Ilmasto olisi jo nyt kylmentynyt, jos lämpeneminen ei olisi sitä hidastanut.  Tästä puhtaasti tiedepohjalla toimivat ilmastotutkijat ovatkin lähes yksimielisiä. Poliittisella pohjalla toimivat tutkijat taas  perustavat tutkimuksensa muihin kuin tieteellisiin tosiasioihin.

Hiilinieluja tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän tutkimuksen (Liski, ML-uutiset) mukaan, koska energian kulutus lisääntyy. ”Suomen 30 %:n bioöljyn osuus vaatii tuontia” . Parempi tapa olisi siis lisätä metsän kasvatusta kotomaassa. Bioöljy yhtiö St1 on osallisena tutkimuksessa, joka liittyy puun kasvatukseen.

Tarkoitatko Puuki St1-hankkeella ehkä pilottia Marokossa? Ei auta meidän hiilinieluihin se tutkimus.

Golfvirta on kuulemma hieman hidastunut, joten kylmenemiseenkin on edellytykset.

Etelän kämppien kaupoissa on ilmastonmuutosriski: muun muassa Välimeren maissa tulee ongelmia veden saatavuuden kanssa, ellei opita muuntamaan merivettä aurinkoenergian avulla kustannustehokkaasti makeaksi vedeksi. Tähän ajatukseen se St1:n hankekin perustuu.

Aloituksen aiheeseen :

SLL:n johtomies on mukana asiantuntijana firmassa, joka kerää varoja CO2-päästöjä vähentävien soiden ennallistamishankkeiden toteuttamiseksi. Hän kertoo (MaasTullin) Hesarin artikkelissa kuinka metsittäminen ei paranna hiilitasetta koska jossain vaiheessa kuitenkin puut hakataan pois ja hiili vapautuu. Sitä vastoin suo, joka  ennallistetaan kerää jatkuvasti hiiltä ja on siksi kannatettava menetelmä.

Tuossa jää huomioimatta se, että suon ennallistaminen ei välttämättä toimi niin hyvin kuin on ajateltu. (On ollut jo aiemmin juttua, en muista oliko tässä ketjussa) . Jos pohjavesipinta tulee suon pintaan asti niin alkaa vapautua metaania, joka on hyvin haitallinen kasvihuonekaasu 12 vuotta ennen kuin hajoaa ilmassa toisiksi yhdisteiksi.

Puuta hyvin kasvavien soiden enallistaminen olisi suuri virhe myös hiilen sitomisen kannalta. Parempi vaihtoehto esim. ex-turvesoille on niiden puun kasvatuksen aloittaminen. Lehtipuiden nopea kasvu sitoo hiiltä nopeasti ja paljon.     Puiden myöhempi käyttö ratkaisee hiilen liikkumisen tai sitoutumisen. Rakennuspuut parhaita sitouttajia mutta myös muu käyttö korvaa fosiilisten polttoaineiden käyttöä monessa paikassa ja sitä kautta vähentää myös hiilipäästöjä.

Laittaisitteko kirjoittajan nimen, otsikon ja päivämäärän edellä mainittuun MT:n kirjoitukseen soista ja metsistä, kun ei löydy netistä, kiitos.

Mielestäni molempia voi tehdä, metsitystä ja heikosti puuta kasvavien soiden ennallistamista, mutta metsitys on ehkä varmempi tapa imeä hiiltä pois ilmakehästä. Hakkuissa osa puista voidaan jättää pystyyn, ja maan alle jäävät lisäksi kannot ja paksujuuret joissa hiili säilyy vuosia. Jos maaomistajalle maksetaan hiilensidontakorvausta, hakkuuta ei välttämättä tehdä lainkaan!

Kuivuuskausien yleistyminen lisää molempiin menetelmiin epävarmuutta, joten kohteet tulisi valita huolella. Jos taimien kasteluun ei ole mahdollisuutta, niiden olisi tultava toimeen sadevedellä. Täten varminta olisi aloittaa metsittäminen lauhkean vyöhykkeen ja pohjoisten alueiden joutomaista.