Keskustelut Metsänomistus YLE:n uutisointi päätehakkuusta

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 65)
  • Tolopainen Tolopainen

    Auringosta tulee kymmenessä minuutissa enemmän säteilyenergiaa maapallolle kuin tarvitaan koko vuoden sähkön tuotantoon. Siinäpä se mahdollisuuksien mittakaava.

    Leuku

    Faktoja

    Ei ihan ollut faktoja nämä.

    Aurinkovoima tarvitsee karkeasti 1 ha yhtä megawattia kohti, eli 100 ha, 100 MW. 100 MW aurinkovoimala tuottaa noin 90 000 MWh vuodessa. Suomessa.

    100 MW tuulivoimaa tarkoittaa nykyisillä 6,2 MW voimaloilla 17 voimalan tuulipuistoa, joka tarvitsee 34 ha rakennettua maa-alaa, eli n. 2 hehtaaria per voimala. Loppu metsä jää ennalleen. 100 MW tuulivoimapuisto tuottaa vuodessa noin 314 000 MWh.

    Tuulivoiman tilantarve on noin kolmasosa, ja energiantuotanto noin kolminkertainen aurinkovoimaan verrattuna. Molempien tuotantokustannus on ollut laskussa, mutta aurinkovoima on vielä kalliimpaa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Leuku.

    Tolopainen Tolopainen

    On sitä aikoihin eletty lähes konkassa olevassa maassa keskitytään nykyisin omituisiin ongelmiin. Kuten joku 100 ha aukko. Suomen suurin avohakkuualue on Metsähallituksen tekemä 2100ha Osaran aukio. Mistä nämä kukkahattutädit ja kuoriaisten tuntosarvien tutkijat silloin olivatkaan kun Suomi vielä joutui maksamaan velkojaan. Nykyisin ei enää makseta vaan otetaan 12mrd€ lisää ja keskitytään voivotteluun, jos joku tekee jotakin hyödyllistä kuten hakkuuttaa omia metsään. Siihen ei ole ulkopuolisilla mitään sanomista.

    Lapinmies Lapinmies

    Visakalliolle: Ei aurinkovoimalan alta tarvitse kaataa kasvavaa metsämaata, jos sopiva kohde. Myös siirtolinja voi olla vieressä valmiina.

    Perustuksiin on kehitetty paalutus,

    joten murskeenajot ja maanmuokkaus minimaalisia. Aurinkopuistot tarjoavat mahdollisuuksia mm. laidunalueeksi lammastalouteen

     

    isaskar keturi

    Tolopainen oikeassa – asioiden mittasuhteet hämärtyvät nykyisessä uutisoinnissa, kun idealismi ja yhden aatteen edistäminen on ajavana voimana. Tuossakin kohteessa kapea kaista valmiin infran keskellä. Jos luontoväkeä uskominen, ei tuolla muutenkaan ollut ”mitään arvoa” enää pirstoutumisen ja ”puupeltomaisuuden” vuoksi. Kelpasi kuitenkin metsätalouden mollaamiseen.

    MaalaisSeppo

    Minäkin ihmettelin eilen ko juttua, kun päätyi oikein pääuutisiin. Oliko se sen arvoinen, vai onko tarkoitus vaikuttaa jotenkin taustalla metsäpolitiikkaan?

    Metsäpolitiikkaan ei onneksi tule tällä hallituskaudella muutoksia, kun Mykkänenkin poistuu kuvioista. Lisäksi Persut toimivat ”takuumiehinä”. Seuraavassa hallituksessa sitten Kepu. Vihreitä saamme kiittää nykyisestä metsälaista, joka oli heidän kannaltaan vikatikki. Eivät pääse hevin korjaamaan kömmähdystään. Pientä älämölöä tiedotusvälineissä. Ehkä se on hyvä purkautumiskeino joidenkin mielenterveydelle. Vaikutus käytäntöön olematon.

    isaskar keturi

    Metsäpolitiikastahan oli tehty oikein väitös uutisten mukaan. Käytännölle vieraasti jaettu vaikuttajatahot kolmeen blokkiin (yksityismetsätalous, metsähallinto ja ympäristö) ja taas kerran sivuutettu se tosiasia, että metsänomistaja OMISTAVAT metsät ja tietenkin haluavat vaikuttaa omistajina asiaan. Omistajat eivät kuitenkaan ole yhtenäinen joukko, koska omistuksen tavoitteet poikkeavat. Mielestäni yksityismetsätalouden blokilla eivät ole yhtenäiset tavoitteet ja ne on tutkimuksessa ymmärretty väärin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Isaskar voisi kommentoida tuonne Hesarin uutiseen. Olen samaa mieltä tuosta että nykyään metsänomistajat ovat monitavoitteisia.

    ”Kahta lakiuudistusta vertaillessa talouspainotus näkyi selvemmin vuonna 2014 voimaan tulleessa laissa. … lain suojan menetti 2014 uudistuksessa noin 27 000 hehtaarin verran tärkeitä elinympäristöjä.”

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000010949799.html

    Lähetin kommentin tarjolle:

    ”Vielä kommentti väitöskirjan tuloksiin. Väitöksen tarkastelema ajanjakso oli 1994 – 2015 eli tarkasteltiin politiikkoja metsälain uudistuksien aikana. Jos ajanjakso olisi ollut pitempi, johtopäätökset olisivat olleet ehkä erilaiset, kun nähdään pitemmät draaman kaaret.

    Ennen 1990-lukua metsänomistajalla oli hyvin vähän vapauksia ilmentää omia tavoitteitaan, kuten Erkki Lähde on kirjoissaan dokumentoinut. Uudistushakkuissa piti noudattaa Metsäkeskuksen ohjeistusta, jota mhy pani täytäntöön. 1990-luvulla monikäyttö alkoi lyödä läpi julkisuudessa, 2000-luvulla monimuotoisuus, 2010-luvulla hiilinielut.

    Metsänomistajakunta on nykyään puoliksi kaupungistunut ja muuttunut kyselytutkimusten mukaan monitavoitteiseksi, vaikka puunmyyntitulotkin ovat edelleen tärkeitä. Keski-ikä on aika korkea, noin 45 vuotta. Voitanee olettaa että nuori väki omaksuu vanhoja vaivattomammin metsätalouden uudet tuulet, kun heillä ei ole poisopittavaa.”

     

    .

    Mistä Aj tuon keski-iän sait?

    Muistelisin että 65 voin olla väärässäkin

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 65)