› Keskustelut › Metsänomistus › YLE:n uutisointi päätehakkuusta

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 65)
1 2 3 … 5 6 7
  • . 12.1.2025, 23:27

    ”Hangon kaupunki on omissa metsissään päättänyt luopua avohakkuista, ainakin kuluvan kymmenvuotiskauden aikana. Kaupunki haluaa mieluummin edistää ja suojella luontoa ja ilmastoa sekä vaalia metsien virkistysmahdollisuuksia kuin harjoittaa talousmetsätaloutta.”

    Tuo jos mikä on luonnonvarojen tuhlaamista, kun puuston kasvu on pysähtynyt pitäisi olla jokaiselle selvää että se tila pitää luovuttaa uusille kasvaville taimille

    Vanhat puut on hiilensä nielleet, ovat kylläisiä ja ei anneta uusille tilaa

    Maailma on sekaisin

    suorittava porras suorittava porras 12.1.2025, 23:49

    Hakkuusta on todettava ,että :tarkoitus pyhittää keinot” tässäkin . Metsän kohtaloa murehtivia on lohdutettava ,että hieman ennen vuosituhannen vaihdetta hakattu 50 ha:n aukko lähitienoolla kasvaa puuta ihan komeasti. Aukko tehtiin tuolloinkin uskonnolliselle yhteisölle testamentattuun metsään metsälautakunnan siunauksella. Toimenpide ei tuonut mukanaan maailmanloppua. Nyt paikalla kasvaa huomattavasti paremmin hiiltä sitova puusto verrattuna aiempaan vanhaan kasvunsa lopettaneeseen metsään. Monimuotoisuuskin lisääntyi , kun saatiin aikaan ”vähän isompi” yhtenäinen metsäkuvio ,joista esiintyy yleisesti niukkuutta.

    Rippe 12.1.2025, 23:54

    Prikulleen samaa mieltä. En millään voi ymmärtää, että metsän jättäminen hakkaamatta olisi minkäänlainen ratkaisu hiilinielun kasvattamiseksi. Minullakin on hakkuukypsä kuvio, jossa noin 200 m3/ha. Se ei enään kasva, vaan näyttää lahoavan samaan tahtiin kasvun kanssa. Teoriassa voisi ehkä kasvaa muutaman kymmentä mottia.

    Jos haluaisi todellista hiilinielua, pitäisi avohakatut puut kaivaa maan alle. Siellä ne säilyisivät vuosisatoja. Tämä olisi tietysti hyvinkin absurdi ajatuskuvio. Mutta taitaa olla aika mahdollinen tulevaisuudessa, kun tässä kaikenlaista hullutusta näkee.

    Visakallo Visakallo 13.1.2025, 06:21

    Jos Yle olisi tasapuolinen, sen pitäisi tuoda esiin myös uudistetun rakennuslain se kaikkein olennaisin kohta, eli järjestöiltä poistui valitusoikeus erilaisiin suuriinkin rakennushankkeisiin ja niihin liittyviin hakkuisiin, kuten esim. aurinkopuistoihin.

    Gla Gla 13.1.2025, 06:21

    Yle: ”Näitä [kuitu]puita käytetään paperiteollisuudessa tai polttoaineena. Tämä tarkoittaa, että niiden varastoima hiilidioksidi vapautuu nopeasti uudelleen.

    Mitenköhän kuitupuun, jonka osuus artikkelin mukaan oli vähäinen, käyttökohteet liittyy uutisen aiheeseen? Kun tuota kuitenkin käsiteltiin, voisi pohtia käyttäjien roolia asiassa. Keitä ovat nämä ilmastotuholaiset, jotka käyttävät kuitupuusta tehtyjä tuotteita ja ellei porukkaa saada kuriin eli käyttöä lopetettua, mikä olisi materiaalille vaihtoehto.

    Miksl tukkipuu, jota hakkuusta tuli valtaosa, käyttökohteita ja ilmastovaikutuksia ei tarkasteltu,

    ”Hangon kaupunki on omissa metsissään päättänyt luopua avohakkuista, ainakin kuluvan kymmenvuotiskauden aikana.”

    Miksi tämä nostettiin esiin? Hangon kaupunki on ollut jo pitkään tulppana laguunimaista lahtea kuormittavan suon ennallistamishankkeessa. Lisätietoa metsäradion Täktom-sarjasta.

    Uutinen julkaistu 12.1.25 klo 18.28. Kommenttikentässä 309 kommenttia 13.1.25 klo 6.25 ja kommentointi suljettu. Yle voi onnitella itseään.

     

    Rane2 13.1.2025, 07:30

    Yksi näkökulma mikä toimittajilta unohtui on että tuon hakkuun puut ovat hyvinkin voineet mennä FSC-sertifioituna puuna tuotteiksi.Jos ei muuten niin siinä 30%:in mix osuudessa.WWF:n,Greenpeacen,luonnonsuojeluliiton,luontoliiton,birdlifen,yms kassa kiittää…

    isaskar keturi 13.1.2025, 08:57

    Tuolla keskusteluissa, kun kauhistellaan vanhan metsän muuttamista puupelloksi jos/kun aurinkovoimalaa ei saadakaan. Pääasiassa näiden kauhistelijoiden mielestä hakatut metsät (mäntykankaita) edustivat jo lähdössä ”puupeltoja”, jos olisivat käyneet katsomassa.

    Hiukan tässäkin uutisessa jätetään varjoon se, että tarkoitus oli tehdä ”vihreää siirtymää”. Mistä löytyisi taho (viranomainen tai media), joka uskaltaisi kertoa, kuinka paljon luontokatoa on 2020 luvulla saatu aikaiseksi ”vihreä siirtymän” ansiosta? Eli kuinka paljon metsää on hävitetty tuuli- ja aurinkovoimaloiden alle sekä uusien siirtolinjojen vuoksi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.1.2025, 10:25

    Tuossa Riikka Rajalahden kirjoituksessa on arvioitu metsäkadon määriä. Vuotuinen metsäkato on nyt ollut noin 14000 hehtaaria, josta osa on edelleen pellonraivausta, mutta sen osuus lienee koko ajan pienenevä ja vastaavasti taajamien ja infrarakentamisen osuus suureneva. Voimalinjojen lisäämisestä kaikki ei kuulu tuulivoiman piikkiin, vaan niitä tarvitaan sähkön tuontiin ja vientiin myös. En tiedä tarkkaa tuulivoiman osuutta tästä kokonaisuudesta, mutta sen voi arvioida siitä kuinka paljon yksi uusi voimala keskimäärin vie pois metsää – perustukset, sähkön siirtoyhteydet ja huoltotiet yhteen laskien. Aurinkovoimalla tilan tarve on oletettavasti hivenen pienempi.

    Olen kuullut arvion että tuulivoima aiheuttaa meillä neljänneksen metsäkadosta, joka olisi siis suuruusluokkaa 3500 hehtaaria vuodessa. Tästä kaikki ei ole kasvavaa metsää.

    http://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2023/03/15/naemmeko-metsaa-puilta-ja-luontokatoa-tuulivoimalta/

    Visakallo Visakallo 13.1.2025, 10:37

    Yhden aurinkovoimalan alta on kaadettava 100-200 hehtaaria metsää ja lisäksi vielä tarvittavat siirtolinjat, eli puhutaan aika paljon suuremmista pinta-aloista kuin tuulipuistoissa. Puuttomat suot eivät ole kovin houkuttelevia rakennuspaikkoja, sillä tarvitaan mittavat murskeenajot, jotta alueelle saadaan kantavat huoltotiet ja paneelien perustukset.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.1.2025, 11:04

    On muitakin heikosti puuta kasvavia alueita kuin puuttomat suot, esimerkiksi kallioalueet ja maatalouden käytöstä poistuneet pellot.

    Kuinka suuren pinta-alan tarvitsee saman sähkötehon tuottamiseen aurinko vs. tuuli? Toki yksi aurinkovoimala-alue vie suuren pinta-alan, mutta siinä on kennot vieri vieressä, toisin kuin tuulivoimassa, jossa myllyjen välissä pitää olla tilaa eli tuulenottoaluetta.

    Faktoja

    Suomessa käytettävät aurinkopaneelit tuottaa m2 eli neliömetrin alueella noin 220 kWh vuodessa sähköä.

    http://www.solle.fi/aurinkopaneeli-tuotto-m2/

    Yksi tuulivoimala tuottaa sähköä esimerkiksi 15 000 MWh/vuosi.

    1 ha =10000 m2. 1 tuulivoimala vie maa-alaa 8 ha eli 80000 neliötä. Tuolla alalla voi kyllä edelleen kasvaa myös puita, mutta tämä ei oleellisesti muuta tulosta. 8 hehtaaria vieri viereen pakattua aurinkopuistoa tuottaisi esimerkiksi 220 kWh x 80000 m2 eli 17600000 kWh joka on 17600 MWh (jos laskin oikein).

    Entä miten on kannattavuuden laita? Olen jostain lukenut että aurinkovoima on vielä nyt hieman kalliimpaa tuottaa kuin tuulivoima, mutta lähenee hinnaltaan eli halpenee.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 65)
1 2 3 … 5 6 7