Keskustelut Luonto Ympäristöjärjestöt vailla faktoja?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 298)
  • Ympäristöjärjestöt vailla faktoja?

    Merkitty: 

    Nalle väitti kirjansa julkistamis tilaisuudessa,että ”ympäristöjärjestöt” toimivat ilman faktoja! Mitähän nämä ”ympäristöjärjestöt” ovat?

    Kartelli epäilyn Nalle sivuutti parilla sanalla. Sattumalta Aamu TV  kertoi tänään Pentti Linkolasta. Linkola kertoi jo 60-luvulla tulevasta. Ilmastonmuutos ja luontokato on toteutunut vielä synkempänä,kuin Linkola arveli!

  • Visakallo

    Lahopuuta syntyy myös  puunkorjuun yhteydessä metsään jäävistä puista. Tulevat näkyviin joskus vasta vuosien päästä, kun niitä peittäneet havut ovat lahonneet päältä pois. Näyttää vahvasti siltä, että väittämät lahopuun vähäisyydestä perustuvat puutteelliseen tietoon, koska nykyisin talousmetsissä liikutaan todella vähän.

    Teufelin Zumi

    Talousmetsissä tehdään nykyisin yli siistiä puisto maisemaa. Pitäisikö joka vuodelle olla joku rake and cleaning.

    Scientist

    Lahopuuta, varsinkin maalahoa tulee nykyisin monin tavoin. Myrskyssä kaatuneita puita ei kannata pieniä määriä poistaa metsästä, tulee isoilla koneilla kalliiksi. Ennen haettiin muutama puukin hevosella polttopuuksi. Myös kirjanpainajat ja maannousema  tekevät lahoa lisää, valitettavasti. Lahoa tulee myös ennakkoraivauksista.

    Petkeles

    Se on hyvä että pieniläpimittaista eli käytännössä merkityksetöntä lahopuuta syntyy nykyisin erityisen monilla tavoin.

    Tolopainen

    Metsissä on lahoavaa puuta enemmän kuin koskaan Suomen historiassa. Vielä 50-lla metsien puusto oli hyvin vähäinen. Sotakorvauksiin oli tehty suuret avohakkuut. Kylien läheltä kaikki polttokelpoinen puu käytettiin talojen lämmitykseen, ei metsiin jätetty mitään lahoamaan.

    arto

    Eikö olisi kätevää laitaa metsää myyntiin ja nauttia ilman tressiä sijoitus rahaston tuloista. Myynti raha osakeisiin.  Paskan hailee kuin metsä kasvaa

    tamperelainen

    Lahopuuta syntyy myös puunkorjuun yhteydessä metsään jäävistä puista. Tulevat näkyviin joskus vasta vuosien päästä, kun niitä peittäneet havut ovat lahonneet päältä pois. Näyttää vahvasti siltä, että väittämät lahopuun vähäisyydestä perustuvat puutteelliseen tietoon, koska nykyisin talousmetsissä liikutaan todella vähän.

    Suomessa ja somessa kaikki kansalaiset ovat metsänkasvatuksen asiantuntijoita.Ymmärtäisin näköalattomuuden ,jos kysessä olisi alle 20v citynuoriso mutta poliitikot ja epämääiset tutkijat väittävät lahopuuta olevan metsässä nykyään vähemmän kuin 50v sitten.Suomeen on pesiytymässä vihervasemmistolainen metsänkasvatusoppi?

     

    Tolopainen

    Suomen suurimmat avohakkuut tehtiin sotien jälkeen kun oli pula-aika. Ei niin typerää ollutkaan, joka olisi puhunut lahopuista, kun maassa toimi valvontakomissio ja itsenäisyys oli vain osittaista. Kommunistisen vallankaappauksen uhka oli päällä, Supo ahdisteli taisteluissa kunnostautuneita rintamamiehiä. Vain yltäkylläisyydessä elävässä maassa voidaan alkaa keskittyä joutavuuksiin kuten keskusteluun lahopuista. On niin vähän toimeentulo-ongelmia. Veroviranomaiset jahtaavat vanhuksia, jotka maksavat puolimiljoonaa veroja vuodessa, syyttävät veronkierrosta. Sellaisia avustetaan, jotka eivät tee mitään.

    Nyt tuntuu uskomattomalta, että Suomessa on voinut olla Sipilän kaltainen ryhdikäs talousmies pääministerinä. Tämän viherhömpän ja velanoton keskellä bilettää pääministerinä nuori vihervasemistolainen. Tämäkin hallitus tullaan muistamaan ja sen tekemiä laskuja maksetaan vielä kauan. Stub joutui epäsuosioon polvihousujensa takia, nykyisin kestetään aika paljon enemmän.

     

    Puuki

    Lumpit ja eurokannot tullee luetuiksi (jos tulee) lahopuutilastoihin ehkä vasta 10-30 vuoden päästä korjuusta, kun ne lahoaa.  Joskus jää melkonen puumäärä tyvi-ja muita lumppeja metsään  ja myös pitkät eurokannot lahoaa aikanaan paikoilleen säästöpuiden lisäksi. Lisäksi kantoihin jää maan pinnallekin tulevaisuuden  lahopuuta.  Iso kanto jää helposti n. 30 cm mittaiseksi maanpinnasta mitattuna. Esim. 100 isoa kantoa/ha voi lisätä maan päällistä lahopuuta ~ 5 k-m³ mutta sitä ei tilastoida.

    Esim. viimeksi avo-/s-puuhakkuussa jätettiin eurokantoja 8 kpl pystyyn  eräälle 1,3 ha:n kuviolle.  Se lisää yksistään lahopuuta n. 2 mottia/ha.  Tyvilumppeja tuli suht. vähän , ehkä n. 15 kpl , kantoja  n. 500 kpl .  Yhteensä lahopuuta tulossa ~ 2 + 0,5 + 7,5 = 10 k-m³/ha  (+ säästöpuuryhmän puut ym. maapuut) .     Kaikki omin kustannuksin eikä  tilastonikkarit edes laske niitä lahopuiksi ainakaan vielä.

    tamperelainen

    Olin 60-luvulla MHYssä kylvämässä,mäntyjä istuttamassa,metsäteknikon leimausapulaisena.Itse maatilalta lähtöisin ja metsänomistajana ja metsissäkulkijana 60 vuotta.Ei tuolloin ollut tuulikaatoja(kaikki kerätty pois) ,eikä muistaakseni pystykuiviakaan(kerätty).Mitenkä metsäluonto silloin selvisi niin vähällä lahopuulla?

    Palstalle kirjoittavat ovat järjestään kääntyneet ”lahopuu-uskovaisiksi”.kysyisin mihin perustatte käsityksenne lahopuun tarpeellisuudesta a) kun riittävän usein ”lahopuuta lisäättävä” tiedote toistuu.,miellätte sen tarpeelliseksi b) olette tutustuneet hyvin tehtyihin vertaisarvioituihin tutkimustuloksiin?

    Ja vielä:.Mitenkä metsäluonto silloin selvisi niin vähällä lahopuulla 60-luvulla?

     

     

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 298)