Keskustelut Metsänhoito Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 1,010)
  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

  • Tolopainen

    Kyllä tuossa soiden ennallistamisessa pitkätukkaista jymäytetään. Muka maksamalla hehtaarin ennallistamisen nollaa omat hiilipäästönsä. Tämä on kuin anekauppaa, nuo huijarit pitäisi laittaa rautoihin ja kieltää tuollainen toiminta.

    Puuki

    Lehti olikin Hesari 25.7 . Mutta asia ei siitä muuksi muutu.

    A.Jalkanen

    Kiitos. Jutussa sanottiin, että ensisijaisesti kunkin tulisi pienentää omia henkilökohtaisia päästöjään ja vasta toissijaisesti kompensoida niitä. Jos nämä kaupalliset tai yleishyödylliset yritykset pystyvät kanavoimaan rahaa metsitysprojekteihin niin hyvä – ehkä. Eräs tuntemani kehitysmaametsien asiantuntija on kylläkin sanonut, että metsitys ei ole kiinni rahasta vaan se on muuten vaikeaa. Muun muassa metsien pysyvyyden turvaaminen on hankalaa, ellei metsä ole yksityisomistuksessa.

    Puuki

     ”Hakkuissa osa puista voidaan jättää pystyyn, ja maan alle jäävät lisäksi kannot ja paksujuuret joissa hiili säilyy vuosia.”

    Kannoissa taitaa säilyä usein jopa kymmeniä vuosia. Lisäksi juurikarikkeessa maahan sitoutuu ainakin turvemailla hiiltä lopullisesti. Sitä on joskus tutkittu eikä taida  olla  mitään vastatutkimusta, jossa tuo olisi myöhemmin kumottu.

    A.Jalkanen

    Metsien lisähakkuut nollaavat kaikki ilmastohankkeet?

    https://yle.fi/uutiset/3-10389057

    Mutta onko BIOS tässä huomioinut kaksi seikkaa, eli sen että jos me emme lisää hakkuita, joku muu lisää, ja korvausvaikutuksen, eli että lisähakkuittemme turvin tehdyillä tuotteilla voidaan korvata fossiilisia?

    A.Jalkanen

    ”Ilmasto lämpenee nyt niin ennennäkemättömän nopeasti, että sitä on vaikea verrata menneeseen muutokseen. Kyse on nyt siitä, että sama muutos, joka ennen vaati jopa 10 000–20 000 vuotta, sullotaan nyt pariin vuosisataan. Ekosysteemeillä on suuri hätä pysyä perässä.”(https://www.hs.fi/tiede/art-2000005815625.html)

    Tätä taustaa vasten on kai selvää, että Suomen kokoisen alueen osaoptimointi (eli hakkuiden rajoittaminen jotta hiilitaseemme pääsee tasapainoon) ei ole järkevää, vai onko? EU:n kokoisella alueella tätä voi jo tavoitella, niin että fossiilisten käyttöä vähennetään ja metsitystä lisätään samanaikaisesti.

    ”Biosin katsauksen mukaan hallituksen suunnittelemat hakkuutasot johtavat hyvin todennäköisesti metsien hiilinielujen pienenemiseen jopa tämän vuosisadan loppuun asti. Ilmakehään päätyvien päästöjen on tarkoitus nollaantua Pariisin ilmastosopimuksen mukaan vuoteen 2050 globaalisti.” (https://yle.fi/uutiset/3-10389057)

    Niin että: kumpi on nyt sitten tärkeämpää, Suomen hiilipäästöjen nollaaminen vai globaalien päästöjen nollaaminen?

    A.Jalkanen

    Jatkan vielä…

    Hakkuista ja hiilinieluista. Jos päätämme tai jos on tarpeen maksimoida metsiemme hiilinielu (kasvu), markkinahakkuita ei enää voida kovin paljon lisätä nykyisestä tasosta, joka oli vuonna 2016 noin 70 miljoonaa m3. Tämänhetkisestä kasvusta ei voida suoraan päätellä sopivaa hakkuutasoa, vaan se riippuu metsien ikärakenteesta ja tavoitteista. Kestävä hakkuutaso on useimmiten pienempi kuin puuston kasvu.

    https://www.sciencedirect.com/…/artic…/pii/S1389934116303823

    Highlights

    Highest annual harvest level in Finland, which did not decrease the growing stock over 90-years, was 73 million m3.


    Both the volume increment and the total carbon balance of forestry were the higher, the lower was the harvested volume.


    Volume increment increased for several decades when harvested volume was less than the current volume increment.

    päin_mäntyä

    Hiilitaseen kannalta tehokas vaihtoehto olisi lisätä puurakentamista ja vähentää teräksen ja betonin käyttöä. Puuhun sitoutunut hiili jäisi pysyvästi varastoon pitkiksi ajoiksi, ja teräksen, betonin ym materiaalien valmistuksessa tarvittava fossiilinen energia jäisi kuluttamatta. Ja metsiin sitoutuisi uutta hiiltä kasvavaan puustoon. Miksi puurakentamisen lisäystä ei ajeta Suomessa eikä muuallakaan EU:ssa vaikka muuten ollaan hakemassa kaikkia mahdollisia keinoja kasvihuonekaasujen vähentämisessä?

    A.Jalkanen

    Kyllä ainakin Suomessa ajetaan, mutta rakennusala muuttuu hitaasti, varsinkin kerrostalojen osalta.

    harrastelija

    Tässäkin väestön keskittyminen on vahingollista. Ihmiset asuvat betonisissa kerrostalon lokeroissa. Alun perin luonnottomassa ympäristössä ollaan sitten niin maailman pelastajia, että! Hissillä ajellaan kerroksiin ja päällystetyllä kiivierämaassa ajetaan sähköpyörillä – ollaan niin ekologisia!

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 1,010)