Keskustelut Metsänhoito Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 1,010)
  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

  • Jovain

    Ehkä, metsissä on myös toisenlaista elämää. Peitteinen metsän kasvatus on tulevaisuutta. Se on sitä myös näiden hiilihorinoiden johdosta. Ei mene ainakaan kuten Timpan mallissa, jossa kannotkin toimivat hiilinieluina.

    Pukkala kiinnittää huomiota hyvinkin ajankohtaiseen asiaan, eli tuhlaukseen. Avohakkuu merkitsee nopeutettua hajotustoimintaa ja lisääntyneitä hiilipäästöjä, sekä ravinteiden vapautumista ajankohtana, jolloin niitä vapautuu kaikkein eniten ja jolloin puut tarvitsevat niitä kaikkein vähiten. Tarkoittaa myös paljon työtä ja kustannuksia, joka on tuhlausta ainakin siinä mielessä, että huonosti hoidettuna hyödyttää eniten sorkkaeläimiä ja jyrsijöitä. Onhan se monimuotoisuutta sekin.

    Timppa

    ”Ehkä, metsissä on myös toisenlaista elämää. Peitteinen metsän kasvatus on tulevaisuutta. Se on sitä myös näiden hiilihorinoiden johdosta. Ei mene ainakaan kuten Timpan mallissa, jossa kannotkin toimivat hiilinieluina.”

    Meikäläisen on aika vaikea ymmärtää, että metsään lahoamaan jäävä latvusmassa jatkuvassa kasvatuksessa olisi joku hiilinielu.  Katsopa Jovain ”Lukijan kuvat”, niin näet, mitä energiapuuta voidaan kerätä.   Vapautuuko jotain liikaa kuten Pukkala väittää?

    Ehkä kannattaa vielä todeta sekin, että jatkuvan kasvatuksen oksikkaista heikkolaatuisista puista karttuu latvusmassaa ainespuukuutiota kohden enemmän kuin jaksollisen pienioksaisista.  Ja siis kaikki massa jää lahoamaan.

    Luulisin, että kummassakin hakkuutavassa kannot käyttäytyvät jotakuinkin samalla tavalla.  Koska jaksollisessa runkoluku on suurempi, niin luulisin, että myös kantoihin sitoutunut puumäärä on suurempi.

    Puuki

    Kannot kun jää maahan, ne parantaa maaperän kasvupotentiaalia ja niiden hajoaminenkin tapahtuu vasta vuosikymmenten viiveellä. Kun kasvu lisääntyy ravinteiden hitaasti liuetessa ja maan orgaanisen aineksen määrä samalla lisääntyy, niin hajotessa vapautuvaa hiilidioksidia sitoutuu enemmän puustoon. Niin se menee , vai onko tässä asiassa jotakin ”varmempaa” tietoa olemassa biologiaa enemmän opiskelleilla?

    Hakkuutähteetkin hajoaa harvennuspuuston kasvua lisäävästi n. 3-10 vuoden viiveellä. Avohakkuulla suurin ravinnelisäys tulee vähän etuajassa, mutta senkin vaikutus hiilipäästöineen riippuu paljon kasvupaikasta , maanmuokkaustavasta ja kasvatettavasta puulajista. Kosteat turvemaat varsinkin ottaa melko heti lahtipuuvitelikon päälle viljellyn puulajin lisäksi keräämään sitä ”vaarallista” hiiltä.

    Kasvun lisääntyminen CO2-määrän lisääntyessä on ihan selvä asia. Siitä se Suomenkin puuston lisäkasvu osittain johtuu.

     

    Jovain

    No eihän tässä oikeastaan sitten ongelmaa olekaan. Järjestelmä korjaa itse itsensä ja tekee sen vielä hallitusti metsien kasvua lisäävästi. Ettei vaan ole kuin hölmöläisten automaatista. Mitä enemmän tunkee sisälle sitä enemmän pursuaa ulos. Ei taida korjautua näillä paremmilla ongelman itsensä aikaan saamilla olosuhteilla tai käytänteillä. Toistavat itseään, mitä enemmän saat sitoutumaan tai varastoon sitä enemmän haihtuu taivaan tuuliin. Onhan tässä metsän käsittelytavoilla vaikutusta ja avohakkuilla oma osuutensa, vaikka sen vaikutusta vähätelläänkin.

    r.ritva

    Meidän suomalaisten metsien kampitus hiilipäästöisiksi on isojen höpinää.Meillä metsät ovat aidosti oikeita,aitoja.Jos nyt jotain hiilijuttua tähän niin muu maailma vain meille maksamaan siitä,että näin on ja siitä riittää jatkuvuutta.

    Kuka muuten keksi tuon nielutus jutun.Heittäkää kehiin aatteen alkuun panija.Minä se en ainakaan ole.

    A.Jalkanen

    Majava jatkaa jurnutusta.

    Niin jatkan minäkin! Laitoin Touko Aallon FaceBook-sivulle kommentin. ”Porukka on tosiaan jakautunut kahtia, toiset söisivät metsäkakkua ja toiset säästäisivät sitä. Päätöksenteossa ehkä auttaisi perspektiivin muutos: omaan napaan ja nykyhetkeen tuijottamisen sijaan katsotaan kauemmas, Suomen ja EU:n rajojen yli ja eteenpäin. Kumpi on kiireellisempi tavoite juuri nyt, hiilen poistaminen ilmakehästä vai fossiilitaloudesta pois pyrkiminen? Jos ensimmäinen, sitten säästetään metsiä, jos jälkimmäinen, sitten hakataan. Itse veikkaan käyvän niin, että meillä ei tule olemaan sitä ylellisyyttä, että metsiämme voitaisiin kovin paljon säästellä, jos globaalisti pyritään kestävään kehitykseen. Puupohjaisia raaka-aineita tarvitaan korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. Liikennepolttoaine muodostaa merkittävimmän poikkeuksen tästä säännöstä: liikennesektorille pitää keksiä muut ratkaisut, muun muassa sähkön ja biokaasun sekä tulevaisuudessa ehkä vedyn avulla.”

     

    Timppa

    Olisikon sinun Anneli kannattanut korostaa sitä, että harventamatta jättäminen tuhoaa Suomen metsät.

    Ja sitäkin, että ulkolaiset ostajat saavat kaiken tarvitsemansa puupohjaisen materiaalin aina.  Jos ei Suomesta, niin sitten Venäjältä tai Kanadasta, joissa metsien käsittely on mitä on.

    Puuki

    Ihan turhaan Jovain yrität irvailla.

    Metsästä yritetään kovaa vauhtia tehdä syntipukkia kun suuremmat päästöt tulee ihan muualta. Siksi ei esim. fosiilisten energialähteiden korvausvaikutusta huomioida .

    Uusien innovatiivisten tuotteiden valmistus sellusta ei läpäise uutiskynnystä vaikka höpistään että pitää kehittää pidemmälle jalostettuja tuotteita sellunkeiton sijaan. Tekstiilit ja mm. lannoitteiden tekeminen ennen polttoon menneestä jäteliemestä on juuri niitä uusia tuotteita .

    MaalaisSeppo

    Vihreiden ja yleensäkin Suomen metsien käytön kritisoijien suuntaan kannattaa ennenkaikkea korostaa, että Suomi on metsien käytössä hyvin vastuullinen, ellei vastuullisin maa. Jos muutkin maat olisivat Suomen linjoilla, niin hiilen sidonnan ongelmat olisivat jo puoleksi ratkaistu. Turha vastuullisinta maata on kurmuuttaa. Oman puhtaan pesän likaaminen tietysti joitakin viehättää. Painostus kannattaa kohdistaa vähemmän valistuneisiin maihin.

    Mitä tulee metsäteollisuuden tuotteiden lyhytikäisyyteen, niin sitä korttia on turha käyttää metsän käytön kritisointiin. Ei metsäpäässä päätetä ko asiasta.

    A.Jalkanen

    Sinne voip Touko Aalto -FB:hen kommentoida kuka vaan rekisteröitynyt – en minäkään ole Toukon kaveri vaan se on julkinen sivusto.

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 1,010)