Mediatietojen mukaan jotkut koulutetut kaupunkilaisnuoret potevat ilmastoahdistusta. Tämän palstan perusteella ahdistusta esiintyy laajalti myös monessa puuntuottajassa. Vuosikymmenet kaikki ympäristöön liittyvät metsäasiat ovat olleet erinomaisessa kunnossa: ravinteet pysähtyy ojan penkkaan, monimuotoisuus lisääntyy, hiilet sitoutuu vaikka sun minne ja jos jonniinlaisia tinttejä on niin että sumentaa. Muutamia mainitakseni.

Silti rivien välistä on havaittavissa joku pieni paniikin poikanen. Kova selittäminen on päällä, miten kaikki on jo tehty ja kaikki on ollut kunnossa jo pitkän aikaa. Liekö siilipuolustuksen taustalla huoli siitä, että entäs jos faktat ei sittenkään tue niitä omia havaintoja sen oman korven reunalta. Onkohan siinä ilmastonmuutoksessa sittenkin muka perää.

Oli asia tai asian laita mikä hyvänsä, niin pikkupaniikkipuolustus herättää kysymyksiä. Liekö niin että ihan perusasiat: puron varret, jättöpuut, lahopuut, riistatiheiköt jne. on sittenkin liian vaikeita asioita ymmärrykselle, saati sitten toiminnan asteelle vietäväksi. Se nyt on kaikista pahinta, jos joku haluaa pitää metsiään peitteisenä. Ja kaikki kyseenalaistajat on tietenkin vegaanilepakkofillariviherkommareita. ☺

Voisi luulla, että uusien mo-sukupolvien myötä asenteet muuttuisivat. (Tai sitten ei.) Ainakin tietoa on ollut saatavana kauan. Ei tarvitse kuin viimeisten linnakkeiden, MTK:n ja MHY:n, sivustoja selailla niin ympäristöarvot ja monitavoitteiset metsänhoitomenetelmät pomppaa silmille.

Onhan tässä sekin uhka vielä, että jos/kun ei hyvällä oikein ympäristöasiat onnistuneet niin EU:n kautta sitten.

Mukavaa viikonloppua!

Pauli