Keskustelut Luonto Ympäristöjärjestöt vailla faktoja?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 298)
  • Ympäristöjärjestöt vailla faktoja?

    Merkitty: 

    Nalle väitti kirjansa julkistamis tilaisuudessa,että ”ympäristöjärjestöt” toimivat ilman faktoja! Mitähän nämä ”ympäristöjärjestöt” ovat?

    Kartelli epäilyn Nalle sivuutti parilla sanalla. Sattumalta Aamu TV  kertoi tänään Pentti Linkolasta. Linkola kertoi jo 60-luvulla tulevasta. Ilmastonmuutos ja luontokato on toteutunut vielä synkempänä,kuin Linkola arveli!

  • Timppa

    En ole tavannut ”luontokatoa” meidän metsissä.  Millainen se on?

    Eikös esim FSC-sertifikaatti ole paljolti ympäristöjärjestöjen heiniä?  Lupaa hyvää  metsänhoitoa, mutta toimii Venäjällä.  Joku fakta on tainnut jäädä tarkistamatta.

    Ilmasstonmuutos on kyllä selvä asia.   Tottahan se on, että jotain tapahtuu, kun taivaalle päästetään enemmän  tavaraa kuin sieltä palaa.  Ainakin toistaiseksi mieluummin lämmintä kuin kylmää.

    oksapuu

    Taisi sillä Linkolalla olla myös joku käsitys väestönkasvusta johtuvasta katastrooffista. Onko toteutunut ja mitä pitäisi tehdä?

    tamperelainen

    ”Luontokato ” ja ”luonnonmonimuotoisuus”  ovat sellaisia hokemia,joiden todellinen sisältöarvo on hyvin kyseenalainen.En yllättyisi vaikka joskus selviäisi,että luontokato oli vain punavihreä valhe.

    Lahopuun määrä:Kaikki tutkija ja toimittajat ovat niin nuoria,että ne luulee,että kaikki uskoo valheet lahopuusta.Tiedän omasta kokemuksesta,että50- ja 60-luvulla metsissä ei juurikaan ollut lahopuuta,kaikki kerättiin poltettavaksi.Hevonen ja reki toi puut talvella useiden kilometrien päästä

    So uskomatonta kuinka meitä huijataan ja valehdellaan,viherkomukat ei kaihda mitään

     

     

    mehtäukko

    Oliko Linkola joku profeetta kun sattui arvelemaan jotakin sinne päin? Ilmastokoohotus alkaa saada oikeita pakanapiirteitä, kun kirkko on sotkeutumassa rituaaleineen hurmokseen. Suomessa lajikatojen kauhistelut ovat pahimmillaan näiden korvien välissä.

    jees h-valta

    Risuparta, kannataa uskoa edes itteään viisaampiin. Se Nalle on tainnut pärjätä hiukan pareen kuin taviselonkapinoitsija. Hän viisastui nuoruuren kapinoinnin jälkeen ja alkoi elää tehden rahaa talousosaamisellaan.

    Visakallo

    Aika vähillä faktoilla nyky-maataloudesta olivat eilen tv:ssä ympäristöministeri ja jopa ilmastopaneelin puheenjohtaja, kun vastassa olivatkin käytännön viljelijä ja maatalousministeri. Eikö tuommoisiin tilanteisiin kannattaisi valmistautua paremmin, kuin tulla vain toistelemaan yleispäteviä ja osin vanhentuneita hokemia?

    https://areena.yle.fi/1-50647082

    Scientist

    Uhanalaisluokituksessahan on sellainen vinouma, että varmasti myös 100 vuotta sitten suuri osuus linnuista olisi sen mukaan ollut uhanalaisia. Tätä harva nuorempi tietää. Luokitus on niin lavea että varsinkin silmälläpidettävä- luokkaan  laji menee helposti. Itse asiassa jos katsoo viimeisestä Lintuatlaksesta (josta jo 10 vuotta) , niin lisääntyneitä ja vähentyneitä lajeja on suunnilleen yhtä paljon. Positiivisella puolella luokituksessa on vain yksi kategoria, elinvoimainen. Ei esim. lisääntynyt, voimakkaasti lisääntynyt jne. Ennen lintukirjoissa (esim Hilden 1960) oli luokitus: runsaslukuinen, melko runsaslukuinen, satunnaisesti esiintyvä, melko harvalukuinen, harvalukuinen-hyvin harvalukuinen.

    Suomesta en muista kuin 1-2 hävinnyttä lintulajia (jotka nekin voivat palata), nimittäin kultasirkku ja kiljuhanhi. Sitten on tietysti joukko  satunnaispesijöitä, kuten tunturipöllö hyvinä sopulivuosina. Yleisesti ottaen isot linnut ovat yleistyneet, kuten varislinnut (naakka, korppi), merikotka, hanhet, kurki, haikarat, merimetso jne ovat ja monet pienet varpuslinnut vähentyneet. On myös pieniä yleistyneitä lajeja, joita harva tunnistaa. Esimerkkinä rautiainen, joka pesii nuorissa kuusivaltaisissa metsissä, varsinkin aukioiden reunamilla.

    A.Jalkanen

    Hyvä huomio, Scientist. Metsälajien uhanalaistilasto pitäisi purkaa auki ja jakaa ryhmiin sen mukaan, minkä lajien suhteen on saatavissa aikaan parannuksia metsätalouden luonnonhoidon avulla, mitkä lajit tarvitsevat suojelualueita, ja mitkä lajit ovat aina harvinaisia riippumatta siitä miten metsiä käsitellään. Viimemainituilla voi olla niin erikoiset elinympäristövaatimukset että ne eivät voi koskaan olla yleisiä.

    Ei tule nyt metsästä hyvää esimerkkiä mieleen, mutta esimerkiksi sienissä on sellaisia, jotka elävät vain märehtijöiden lantakasoissa. Jos ei ole ulkona laiduntavia märehtijöitä niin ei ole näitä sieniäkään. No, ehkä toisena esimerkkinä voi mainita joidenkin hyönteisten loispistiäiset, jotka elävät toisten hyönteisten toukissa.

    Metsänomistajien tontilla ja vastuulla olisi siis vain se luokka uhanalaisista, joka kärsii tai hyötyy metsätalouden toimenpiteistä.

    A.Jalkanen

    Täällä joku haikaili ulkomaisen ruuan perään, oliko se Teukka? Tässä yksi syy miksi se on niin halpaa: ympäristönsuojelun vaatimuksista tingitään.

    http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008333686.html

    Rane

    Suurin väärinymmärrys nykyisessä ympäristöhysteriassa on vanhojen”oikeiden” metsien yliarvostus.Jos on niin kuin väitetään että ilmaston lämpeneminen on aikamme pahin uhka niin vanhat metsät eivät ole siihen ratkaisu.Kanadassa nämä valtavat yhtenäiset,hoitamattomat metsäalueet ovat jo hiilipäästöjä ja Venäjälläkin kohta.Taudit ja tuholaiset lahottaa pystyyn ja metsäpalot hoitaa loput.

    Toki ajan kanssa tulee uusi metsä mutta kun kuulostaa hiilinielujen kanssa olevat hirveä kiire .

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 298)