Aiemmin syksyllä oltiin koolla,ja mukana ekonomi, pitkänlinjan varainhoitaja. Tuli puhe sijoittamisesta ja hän kehui että tällä hetkellä metsärahastot hyviä ja varmoja sijoituskohteita, tuotto yli 5, mitä ei niin pienillä riskeillä saa oikein mistään. Kerroin että naapurikylässä männävuonna myyty 120 €tila 190€ rahastolle. Aivankuin ekonomin kasvot ois kalvenneet.
Rahastot on suunniteltu semmosiksi, että osuuksien ostajat kustantaa niiden ylläpidon, ja jos ottaa rahansa pois, niin lyhyen omistuksen jälkeen se lisää kuluja paljon ja tuottaa rahastolle lisätuloja. Jos rahaston arvo nousee esim. sen takia , että metistä pitää maksaa entistä enemmän , niin ei se ole välttämättä oikeaa arvonnousua. Varsinkin kun ostopalstasta on kuitenkin hakattu melkein kaikki mitä saadaan irti oston jälkeen osinkojen maksamiseksi.
Tietääkö kukaan tekeekö joku rahasto vain tai lähinnä jatkuvaa kasvatusta ja joku toinen jaksollista? Tämä olisi aika tärkeä tieto sijoittajalle mutta sitä ei yleensä kerrota.
UB metsärahaston aloittaessa 2016 esitteessä muistaakseni sanottiin, että käyttävät jatkuvan kasvatuksen menetelmää. Nykyisin siellä puhutaan vain arvokasvun maksimoinnista. Hakkuutuloista tuottoa luvataan aika realistisesti:
”Hakkuutuloista tuottoa tavoitellaan vuodessa 2–3 %”
Samanverran pitäisi sitten tulla metsätilojen arvon noususta täältä ikuisuuteen lopputuloksena 4-6% tuotto. Kun muistetaan, että metsätilan arvo muodostuu lähinnä puusta niin mielestäni tilojen arvo ei voi loputtomasti nousta täysin irrallaan hakkuutuloista. Hakkuun jälkeen metsätilalla on aukko ja tilan hakkuutuloista erotettu arvonnousu on siis maapohjan arvonnousua. Jos se nousee 400:sta 500:aan euroon niin prosentuaalinen nousu on kova mutta tilan euromääräinen arvo ei paljon nouse.
Yksi mielenkiintoinen rahastoihn liittyvä asia on metsävähennys. Rahastoyhtiö ei saa käyttää metsävähennystä mutta metsävähennys saadaan käyttöön perustamalla yhteismetsä rahaston sisälle:
Nyt on ollut jonkinverran juttua tämän ”porsaanreiän” tukkimisesta. Siitähän seuraisi vain se, että pudotettaisiin rahastokuori pois ja jatkossa olisi vain se yhteismetsä.
Timo Kujalahan kertoi omistavansa metsänsä osakeyhtiön kautta. En tiedä miksi mutta varmasti sielläkin on yhteismetsä sisällä, sen verran paljon on tiloja ostettu eikä ollut aikomusta myydä yhtäkään.
Euroopan Keskuspankki on ostanut valtioiden ja yritystenkin velkakirjoja jo biljoonan euron arvosta. Niiden yritysten joukossa näkyi olleen jo Kojamokin. Ovatko metsärahastotkin jo samalla luukulla odottamassa? Nyt kaavaillaan, että EKP voisi ostaa myös yritysten osakkeita. Yhä enemmän siis ollaan edesmenneen Neuvostoliiton ja sen keskuspankin Gosbankin tiellä. Todella pahalta alkaa näyttää.
Osakeyhtiön omistaja voi nostaa osan osingoista verottomina – siihenkö perustunee ison metsäomaisuuden kannattavuus? Maapohjan arvo ei yleensä nouse mutta puuston arvo nousee koska se kasvaa, tosin hakkuista riippuen, joten hakkuutulojen ja kasvun summa pitää yrittää optimoida.
”Tässä maassa ei enää jaeta verovapaita osinkoja” totesi Jutta Urpilainen ja siihen loppui yhteen kertaan verotettujen osinkojen jako. Nykyään osingot verotetaan aina kahteen kertaan. Ensin osakeyhtiö maksaa voitostaan 20% veroa ja sitten osingon saaja maksaa vähintään 7,5%. Tämä 7,5% vero koskee vain max 8% listaamattoman yhtiön nettovarallisuudesta jaettua osinkoa ja sen maksimi on 150K€ / osingonsaaja vuodessa.
Yhteismetsä maksaa voitoistaan (metsävähennyksen ym. jälkeen) 26,5% veroa ja yhteismetsän osakkailleen jakamasta tuotosta ei enää makseta veroa eli yhteismetsän tuotot verotetaan vain kertaalleen.
Yhteismetsän voi perustaa vaikka 2:sta 10 ha:n palstasta mutta se lisää paperitöitä jonkin verran. Ja jonkinlainen tilinpäätöskokous pitää kait olla joka vuosi.
Pörssiyhtiöiden osingoista menee veroa yleensä 20 % + ~ 25-27 % . Osin siksi puun hintakin on niin vaatimaton vuodesta toiseen , kun osingon maksuun (ja palkan korotuksiin) pitää olla varaa.
Rahastojen jk:n käytön osuudesta ei ole tarkemmin tietoa muuta kuin , että jokin rahasto kertoi esitteessään tarpeen mukaan käyttävänsä kumpaa tahansa, tasaikäistä- tai jk:sta. Metsähallitus käyttää Pohjois-Suomessa 1/3-osalla jatkuvaakasvatusta. Siellä se onkin perusteltua käyttää, kun maapohjat on enimmäkseen hitaasti puuta kasvavia kankaita tai turvemaita.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.