Rovaniemen korkeudella 50 vuoden kasvatuksella tullee OMT-pohjalla noin 150 mottia/ha koivukuitua, kun tekee taimikonhoidon tuohon 2000 kpl/ha tiheyteen. Kun kuusen taimia alkaa alle nousemaan, on verhopuuhakkuun aika. Jos ei kuusta tule alle, harvennus harvaksi sulan maan aikaan, niin että maaperä rikkoutuu ja odotellaan taas niitä kuusen taimia. Viljelykustannuksia kannattaa vältellä ja joustaa puuston kasvatuksessa uudistamisen hyväksi.

Etelämmässä voi onnistua muillakin konsteilla.

On se ihme ja kumma, kun joidenkin kaaliin ei mene millään totuus, vaan omissa harhoissa huhuillaan.

Eikö mene jakeluun se, että kun hehtaarin pinta-ala kasvattaa vaikkapa sata kuutiota puuta, niin se kasvattaa sata kuutiota puuta on niitä 2000, 3000, 4000, taikka 5000 runkoa hehtaarilla. Ihan pieni kokoero on eri lukemissa kasvatetuilla puilla.

Kun sitten esim mennään kahteentuhanteen runkoon viidestätuhannesta, niin 3000 runkoa pieksetään maahan, mutta jäljelle jääneet 2000 runkoa ovat lähes yhtä hinteliä kuin poistetutkin.

Maaperän kasvuvoimasta on haaskattu 60 %!  HULLUN HOMMAA.

Noinhan se varmaan on mutta siinä varmaan on se ongelma että kun ei tiedä kuinka paljon se maapohja puuta kasvattaa. Usein uskotaan että kasvuvoimaa on enemmän kuin onkaan. Sen vuoksi on erilaiset suositustaulukot maastotyypeille, jossa on huomioitu keskimäärin maapohjan kasvatuskyky. Täälläkin on paljon kerrottu kuinka huimia hehtaarituottoja on saatu päätahakkuussa, mutta maapohja täytyy silloin olla erityisen kasvava ja olosuhteet hyvät jotta se pystyy kasvattamaan ennätystuloksia. Useat omatoimi metsänomistaja saattavat uskoa että juuri minun maapohjat pystyvät tuottamaan huippu tuloksen.

Hieskoivuista tulee hyviä makkaratikkuja tai aurauskeppejä kun ei mene harventamaan. Harvenee ne luotaisestikin kun antaa kasvaa, säästyy bensaa ja aikaa.

Eipä siitä  tule juuri muuta muuallakaan, tukkisaanto jää niin alhaiseksi, että ei kannata tukkia edes yrittää. Tuottokin on parempi kun katkaisee heti kun kuidun saa. Koivutukin hinta on lisäksi huono.