› Keskustelut › Metsänhoito › Yle taas aivan pihalla miten metsätalous Suomessa toimii

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 81)
1 2 3 … 7 8 9

  • Yle taas aivan pihalla miten metsätalous Suomessa toimii

    Lähetetty: 29.1.2021, 23:42

    Yle julkaisi artikkelin https://yle.fi/uutiset/3-11758515?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

    Aiheena ”Lontoolaistutkijat laativat ”10 kultaista ohjetta”, joilla maailman metsäluonto voidaan pelastaa”

    Tuo sisältää aika rajusti pielessä olevia väittämiä.

    Heti alkuunsa, ”Suomen metsät uudistuvat suurelta osin luonnonmukaisesti”

    Sitten tutkijat kuulemma kertovat, että ”Luonnollisesti uusiutuneet metsät sitovat itseensä jopa monikymmenkertaisesti enemmän hiiltä kuin istutusmetsät”

    Lopuksi kuulemma Luken tutkimusproffan mukaan ”Suomessa metsät saavat yleisesti uudistua luontaisesti, joskin joskus turvaudutaan kylvöön tai istuttamiseen”

    Toivottavasti tämä Luken proffa ei oikeasti tee työtänsä tuollaisen käsityksen pohjalta, vaan Yle referoi väärin.

    Ei ihme, että suuri yleisö saa erikoisen kuvan metsätaloudesta, kun pääuutisissa on näin suuria asiavirheitä.

    Tekijä
    Olli Salli
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 30.1.2021, 09:56

    OS: ”Gla, hyvä pointti muuten perintötekijöiden vaihtelu viljelytaimissa.”

    Haluan kyseenalaistaa luontoväen totuuksia puupelloista, joissa kasvaa laboratoriosta peräisin olevia tasarakenteisia yhtä puulajia olevia klooneja, jotka kuolee ensimmäisen häiriön sattuessa kohdalle. Toki moni metsätaloudenharjoittaja iloitsee tällaisen metsän mahtavasta kasvusta, jossa monimuotoisuus perustuu kuvioiden muodostamaan mosaiikkiin. Pointtina nyt siis on se, että jaksollisesti voi kasvattaa muunlaisiakin kuvioita.

    mulle 30.1.2021, 10:04

    Tass rakenteinen metsä on se väärin.

    Kyllä luonto korjaa ihmisen virheet

    mulle 30.1.2021, 10:11

    Yle se se tietää ja määrää kaiken, Uno.

    Timppa 30.1.2021, 10:13

    Oli se Koivula aika epämääräinen.  Sanoi, että istuttamista tehdään hiekkakuoppiin ja maisemointiin.  Hiekkakuoppia on vähänlaisesti.   Tietysti sitten hienoa ”maisemaa” syntyy, kun istutetaan kunnon taimet.  Tätäköhän proffa tarkoitti?

    Puuki 30.1.2021, 10:18

    Biodiversiteetti ja puulajien monimuotoisuus lisääntyy Suomessa jatkuvasti, kun nyt on suosituksena sekapuustojen kasvatus siellä missä se on mahdollista . Säätöpuita jätetään, rantametsiä suojellaan  ja tehdään eurokantoja talousmetsiin.      Ei esim. karukkokankailla kasva muut puulajit kuin mänty.     Lontoolaisten ohjeet oli laadittu trooppisiin sademetsiin ja sinne ne hyvin käykin.   Siellä on ne ongelmat monimuotoisuuden säilyttämiseksi.  Hölmöä yrittää vetää yhtäläisyysmerkkejä Suomen metsän kasvatuksen ja etelän maiden kanssa.  Jo Englannissakin on ihan erilaiset olossuhteet ja tilanne metsien suhteen kuin täällä, saati sitten sademetsissä joissa metsäkato, eroosio, plantaasien puupellot ym. on oikeasti ongelmana.  Yhteistä 10 kohdan listassa on oikeastaan vain paikallisten mo:n oikeuksien polkeminen jota täälläkin alkaa olla haitaksi asti .

    Viimeksi  viime vuonna lisääntyi tulevan lahopuuston määrä E- ja keskisessä Suomessa arviolta n. 16 milj. mottia, kun myrskytuhojen kaikkia puita ei voitu eikä kannattanut korjata  talteen.

    Puusto uudistuu paljon luontaisesti Suomessakin , kun otetaan huomioon myös lehtipuiden luontainen uudistuminen pioneerilajeina uudistualoilla ja luontaisen puuston lisä viljelyn ohella kaikilla uudistusaloilla.

    Puunjalostuksessa taustapölytys lisää parhaiden alkuperien siemenpuiden siementen gen. vaihtelua.  Kloonilisäys on erikseen eikä sitä harrasteta merkittävästi, käytännössä tuskin ollenkaan metsäpuiden  uudistamisessa.   Jos jostain pitää olla huolissaan , niin jk:n metsien parhaiden siemenpuiden hakkuista voisi olla aihetta jossain tapauksessa.

    PS Kloonilisäyksen sijaan tutkitaan nykyään solukkolisäystä jossa geneettinen vaihtelu on paljon suurempi ja taimista saadaan luultavasti paremmin kestäviä myös tyvilahoa vastaan.  Ei ole siis geenimanipulaatiota vaan jalostuksen kehittynein versio kyseessä.  Ku-taimien kasvu  n. 30 % metsikköalkuperää parempi ( L: MG:n lehti) .

     

    Planter 30.1.2021, 10:37

    Ylen ”luottopakki” kuuluu tähän kuudenkymmenenkahdeksan suomalaisen ”metsäalan tutkijan” porukaan, jonka mielestä kannattaisi ilmeisesti kasvattaa vain tukkipuuta. Taito sekin. Pelkkä korkea jollain tieteen alalla saavutettu oppiarvo ei ole tae metsänkasvatuksen, puunkorjuun, metsäteollisuuden, metsäalan tuotteiden markkinoiden ja metsäalan riippuvuuksien  ymmärtämisestä.

    Markkinataloudessa eletään. Ei täällä kannata tehdä niitä puutuotteita, joille Suomen kustannusrakenteesta johtuen markkinoilla ei ole kysyntää. Toisaalta ne tuoteet joita markkinat haluavat ja täällä kilpailukykyiseen hintaan pystytään tekemään tekee joku muu, jos  emme me.

    Pelkällä tukkipuun kasvatuksella varmaan päästään lopulta siihen tavoiteltuun 60-120 m3 lahopuun määrään hehtaarilla, kun metsäteollisuus näivettyy, mutta onko lopputulos loistava hiilinielu- ja varasto?

    Tutkijat ja ”kaiken maailman dosentit” tekevät loistavaa työtä keskittymällä erittäin kapeaan sektoriin, (esim. lääketieteessä), mutta isompien kokonaisuuksien ja riippuvuuksien ymmärtäminen on usein hakusessa, poikkeuksena tulee mieleen AJ. Tuosta liitteen nimilistasta olen vähän eri mieltä, ei kaikille voi antaa metsäalan tutkijan ”titteliä”.

    https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/63723/64907artikkelin%20teksti7492411020170615.pdf?sequence=1&isAllowed=y

    Kalle Kehveli 30.1.2021, 10:39

    Uutiset ja tiedonsaanti yleensäkin on politisoitunut. Totuus onkin sitten asia erikseen, mutta sitä on erittäin hankala enään löytää ”saastuneesta” uutismerestä.

    A.Jalkanen 30.1.2021, 10:42

    Alkuperäisen jutun näkökulma oli selvästi globaali. Suomen metsien luontaisen uudistamisen osuuden korostamista hieman ihmettelen, mutta se voi olla toimittajan väärä tulkinta. Jospa professori tarkoittikin luontaista uudistumista, eli sitä että avohakkuualoille syntyy aina myös paljon luontaisia puita. Vaikka niillä ei olisi myyntipuuna merkitystä, on laajalla puulajikirjolla on kuitenkin paljon merkitystä monimuotoisuudelle. Huom. Kun meillä puhutaan ”metsästä”, tarkoitetaan yleensä puuntuotannon maata, eikä erämaa-alueita tai kitu- ja joutomaita, joilla tosiaan metsä uudistuu pääasiassa luontaisesti.

    Luontaisesti uudistuneiden metsien suurempi hiilen sidontakyky on tietenkin väärä tulkinta. Harhaan johtavalla termillä hiilen sidonta voidaan kuitenkin (alkuperäisessä jutussakin) tarkoittaa vaikkapa vanhojen luonnontilaisten metsien suurta hiilivarastoa. Tekstistä on vaikea tietää, mitä haastateltu lähde on tarkoittanut ja mitä toimittaja on tulkinnut. Todellisuudessa Suomen metsien nykyinen hyvä kasvu perustuu tietenkin siihen, että on harjoitettu vuosikymmeniä kestävää metsätaloutta eli avohakkuuta ja metsänviljelyä. Edelleenkin luontaisen uudistamisen yrityksissä tapahtuu suhteellisesti useammin epäonnistumisia kuin metsänviljelyissä.

    Tutkijoiden ohjeet jatkoa ajatellen ovat varsin maltilliset ja linjassa esimerkiksi Lauri Saariston haastattelun kanssa (Metsämakasiini). Laurihan kertoo siinä että riittää jos osa metsänomistajista tekee vapaaehtoisesti hieman enemmän. Halukkuutta tähän on kyselyjen mukaan olemassa. Kepin sijaan porkkanaa, eli kerrotaan mitä voi tehdä ja mikä monimuotoisuustoimien vaikutus on. Esimerkiksi näin:

    ”Jos hakkuut tulevaisuudessa lisääntyvät, voitaisiin haitallisia monimuotoisuusvaikutuksia nähdäksemme kompensoida esimerkiksi kasvattamalla säästöpuuryhmien kokoa ja huolehtimalla tarkemmin niiden pysyvyydestä, säästämällä mahdollisuuksien mukaan kaikki lahopuu ja tuottamalla sitä lisää esimerkiksi tekopökkelöinä, sekä perustamalla talousmetsiin lakisääteisten säästöympäristöjen täydennykseksi säästökohteita, joissa puusto on jo valmiiksi järeää.”

    http://www.luke.fi/blogi/talousmetsien-luonnonhoito-on-lajiston-sailymisen-kannalta-tarkeaa/

    PS Olisi keskustelulle eduksi jos arvioitaisiin itse asiaa eikä ihmisten henkilökohtaisia ominaisuuksia tai pätevyyksiä.

    Planter 30.1.2021, 10:55

    Hallitus kuitenkin pohjaa päätöksensä sen teettämiin selvityksiin.  Ehkä näitäkin on syytä silmäillä, jos joku vielä nykyisin jaksaa lukea pidempiä tekstejä, kuin 160 merkin tviittejä.

    Kohdassa 7.5.1 Maankäyttösektorin hiilinielut, ainakin kiinnostavaa asiaa.

    https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162673/VNTEAS_2021_5.pdf?sequence=1&isAllowed=y

    Perassic Park 30.1.2021, 11:29

    Etenkin sanomalehdille on tapahtunut perustavan laatuinen muutos toimintaympäristössä. Kun internetistä näkee uutiset reaaliaikaisena, kuka ja miksi tilata paperilehti lukeakseen eilisen uutiset?

    Kuka parikymppinen oikeasti tilaa vaikka Hesaria paperiversiona? -Ei varmaan juuri kukaan ja tämä on medialle elämän ja kuoleman kysymys.

    Uutisointi on siirtynyt neutraalista ajankohtaisten tapahtumien tiedottamisesta erilaisten teemojen suuntaan. Tällöin myös toimittajien henkilökohtaisten näkemysten, arvojen ja poliittisten kantojen merkitys on kasvanut uutisoinnin sisällössä.

    Ainakin itse tunnistan selkeästi tietyille medioille syntyneen linjoja mitä uutisoidaan, mistä näkökulmasta ja miten usein. Valtakunnan tason median uutisia laativat henkilöt edustavat koulutukseltaan ja asumispaikaltaan varsin yhtenäistä joukkoa ja tämä joukko ei edusta kovin kattavasti koko maata ihmisineen.

    -”Media ei kerro todellisuudesta pelkästään, vaan myös luo sitä”. Tätä on varmasti aina pyritty käyttämään omien näkemysten edistämiseen.

    Esim YLE:n ja HS:n kootut viimeaikojen metsäuutiset eivät anna kovin tasapuolista näkemystä. Ne ovat esimerkki linjasta jota käytetään.

    Kriittinen medianlukutaito on kansalaistaito jonka merkitys näyttää käyvän yhä tärkeämmäksi….

     

     

     

     

     

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 81)
1 2 3 … 7 8 9