Keskustelut Metsänhoito Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Esillä 10 vastausta, 901 - 910 (kaikkiaan 1,010)
  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

  • jees h-valta

    Tulipa taas aamun tiedonvälityksestä ympäristöarvoja todella tuutin täydeltä. Porin Tahkoluodon satamaan investoidaan 70 miljoonaa euroa kivihiilen käsittelyn tehostukseen! Että saamme kauttakulkusatamana aasian markkinoille LISÄÄNTYVÄÄN hiilen käyttöön Siperiasta sujuvasti lisää polttoainetta. Ainakin tämä viimeistään antaa ymmärtää minulle ettei aivan olla samalla planeetalla vielä päästöjen suhteen. Aivan naurettavaa kun täällä piiperretään ettei saa syödä lihaa tahi pitää ajaa päästöttömillä. Miksi silti poliittinen hyväksyntä on saumatonta muiden maiden saastutukselle ja ilmaston tuhoamiselle. Vielä haluamme edesauttaa sitä. Olisko jo aika tunnustaa että Suomessa on parempi keskittää voimavarat kansainväliseen isojen saastuttajien painostukseen omalta olemattomalta osaltamme ja lopettaa turha kaahotus. Ilmastolle ME emme voi mitään niin kauan kun kivihiilen käyttö isoissa nykyisissä käyttäjämaissa kasvaa. Vasta sen jälkeen on edes jotain motiivia alkaa puhua pienessä maankolkassamme edes jonkinsortin ilmastoteoista.

    Jätkä

    Kuulostaa myös Logistiikan kannalta väärin ymmärretyltä, että Aasian markkinoille kierrätetään Porin kautta kivihiiltä, kun sieltä kuitenkin olisi lyhyempi matka suoraan. Junamatka Poriin lienee kuitenkin melkoisen pitkä ja monivaiheinen.

    Luulisi jopa, että Koillisväylä olisi tehokkaampi ja edullisempi reitti.

    Seikka sinänsä on se, että Aasiassa halutaan kehittää kivihiilen polttoa huolimatta maailmalla yleisesti vallassa olevaa käsitystä ilman pilluusta.

    MaalaisSeppo

    Annelille vastauksena, että jk:n prof kellokkaita ovat mm Pukkala ja Kanninen. Jaksollisesta järkevää on esittänyt mm tut prof Hynynen.

    Tutkimusrahoituskiistat ehkä taustalla. Uudet, polittisesti kiinnostavat, poskettomatkin aiheet pärjäävät rahoituksessa paremmin, kuin pidempään jatkuneet, järkevätkin aiheet.

    Uutisissa (19.10 klo 18) prof Kanninen esitti, että puiden pitäisi antaa kasvaa nykyistä järeämmiksi ennen hakkuita, mikä parantaisi hiilen sitoutumista. Ehkä hän ei ole hoksannut, ettei puita hakata yhtään enempää kuin ostetaan. Nykytahdilla puuston määrä lisääntyy metsissä joka vuosi. Toisinsanoen puuston keski-ikäkin nousee jo nyt arviolta n 1 %/a. Puuston keski-iän nousu lisää niiden metsien määrää, joiden hiilipäästöt ovat sidontaa suuremmat. Tällä hetkellä lähinnä osassa suojelualueita.

    Puuston järeytymisen kiihdyttäminen onnistuu vain vähentämällä hakkuita. Kanninen ilmeisesti halusi kannustaa yksittäisiä metsänomistajia kasvattamaan puitaan nykyistä järeämmiksi. Nykykoroilla se voi olla taloudellisesti järkevääkin. Laajemmassa kuvassa onnistuu vai, jos metsäteollisuus supistaa kotimaisen puun ostoa ja korvaa sen tuonnilla. Ei erityisen järkevää.

    Puuki

    Puusto järeytyy nopeammin kun kasvatetaan niitä harvemmassa.  Se lyöleiville paremmin kuin kiertoajan pidentäminen ja hakkuiden vähentäminen.

    MaalaisSeppo

    Puusto tietysti järeytyy nopeimmin harvassa asennossa, mutta hiilitaseen kannalta taajempi asento on parempi.

    Nykyhinnat puolustavat harvaa asentoa, kun tukkipuun kysyntä on ohjaava tekijä. Tilanne voi muutua muiden puusta saatavien tuotteiden vaikutuksesta. Ehkä hiilensidonnasta voidaan joskus maksaa.

    Toistaiseksi mennään tukkipuu edellä.

    Gla

    Hiilen sidonnasta maksaminen tuntuu kovin etäiseltä ajatukselta. Me tarvitsemme enemmän puuta kuin sitä tällä hetkellä tuotetaan, koska puulla pitää korvata fossiilisia raaka-aineita nykyistä enemmän. Siksi puun kasvua pitää saada lisättyä. Hiilen pystyvarasto ei tuo Suomeen vientituloja toisin kuin puun jalostaminen eli siinä yhteiskunta siirtää rahaa taskusta toiseen ja riippuen tilanteesta, menettää potentiaalista biotalouden tuotantoa. Ei sellaista rahaa ole olemassakaan, että tuo olisi kannattavaa toimintaa.

     

    Jätkä

    Kun hehtaari kasvattaa aina saman määrän massaa, kunhan runkolulu on käyrien sisällä, niin tulos on hiilensidonnan kannalta ihan sama, onko runkoja 5000, vai tuhat , kunhan nuo tuhat runkoa ovat ppa mitattuna n. 20 neliötä hehtaarolla.

    Silloin tuhannen rungon D 1,3 on keskimäärin 2 neliödesimetriä. Ja niiden hiilensidontakyky on maksimissaan / ha., ellei olla hyvässä metsässä lehto pohjalla. Siellä ppa pitäisi olla jonkin verran korkeampi, mutta se korjaantuu erittäin nopeasti.

    Planter

    Vihreät esittävät, että Kemera-tuet pitäisi käyttää metsäomistajille korvaukseksi siitä, että eivät hakkaa metsiään….mielenkiintoista.

    https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/vihreat-haluaa-suomesta-hiilineutraalin-vuoteen-2030-mennessa-metsanomistajille-maksettava-puiden-kasvamisesta/808302/

    Puuki

    Vihreät saa alkaa kaivaa omaa kuvettaankin, jos kiertoaikaa jatketaan 40 vuotta  eikä hakata ollenkaan siinä välillä. Kasvu hidastuu ja lahopuuta tulee aika paljon lisää. Ei riitä kemeravarat.  Hiilinielukin alkaa jo siinä ajassa pienentyä.

     

     

    Planter

    Mietitään kuitenkin vihreiden ehdotusta, ei tyrmätä tutkimatta.

    Aktiiviset metsänomistajat (puuntuottajat) eivät varmaan vihreiden ehdottamaan lähtisi, eikä se tunnu kansantalouden kannalta järkevältä, mutta  spekuloidaan mitä se toteutuessaan merkitsisi ja maksaisi.

    Oletetaan, että olisi 1000 m3 hakkuukypsä kuvio, jonka suhteellinen tuotto on laskenut alle 2%:in, joten aiot hakata sen. Paljonko pitäisi saada korvausta, jotta siirtäisit hakkuuta?

    Oletetaan, että kuvion puuston arvo on noin 40 000€, jos siihen alettaisiin maksaa aluksi lisää vuosittain 2% korvausta (800 € / vuosi), niin joku saattaisi harkita hakkuun siirtämistä? Korvauksen pitäisi tietysti kasvaa sitä mukaa kuin puustoa alkaa mennä hylkyyn ja suhteellien tuotto pienenee ja menee lopulta negatiiviseksi.

    Jos korvaus olisi edellä esitetty 0,8€ / vuosi / kiinto m3 ja näin pidettäisiin hakkuiden ulkopuolella 20 miljoona kuutiota uudistuskypsää metsää, se maksaisi 16 miljoona euroa vuodessa. Vuosittaiset Kemeratuet ovat liikkuneet haarukassa 50-100 miljoonaa.

    Metsään.fi palvelusta löytyvät kaikki uudistuskypsät kuviot, niitä voisi tarjota ”hiilensidontapankkiin”, sitoutumalla olematta hakkaamatta. Vuosittain maksettava korvaus voisi joistakin tuntua mukavalta korkotulolta ja lähtisivät hiilensidontakauppaan. Niiden kuvioiden kohdalta tulisivat jäämään pois tulevat taimikkokemerat, joten kustannusvaikutus ei olisi Kemera-potissa kovin suuri.

    Puun tarjonta pienenisi ja hinnat saattaisivat nousta jäljelle jääneille hakkaajille? Vaikutus olisi sama kuin osittaisella puunmyyntilakolla. Toisaalta uudet investoinnit eivät relisoituisi ja pidemmällä tähtäimellä puun ylitarjonta jatkuisi.

    Uudistuksen lykkääminen taitaa kuitenkin olla pienempi paha, kuin harvennusten tekemättä jättäminen. Tällä saataisiin ”piiperöt” tyytyväisiksi ja maailmalla Suomen metsätalous näyttäytyisi maailman ilmaston pelastajana, jonka varjolla hintojakin voitaisiin nostaa?

    Jos seuraava hallitus päättää tavalla tai toisella rajoittaa hakkuita, niin ehkä tällainen vapaaehtoinen tapa olisi kuitenkin parempi kuin jollain tavalla pakottaminen?

Esillä 10 vastausta, 901 - 910 (kaikkiaan 1,010)