Keskustelut Metsänhoito Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Esillä 10 vastausta, 961 - 970 (kaikkiaan 1,010)
  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

  • Visakallo

    Maailman hiilidioksidipäästöt ovat yli 36 miljardia tonnia, Suomen 40 miljoonaa tonnia, (joka sekin on laskennallisesti aivan liian suuri luku, sillä se perustuu vanhaan metsätietoon), eli promillesarjassa mennään. Eipä tässä maailmaa pelasteta, eikä voi syyllisyydessäkään rypeä. Suomen metsätalous toimii hiilensidonnassa erittäin hyvänä esimerkkinä koko maailmalle. Viime aikoina käyty päästökeskustelu on ollut jostain syystä meillä pahasti harhateillä. Miksi?

    A.Jalkanen

    Keskustelua joudutaan jatkamaan ainakin niin kauan kunnes kaikki osapuolet ja sidosryhmät ja suuri yleisö tietävät tosiasiat. Samojen tosiasioiden pohjalta voidaan kuitenkin päätyä eri toimintalinjoihin, joten keskustelu jatkunee. Esimerkiksi voidaan väitellä siitä, pitääkö Suomen metsät ottaa täyskäyttöön, jotta mahdollisimman paljon fossiilisia korvautuisi uusiutuvilla raaka-aineilla, ja jos ei oteta, mitä siitä seuraa meillä ja ulkomailla muissa metsämaissa.

    Mielestäni keskustelun taso on kohentunut koko ajan, eikä varmaan vähiten tämän meidän palstan ansiosta!

    reservuaari-indeksi

    Otetaan vielä kerran, promillekerhon ilmeisen tarpeen takia, käsittelyyn ne kiinalaiset.

    Kuvitellaan että jaetaan kinukit 5,5 miljoonan ihmisen ryhmiin. Siten saadaan jokainen noista ryhmistä vapautumaan kaikesta vastuusta, koska heitähän on maagisesti juuri se 5,5 milj., siis saman verran kuin suomalaisia. Joille vastuuvapaus syntyi tuon 5,5 miljoonan ihmisen ryhmän takia!

    Ja jokainen noista 5,5 miljoonan kiinalaisen ryhmästä voi kertoa kaikesta vastuusta vapautuakseen, että intialaisia on enemmän.

    Onko tässä ”kiinalaisia on enemmän” -hokemisessa joku ajatuksellinen ilmaveivaus nähtävissä.

    Jälkeen päin voidaan miettiä sitten esim.: Oliko sittenkin niin, että käsien irrottamisella ohjauspyörästä oli vaikutusta siihen että matka jatkui rotkoon.

    yt Gunnar (kok.)
    ympäristövastuullinen puuntuottaja

    Planter

    Gunnar on oikeassa ja joukkojen jakamista pitää jatkaa yksilöön asti. Arvostettu Petteri Taalas sanoi, ettei perheenäidin tarvitse murehtia lomalentojen vaikutusta ilmastoon, poliitikkojen pitää tehdä oikeita päätöksiä.

    Ei se niin mene, se menee toisinpäin.

    Poliitikot myötäilevät äänestäjien mielipiteitä, jos poliitikko alkaa ajaa asiaa, jota äänestäjät vastustavat, hän on seuraavien vaalien jälkeen pois parlamentista.

    Vastuu on yksilöiden, ihan jokaisen meistä. Jos valtaosa kansasta alkaa olla sitä mieltä, että ilmastonmuutos on todellinen uhka (vaikka se ei riippuisi ihmisen toimista), mutta sitä voidaan hillitä, niin alkaa tapahtua.

     

    reservuaari-indeksi

    Noinhan sitä luulisi. Tätä palstaa kun lukee niin suurin tarmo tuppaa näköjään kohdistumaan siihen, miten voitaisiin vapautua kaikesta vastuusta. Sama se on metsien monimuotoisuuteen liittyvien asioiden kanssa. Ja monessa muussakin siihen niin pelottavaan ”piipertämiseen” liittyvässä.

    yt Gunnar
    piiperöivä puuntuottaja

    Gla

    Vastuu poliitikot vs äänestäjät on hyvä kysymys. Vaaleissa tuskin kukaan sanoo, ettei meidän tarvitse vähentää päästöjä. Kyse on siitä, miten päästöjä halutaan (yrittää) vähentää. Siksi vaaleilla valitun edustajan rooli rooli on ratkaiseva. Hän myy vähennyskeinot kansalle ja hänellä on vastuu keinojen toimivuudesta. Kansa äänestää kyllä kaveria uudestaan, jos puheet ja teot on keskenään linjassa. Sellainen kaveri tuskin menestyy, jonka mielestä vähennystarvetta ei ole.

     

    Esimerkki: Luontoväki haluaa vähentää päästöjä vähentämällä hakkuita. Minun (ei edustaja) mielestä päästöjä pitää vähentää kiihdyttämällä puuston kasvua, jotta uusiutuvan raaka-aineen käyttöä voidaan lisätä fossiilisten korvaamiseen.

    Kumpikaan ei halua olla vähentämättä päästöjä, mutta kumpi menetelmä on tälle yhteiskunnalle parempi ja kumpaa aletaan noudataa. Siitä on vastuuasioissa kyse.

    mehtäukko

    Lusikkaa sen verran tuohon taikinaan, että…”Tätä palstaa kun lukee niin suurin tarmo tuppaa näköjään kohdistumaan siihen, miten voitaisiin vapautua kaikesta vastuusta….”ei  kyllä pidä kaikkienkaan kohdalla kutinsa.Ei myöskään mehtäukon.

    Kysymys on mukana olosta jo monen kymmenen vuoden ajalta. Onkos ns. luontovihreät, jotka keksiytyivät vasta nyt huutamaan muun joukkion mukana?

    Kysymys kuuluu,missä on kohtuus?

     

    Gla

    Kohtuus minkä suhteen?

    Scientist

    Kyllä yksilöillä on vastuunsa, mutta silti asoiden mittakaavat on pidettävä mielessä. Suomen metsät eivät yksin (0,6% maailman metsistä) eivät yksin ratkaise ilmastonmuutosta. Ovat tällä hetkellä  suurempi hiilinielu kuin Kanadan metsät (joiden pinta-ala 10-kertainen). Tehokkainta saattaisi olla energiateknologioiden (aurinko, tuuli jne) vienti Intiaan ja Kiinaan jne. Suomi on myöskin eräs eniten päästöjä vähentäneistä maista jo nykyisin (verrokkivuosi 1990 jälkeen: parhaita ovat Ruotsi, Venäjä ja entiset Neuvostotasavallat). Huonoimpia taas nopeasti ”kehittyneet” maat kuten Intia, Kiina jne. Olen jotenkin aika pessimistinen, varsinkin kun väestö kasvaa hurjaa vauhtia. Ihminen on kyltymätön, kun joku päästölähde saadaan kuriin, niin taas keksitään uusia kulutustarpeita kuten matkailu ja viihde.

    Olen huomannut, että ns. perinteiset luonnosuojelijat ja vihreät eivät ole  toimineet kovin aktiivisesti esimerkiksi kivihiilestä luopumiseksi. Sen sijaan ovat kylläkin vastustaneet innokkaasti CO2-päästötöntä ydinvoimaa, osin populistisin pelottein.

    mehtäukko

    ”Kohtuus minkä suhteen?” Onko tuolle kysymykselle epäselvyyttä?

Esillä 10 vastausta, 961 - 970 (kaikkiaan 1,010)