› Keskustelut › Metsänhoito › Yle taas aivan pihalla miten metsätalous Suomessa toimii

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 81)
1 2 3 … 7 8 9

  • Yle taas aivan pihalla miten metsätalous Suomessa toimii

    Lähetetty: 29.1.2021, 23:42

    Yle julkaisi artikkelin https://yle.fi/uutiset/3-11758515?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

    Aiheena ”Lontoolaistutkijat laativat ”10 kultaista ohjetta”, joilla maailman metsäluonto voidaan pelastaa”

    Tuo sisältää aika rajusti pielessä olevia väittämiä.

    Heti alkuunsa, ”Suomen metsät uudistuvat suurelta osin luonnonmukaisesti”

    Sitten tutkijat kuulemma kertovat, että ”Luonnollisesti uusiutuneet metsät sitovat itseensä jopa monikymmenkertaisesti enemmän hiiltä kuin istutusmetsät”

    Lopuksi kuulemma Luken tutkimusproffan mukaan ”Suomessa metsät saavat yleisesti uudistua luontaisesti, joskin joskus turvaudutaan kylvöön tai istuttamiseen”

    Toivottavasti tämä Luken proffa ei oikeasti tee työtänsä tuollaisen käsityksen pohjalta, vaan Yle referoi väärin.

    Ei ihme, että suuri yleisö saa erikoisen kuvan metsätaloudesta, kun pääuutisissa on näin suuria asiavirheitä.

    Tekijä
    Olli Salli
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 1.2.2021, 09:51

    Vertaisin taas YLEn toteamusta alkuperäiseen tekstiin, siis ”köyhiä” verrattuna tropiikin luonnonmetsiin. En menisi noin pitkälle, että talousmetsien lajiköyhyydestä ei tarvitsisi olla huolissaan: onhan meidänkin metsissämme enemmän kuin kolme puulajia, ja metsänhoito vähentää ns. vähäarvoisten puiden yksilömäärää selvästi.

    Puuki 1.2.2021, 10:06

    Miksi verrata boreaalisia metsiä tropiikin metsiin kuten tuossa YLEn artikkelissa on tehty   ?  Ei niillä ole juuri muuta yhteistä kuin metsä-nimitys.    Luonnontilassa olevassa sademetsässä voi olla satoja eri puulajeja  jo 1 hehtaarilla.  Maaperä ja ilmasto on ihan erilainen kuin täällä .  Eroosioherkkiä ja ohut humuskerros pinnassa jonka takia niiden avohakkuut on yleensä hyvin  haitallisia alkuperäisluonnolle.  Eivät uudistu itsestään eikä kunnolla viljeltynäkään koska ne uudistetaan yleensä esim. öljypalmumetsiksi.

    Gla 1.2.2021, 10:16

    Niinpä, ei Corollankaan tavaratila ole pieni, koska täysperävaunurekkaan mahtuu enemmän tavaraa. Siksi metsää pitää verrata kasvupaikan luontaiseen tilanteeseen. Tai ainakin pitää sanoa, mihin verrataan. Toisaalta nyt puhutaan globaalista näkökulmasta ja puhutaan sademetsistä. Eihän tropiikin sademetsien osuus maailman metsien pinta-alasta ole niin hallitseva, että globaalilla voitaisin tarkoittaa niitä. Johan meikäläisen kaltaistakin metsää riittää, kun jatketaan Venäjän suuntaan.

    http://www.yle.fi/uutiset/3-10477117

    A.Jalkanen 1.2.2021, 10:43

    Gla. Juttu ei siis lähtökohtaisesti liittynyt meidän metsätalouteen oikein mitenkään, kun näkökulma oli metsittämisessä. Kuten tunnettua, pohjoinen havumetsävyöhyke on jo metsää, joten metsäalan lisäämisen mahdollisuudet ovat täällä rajalliset. Siitä johtuu näkökulman painotus eteläisille leveysasteille.

    Tässä jutussa (johon lontoolaiset viittasivat) on karttoja alueista joille voitaisiin palauttaa metsää. Jutussa esiintyy myös lause ”Furthermore, we find, on average, that natural forests are 6 times better than agroforestry and 40 times better than plantations at storing carbon.” Tämäkään väite ei suoraan sovellu meille, vaan meillä suurimmat hiilivarastot ovat maanalaisia, eli turvekerroksia ja vanhojen luonnonmetsien maaperää.

    Vai onko sittenkään? Metsälehdelle jutun juurta: mistä löytyy maamme kangasmetsien suurin hiilivarasto? Jos Juha Siitoselta kysyy, niin varmaan suojelualue? Jos kysyy Hannu Ilvesniemeltä, talousmetsä? Puhoksen lehtikuusikko varmaan pärjää aika hyvin näissä mittelöissä!

    http://www.nature.com/articles/d41586-019-01026-8

     

    Kurki 1.2.2021, 11:33

    Gla: Listat uhanalaisista lajeista kertoo siitä, että suomalaisessa luonnossa on luontaisesti suuri joukko harvinaisia lajeja.

    Muistelen Seppo Vuokon kirjoittaneen jonkun tutkijan käsityksestä blokeissaan Suomen uhanalaisista lajeista, ”monet uhanalaisista lajeista ovat luontaisesti niin harvinaisia että, kun ne jostain syystä runsastuvat ja sitten löytyvät ne kirjataan uhanalaisten lajien luetteloon ja suojeltaviksi, vaikka suojelusta ei ole mitään hyötyä lajin säilymisen kannalta”.

    A.Jalkanen 1.2.2021, 11:42

    Hyvä pointti, Kurki ja Gla. Nämä luontaisesti harvinaiset lajit pitäisi erotella omaksi listakseen.

    Gla 1.2.2021, 12:02

    AJ: ”Gla. Juttu ei siis lähtökohtaisesti liittynyt meidän metsätalouteen oikein mitenkään, kun näkökulma oli metsittämisessä.”

    Toki näin, mutta siitä huolimatta lopussa käsiteltiin suomalaisia talousmetsiä.  Koivula korosti sekametsäisyyden merkitystä ja itse olen täysin samaa mieltä. Rakentavaa olisi käsitellä myös sitä, mitä sekapuuston lisääminen edellyttää ja onko sille esteitä. Jutusta voi saada sen käsityksen,  että vaikkei ”Suomen talousmetsätkään ole mitään plantaaseja”, ” Yhteen puulajiin hirttäytyvä metsätalous” ei ole kestävällä pohjalla. Näin siksi, että ”90 prosenttia metsistä on niin yksipuolisia, ettei iso osa uhanalaisista eliölajeista löydä niistä elämisen eväitä”.

    Mikäpä muu kuin suomalainen metsätalous sellutehtaineen on syypää tähän. Puhutaan myös turvallisen matkan päässä olevista tropiikin sademetsistä, muttei Keski-Euroopan maista, jotka ovat hävittäneet n. 50…87% metsistään ja jotka vaativat meitä suojelemaan kolmanneksen metsistämme. Helppo on niiden suojella, jotka ovat ensin lähes kaiken hävittäneet.

    Vastuullista journalismia olisi ottaa tähän kommentti metsiä hyödyntävältä taholta. Mutta Ylen tapana on käyttää asiantuntijoita syyttäjinä luontojärjestöjen kompatessa ja ilman, että syytetyllä on mahdollisuus esittää omia näkemyksiään.

    A.Jalkanen 1.2.2021, 12:47

    Rakentavaa olisi käsitellä myös sitä, mitä sekapuuston lisääminen edellyttää ja onko sille esteitä.

    MMM Hiilestä kiinni -hankehaun taustapaperissa:

    ”Mikäli hirven ja muiden hirvieläinten aiheuttamaa riskiä mänty- ja lehtipuutaimikolle voidaan vähentää, voidaan uudistamisen yhteydessä suosia entistä enemmän sekapuustoja sekä vähentää metsien kuusettumista. Hankkeen tuloksina tuotetaan analyysi ja ehdotukset menetelmistä sekapuustojen lisäämiseksi ja hirvieläinkantojen aiheuttaman riskin vähentämiseksi.”

    Kyllä! Odottelemme innolla tuloksia… vai olisiko kuitenkin niin, että Luken vastikään laatima paperi hirvieläinvahingoista olisi jo tuottanut tämän tiedon, joka tarvitsisi vain jalkauttaa käytäntöön, siis riistakonserniin?

    Gla 1.2.2021, 12:58

    Toivotaan parasta, mutta pelkään pahinta eli sitä, että korkeasti koulutetut tutkijat tuottavat nyt tietoa, joka meistä jokaisella on jo olemassa. Saadaan kalliilla rahalla (tutkimushanke) paperillinen itsestäänselvyyksiä, joka johtaa seuraavaan vaiheeseen eli mietitään keinoja tutkimuksessa saatujen asioiden käyttöön ottamiseen. Siihen tarvitaan uusi tutkimushanke, yhteistyöprojekti tms., joka päättyy toteamukseen tavoitteeseen kestävästä hirvieläinkantojen hoidosta, jossa tosin tarvitaan lisätutkimusta asioiden selvittämiseksi. Mikään ei muutu, koska ko. tahojen (tutkijat, MMM, YM) intresseissä ei ole saada aikaan muutosta.

    Tarvitaan riittävän vaikutusvaltainen taho sanomaan Sipilän tavoin, että nyt on tutkittu tarpeeksi, on tekojen aika.

    Planter 1.2.2021, 13:23

    Otsikon aiheesta. Pelkkä epäsosiaalisessa mediassa spekulointi ei auta. Yleisradiossa on poliittisiin voimasuhteisiin perustuva hallintoneuvosto, jonka varmaankin kuuluisi peräänkatsoa, että uutisointi on demokraattista ja tasapuolista.

    Hallintoneuvostossa on sellaisiakin, joiden pitäisi olla kiinnostunut myös metsätaloudesta, eikä vain kuitata kokouspalkkioita, Veli Ponteva ja kumppanit mm. Kannattaa laittaa asiallista kritiikkiä, jos tuntuu, että uutisointi epätasapuolista. Sähköpostiosoitteet löytyvät linkistä, kohdasta lisätietoa.

    https://yle.fi/aihe/s/yleisradio/ylen-hallintoneuvosto

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 81)
1 2 3 … 7 8 9