Kaikkien metsänomistajien keski-ikä 45v?
Täällä meilläpäin taitaa olla noin 65v.

Uskoisin, että pääsääntöisesti metsänomistajien poliittinen ”agenda” on se, että pitää olla oikeus tehdä omaisuudellaan, mitä haluaa, ellei se aiheuta suoraa haittaa muille. Tämähän oli viimeisen metsälakiuudistuksen tavoite ja palvelee kyllä kaikkia tavoitteita. Nyt sitten onkin kaikenlaisten muotitermien (ilmastonmuutos, luontokato, vihersiirtymä, lajikato) varjolla joillakin piireillä rajoittaa vapaata omaisuuden käyttöä…ja jopa omia toisten omaisuutta omiin tarkoituksiin.

Silti Suomen piskuisessa maassa ei tarvita edes sadan tahi edes kymmenen ha:n aukkoja. Maksimina voisi pitää kymmentä ja siihenkin paljon jättöpuuvelvoitetta.

Pohjois-Suomessa on tehty edelleen isoja avohakkuita – ainakin niitä näkyi vielä 2010 Asta-myrskyn jälkeen julkaistuissa kartta-aineistoissa. Pohjoisessa ja karummalla kasvupaikalla avoalan kokoa voi olla järkevää kasvattaa joskus suuremmaksikin kuin 10 hehtaaria riittävän kertymän saamiseksi. Näkemäesteitä eli puuryhmiä jättämällä saadaan maisemat pysymään parempina ja säästetään mykorritsoja. Hangon hakkuualue oli ilmeisesti tasaikäismännikköä kun kuvissa näkyy vain siemenpuut.

TA ehdotti että avohakkuu pitää olla pyöreä kaarnakuoriaisille alttiiden kuivuvien metsänreunojen minimoimiseksi (?), mutta ei välttämättä: voidaan tehdä kaistalehakkuu jossa reuna on idän tai pohjoisen puolella. Voidaan myös rajata hakkuu sekametsään eikä puhtaaseen kuusikkoon. Konsteja on.

Aivan normaalia Ylen metsäuutisointia, eli metsien käyttö on irroitettu yhteiskunnasta ja esitetään ikäänkuin toimintana, jota ei tapahtuisi, jos metsänomistajat eivät olisi niin kovasti rahan perään. Sekaan vielä muutamat asiavirheet.

Noista mykorritsoista, mitenkähän ne selviävät luonnollisista tuhoista, kuten satojen hehtaarien metsäpaloista, joita on sellaisilla alueilla, joilla ne saavat syttyä ja sammua luonnostaan? Sellainenhan tuhoaa kaiken puukasvuston, toisin kuin avohakkuu, jossa jäljelle jää aina jotain pikkutaimia.