› Keskustelut › Metsänhoito › Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Esillä 10 vastausta, 601 - 610 (kaikkiaan 1,010)
1 2 3 … 60 61 62 … 99 100 101

  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lähetetty: 13.6.2017, 13:08

    Merkitty: 

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

    Tekijä
    MaalaisSeppo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 10.11.2017, 19:56

    Poistuman ja uudistumisen tuleekin olla vähintään tasapainossa. Puun kysynnän kasvuun varauduttaessa on talousmetsien  puuston kasvua lisättävä rajusti samalla, kun huolehditaan monimuotoisuuden ja lajien elinympäristöjen säilyttämisestä. Muuten ei tämä pallo tule selviytymään. Kaikkihan muistavat, että nykyään vuotuinen tuotanto on käytetty loppukesän tai alkusyksyn kohdalla ja loput vuodesta eletään velaksi. Ja sellainen velanotto, jota ei voi maksaa takaisin, on vähintään kyseenalaista puuhaa.

    Jovain 10.11.2017, 23:22

    Asioilla on puolensa ja erään puheen mukaan pitäisi maksattaa isänmaattomilla. On tyypillistä ostomiehen puhetta vaihtoehdottomuudesta ja hinnoittelusta, jolla tuottavakin työ saadaan kannattamattomaksi. Onhan se eräänlaista omaan napaan tuijottamista tämäkin.

    mehtäukko 11.11.2017, 06:39

    Jos Joovain viittaa edellä ”palkintorahapuheeseen”, tarkoitin sillä Suomen ennustaja-eukkoja, jotka palkkansa vastineeksi niin isänmaattomasti ajavat kansansa etuja.

    Jos ei muuta tekemistä ole, omaa ja toisten napojahan voi tuijotella päivät pitkät.

    MaalaisSeppo 11.11.2017, 08:37

    Suomen metsätalous ei tee velkaa. Joka vuosi tilillä on enemmän puuta. Tili kasvaa korkoa n 1 %, mikä on kohtuullinen näiden miinuskorkojen aikana.

    Gla 11.11.2017, 11:29

    Ihmiskunta ottaa velkaa, kun kuluttaa enemmän kuin maapallo tuottaa. Sen korjaamiseksi pitää puuston käyttöä lisätä ja siksi myös puuston kasvua.

    hemputtaja 11.11.2017, 15:27

    ”Ihmiskunta ottaa velkaa, kun kuluttaa enemmän kuin maapallo tuottaa.”

    Siinäpä suosittu väite ja varmaan joku on laskeskellutkin jotain. Toinen on tämä hiilijalanjälki.

    Ei ole vielä loppuneet maapallon varat. Tietysti pääomaa riittää kauankin syötäväksi, että tiedä häntä.

    En ole koskaan nähnyt hiilijalkaa, että se siitä.

    Molemmat haisevat pahasti vihreän klaanin pelottelupropagandalta.

    Gla 12.11.2017, 10:12

    Pääoman syönti ei ole kestävää toimintaa. Asian voi tietysti myös kuitata vihreiden pelotteluna ja samalla painaa oma pää syvälle pensaaseen.

    hemputtaja 12.11.2017, 10:36

    Ei ole pääoman syönti kestävää peliä, mutta ei ole perusteeton pelottelukaan. Kysymys on oikeastaan siitä, että kuka pistää päänsä pensaaseen ja millä konstilla.

    Edelleen epäilen ”vihreän klaanin” pääoman syöntilaskelmia ja niiden perusteita.

    A.Jalkanen 12.11.2017, 11:13

    Metsäkato ja pohjavesien pilaaminen sekä sen liikakulutus ovat esimerkkejä pääoman syömisestä. Se lienee selvää että jatkuva väestön ja kulutuksen kasvu rajallisella pallolla vie ojasta allikkoon, mikäli resurssien käytön tehokkuus kasvaa hitaammin kuin väestö ja kulutus. Ilmastonmuutos tulee vielä pahentamaan tätä epäsuhtaa, kun maatalouden edellytykset keskileveysasteilla heikkenevät kuivuuden ja eroosion vuoksi. Trendiä vastaan voi pyristellä muun muassa hillitsemällä väestönkasvua (ja talouskasvua), viherryttämällä metsättömiä alueita ja siirtymällä pois fossiilisista raaka-aineista.

    Emeritusprofessori Veli Pohjonen Koillissanomissa:

    http://www.koillissanomat.fi/mielipidekolumnit/kolumni-metsat-ja-ilmasto-seurustelevat-edelleen-6.226.304492.37f84ca68f

    Jovain 12.11.2017, 17:55

    Menee vähän kauas mutta on ollut esillä aiemminkin. Sijansa on myös fulgaanisella toiminnalla. Pitkän aikavälin tilaston mukaan tällä hetkellä mennään lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden osalta ylärajalla. Vaiheessa, jossa vedet virtaavat ja jonka jälkeen on odotettavissa ilmaston jäähtyminen ja hiilidioksidipitoisuuden lasku. Kysymys on vaihteluvälistä, jossa  fulkaaninen toiminta ja ennen muuta megapurkaukset rytmittävät vaihtelua.

    Tiedä sitten missä määrin ”ihmisen itsensä aiheuttama ilmaston muutos” kykenee vaikuttamaan tähän kokonaisuuteen tai korjaamaan tilannetta, joka väistämättä on jossain vaiheessa edessä.

    Uskoisin että kaikki voitava on tehtävä, jotta olemassa olevaa tilannetta voidaan korjata.

Esillä 10 vastausta, 601 - 610 (kaikkiaan 1,010)
1 2 3 … 60 61 62 … 99 100 101