Hyräillään vaan J Karjalainen & mustat lasit hittiä.

Me ollaan asiantuntijoita kaikki kun oikein silmiin katsotaan…

Itä -Suomen yliopiston tutkijoiden mukaan mallia pitäisi  ottaa Venäjän entisistä hakkuista ( ei siis nykyisistä FSC-sertifioitujen metsien  hakkuista )  ja Ruotsista jossa jopa 11 % päätehakkuualan puustosta jää metsään.    Mutta mutta  Ruottissa hakataankin melkein aina koko vuoden kasvun verran, kun taas Suomessa on jo vuosikymmenten ajan jäänyt hakkuusäästöä joka vuosi ~ 20 % vuosikasvusta.    Siksi suoraan vertaaminen ei onnistu säästöpuiden määrien vertailussakaan.    Lahopuun lisääminen voi olla tarpeen ; sitä lisätäänkin mm. tekopökkelöitä jättämällä ja myrskytuhopuita jättämällä korjaamatta.   Tekopökkelöt ym. ”uudemmat” säästöpuut ei ole lahopuutilastoissa vielä mukana, kun ne ei ole vielä ehtineet lahota.

Kyllä voi olla lontoolaistutkijoiden kanssa samaa mieltä ”Luonnollisesti uusiutuneet metsät sitovat itseensä jopa monikymmenkertaisesti enemmän hiiltä kuin istutusmetsät”, kun tutkitaan britteinsaarten metsiä. Jonkin aikaa Irlannin metsissä työhommissa pyörineenä näin varmasti on, koska metsät ovat siellä luonnostaan hyvin tiheästi kasvavia lehtipuumetsiä, joissa todellakin on puuta! Istutusmetsät ovat lähes kokonaan sitka-kuusta, jotka harvennetaan 5 vuoden välein.

Jos siis on verrattu nykyisiä luonnonmetsiä (hyvin vanhoja, koska metsä tässä välissä hävitetty) ja istutettuja sitka-metsiköitä (alle 50v. joka suurin piirtein kiertoikä), tulos varmaankin on uutisen mukainen. Näin siis Irlannissa ja rohkeasti voisi olettaa, että lähempänä lontoota metsätalous saman tyyppistä. Samoin luonnonmetsät ovat rehevissä laaksoissa ja vuoren rinteillä, kun taas itutusmetsät on perustettu tuulisille nummille, jossa tuulituhot hoitaa harvennusmoton virkaa.

Niinhän sitä sanotaan, että siinä vaiheessa kun on epäonnistunut omissa toimissaan, voikin alkaa konsultiksi neuvomaan muita. Suomi yksi niitä harvoja maita Euroopassa, joka on läpi historiansa onnistunut säilyttämään metsänsä. Niinpä nykypäivän äänekkäimmät metsäneuvojat ovatkin niistä epäonnistuneista maista. Ei voi kuin hämmästellä sitä valtavaa paskapuheen määrää aikana, jolloin oikeaa metsätietoa on saatavissa enemmän kuin koskaan ennen.

Lontoolaistutkijat viittaavat jutussaan toiseen julkaisuun jonka kirjoittajilta löysin toisen jutun. Siinä todetaan näin:

”Although these can support local economies, plantations are much poorer at storing carbon than are natural forests, which develop with little or no disturbance from humans. The regular harvesting and clearing of plantations releases stored CO2 back into the atmosphere every 10–20 years. By contrast, natural forests continue to sequester carbon for many decades.

To stem global warming, deforestation must stop. And restoration programmes worldwide should return all degraded lands to natural forests — and protect them. More carbon must be stored on land, while recognizing competing pressures to deliver food, fuel, fodder and fibre.

We call on the restoration community, forestry experts and policymakers to prioritize the regeneration of natural forests over other types of tree planting — by allowing disturbed lands to recover to their previous high-carbon state. This will entail tightening definitions, transparently reporting plans and outcomes and clearly stating the trade-offs between different uses of land.”

*

”Furthermore, we find, on average, that natural forests are 6 times better than agroforestry and 40 times better than plantations at storing carbon (sequestering 12, 1.9 and 0.3 Pg C per 100 Mha by 2100, respectively.”

http://www.nature.com/articles/d41586-019-01026-8

Tulkitsen tuon niin, että luonnonmetsiä pidetään nimenomaan hyvinä hiilivarastoina. Tämä tulos johtuu siitä, että vuoteen 2100 ulottuvissa ennusteissa olettiin, että istutusmetsät hakataan säännöllisesti uudelleen pois, ja suurta hiilivarastoa ei ehdi syntyä. Ratkaiseva ero ei ole metsän syntytapa vaan käyttötapa.

Tässä siis syyllistetään aivan suotta metsänviljelyä, joka voi tuottaa aivan yhtä hyvän hiilivaraston kuin luontaisesti uudistettu metsä, jos se vaan jätetään pitkäksi aikaa hakkaamatta, siis sadoiksi vuosiksi. Voi olla, että hiilivarasto ei sitten säilykään vaan metsätuho hävittää sen, erityisesti pohjoisessa havumetsässä. Tropiikissa suuret tuhoalueet lienevät suhteessa harvinaisempia, ellei systeemiä saateta epävakaaseen tilaan jossa esimerkiksi tulee metsäpalo.