Lahopuun innokkaimmat lisääjät (FSC-sertifioijat ym.) ei taida vain nähdä metsää puilta eli , kun eivät yleensä ole itse  mo:ja eikä ole ehkä käyty metsässäkään pitkään aikaan,  niin voi sanoa mielipiteenään mitä mieleen juolahtaa.    Voisin minäkin esim. vaatia, että kivihiilivoimalat pitää sulkea heti ja betonikerrostalot purkaa ja rakentaa tilalle puutaloja koska ilmastonmuutos vaatii sitä.  Mutta kun ei ole todellisuudessa mahdollista toteuttaa.   Samalla tavalla milloin minkäkin metsään liittyvän suojelun lisäämistä voi vaatia mutta ei ole mahdollista varsinkaan  heti toteuttaa vaikka paljon on jo tehtykin.  Ja kustannuksiakin pitää ajatella , kuka kustantaa ?  Kaikkiin vaatimuksiin ei tietenkään voi vastata , kun melkein jokaisella ryhmällä on omansa.  Pelkkää sekasotkua sitä vain tulisi, jos esim. EUn puistometsäosasto sanelisi Suomen metsien käytön.

Ainakin VMI8:n aikaan (1986 – 1994) kuolleet pystypuut on jo mitattu. Tuoreita kantojakin luettiin, mutta niitä ei vielä käytetty tuloslaskennassa. Lisäksi oli kantokoealat erikseen. Myöhemmin tarkennettiin sitten maalahopuun mittausta.

”Puina luettiin elävät puut ja käyttökelpoiset kuolleet puut.”

”Puuluokat jaettiin viiteen pääryhmään: hukkapuut, tukkipuiksi kehittyvät puut, tukkipuut, ikuiset kuitupuut ja luonnonpoistumapuut.”

Sivu 119 julkaisussa. http://core.ac.uk/download/pdf/52284763.pdf

Luin tuolta linkin punaisesta kirjasta  silmälläpidettävien/uhanalaistuneiden/kadonneiden lintulajien  syitä.   Suurimpia syitä näytti olevan ; talvehtimisalueiden muutokset, pyynti (esim kuovi) , kemikaalit. peltoalueiden muutokset,  metsäniittyjen katoaminen (esim. kultasirkku), tuntematon syy (esim harakka, närhi) ,  jne.

Tuntemattomia  syitä  voisi olla esim. naakkojen yleistyminen (pesärosvo jolle kelpaa melkein kaikki eväs),  kaatopaikkojen sulkeminen (lokit ym. isot linnut) , supien yleistyminen , ilmaston lämpeneminen (esim. riekko) .

Esim.  jäkälien vähenemiseen vaikuttaa ainakin metsätyyppien muuttuminen ilmaston lämmetessä ja harvennushakkuurästit.  Samoin avoimien alueiden väheneminen.    Suurten puiden väheneminen (haukka?) vaikuttaa olevan keksitty syy koska nehän on lissääntyneet menneistä ajoista.

Esim. hömötiasten vähenemiseen voi olla vaikutusta metsien käsittelyllä koska tekee joka vuosi uuden pesän ja tarvitaan siihen sopivaa lahopuuta.  Lahopuupökkelöitä voi tehdä ja jättää metsään esim. säästöpuuryhmiin , jos niitä ei muuten ole valmiina.

Haukkojen väheneminen oli yhdistetty suurten puiden vähenemiseen (pesäpuut)joka ei pidä paikkaansa.   (Suurin osa lukijoista ymmärsi varmasti yhdistää sen siihen mutta suomennettuna tässä myös  zumtomppelille).

Eivät luontojärjestöt mitään faktoja tarvitsekaan.FSC on HCV:ineen Lapin yksityisillekin metsänomistajille ja metsätaloudelle Kuoleman Sertifikaatti

Isot puunostajat eivät uskalla ostaa puuta Ylä-Lapista boikotin pelossa, paikallinen metsänomistaja kertoo: ”Puu on menettämässä arvonsa” – Metsä – Maaseudun Tulevaisuus