› Keskustelut › Metsänhoito › Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 1,010)
1 2 3 … 57 58 59 … 99 100 101

  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lähetetty: 13.6.2017, 13:08

    Merkitty: 

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

    Tekijä
    MaalaisSeppo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • MaalaisSeppo 6.11.2017, 14:04

    Kyllä Puukin mainitsemaa männyn istuttamista tehtiin omt hiesu/hietamaalle 80 – ja 90-luvullakin. Itsellänikin on ko kuvioita Hiilensidonnan kannalta voi olla hyväkin. Kasvu on huimaa.

    Klapikone 6.11.2017, 20:03

    http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp176.pdf

    http://www.metla.fi/uutiskirje/mkl/2014-3/uutinen-2.htm

    https://arvometsa.fi/blogi/kuinka-saan-metsani-nielemaan-hiilta

    http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff08/ff084255.pdf

    http://www.metla.fi/tiedotteet/2006/2006-06-13-metsanuudistus.htm

    Joku kyseli linkkejä, tuossa joku linkki aiheesta, suosittelen perehtymään Lähteen ja Pukkalan tutkimuksiin laajemminkin.

    Parissa viimeisessä linkissä on juttua kuusen ja männyn uudistamisesta.

    Täällä moni tuntuu olevan huolissaan luontaisen uudistumisen mahdollisuuksista Suomessa.

    Tässä oma näkemykseni:

    Kuusi: Kaikkein helpoin uudistettava, meillä on kaikissa metsissä kuusialikasvos, paitsi varttuneissa puhtaissa kuusikoissa. Uudistuu helpoiten alikasvoksena.

    Mänty: Helppo karulla kasvupaikalla, vaikea rehevällä. Pintakasvillisuus, lehtipuut ja hirvi vaikeuttaa.

    Koivu: Helppo, avoala + koivusiemenpuut tai reunametsä

    Muut lehtipuut: Helppo uudistaa

    Eli, kun uudistan, mäntyä ja koivua yritetään, kuusikko siitä lopulta kuitenkin tulee.

    Timppa taisi epäillä että Jatkuva kasvatus ei ole yleistynyt, vain parin prosentin luokkaa.

    Itse suosin peitteistä metsänkasvatusta, olkoon sitten vaikka jatkuvaa kasvatusta, mutta virallisesti tietysti harjoitan jaksollista kasvatusta.

    Eihän ostomiehille kannata puhua mitään jatkuvasta kasvatuksesta, nehän säikähtävät ihan. Kannattaa puhua yläharvennuksesta, ylispuiden poistosta, ym. niin ei ole mitään ongelmaa.

    Eli ainakin jossainmäärin menetelmän suosio ei näy tilastoissa.

     

    Jovain 6.11.2017, 23:22

    Mehtäukko: Ilmastovaihtoehdoista ja siihen liittyvästä vaatimuksesta. Ettei vaan ole isommastakin erosta kysymys kuin aste-erosta, kun verrataan peitteisen metsänkasvatuksen ja avohakkuun välillä. Peitteinen sitoo ja avo purkaa ja ajallinen vaikutus luokitellaan vuosikymmeniksi eteenpäin. Taseena jopa 50 vuotta.

    mehtäukko 7.11.2017, 05:57

    Niitä yksiä hiilikiloja muuhun tuprutteluun…Eiköhän se ole itikan paska valtameressä.?!

    Mutta käytännön jk:n toteutus kaikkine väiveineen?

    Timppa 7.11.2017, 09:34

    Niin niin Jovain.  Meidän metsissä oli 1960-luvulla puuta harsintahakkuiden, siis jatkuvan kasvatuksen jäljiltä 85 m3/ha.  Silloin siirryttiin jaksolliseen kasvatukseen.  Nyt 50 vuoden kuluttua ja runsaiden hakkuiden jäljiltä jaksollisen kasvatuksen metsissä on puuta yli 150 m3/ha.   Apua ei tuonut soiden ojitus, koska niitä on minimaalisesti.  Mitenkähän päin se tase oikein menee Jovain?

    Puuki 7.11.2017, 09:55

    Puun kasvun nopeutumisen vaikutus unohtuu tuossa Pukkalan muuten hyvin tehdyssä selvityksessä. Jalostetun alkuperän taimet kasvaa n. 15-30% paremmin kuin luontaista alkuperää olevat. Kasvunopeutta lisää myös hiilidioksidin määrän lisääntyminen kun muut kasvuolosuhteet on kunnossa.

    Esim. rauduskoivikko kasvaa niin nopeasti, että sen hiilensidonta ylittää paljaan maan hiilipäästöt tai rahkasammalten kasvun sitoman hiilimäärän paljon ennen tuota esitettyä männikön 50 vuoden rajaa. Esimerkiksi ravinteisuudeltaan lehtomaistakangasta vastaavalla ohutturpeisella peltomaalla ra-koivikko on kasvanut 13 vuodessa n.2,7 m3/ha/a . Eli hiiltä on sitoutunut jo n. 2,7 t/vuosi jos kasvu jaetaan tasaisesti 13 vuoden ajalle.

    Jovain 7.11.2017, 21:03

    Vanhan metsän uudistamisen jälkeen kestää useita vuosikymmeniä ennen kuin kasvu uudessa metsikössä vastaa uudistetun metsän kasvua. Lisäksi hakkuutähteet aiheuttavat hiilipäästön useiden vuosikymmenien ajaksi. Maan muokkaus kiihdyttää hiilen vapautumista maaperästä jne. Näin tuolla ilmastopaneelissa todetaan. Meneehän siellä Timpan avohakatussa männikössä aikaa, ennen kuin hiilitaseet asettuvat vaadittavalle tasolleen.

    Timppa 7.11.2017, 21:12

    ”Lisäksi hakkuutähteet aiheuttavat hiilipäästön useiden vuosikymmenien ajaksi.”

    Ainakin meidän kuusikoista hakkuutähteet ( ei kannot) lähtevät yleensä energiakäyttöön.  Männiköiden kasvatusaika on nykyään luokkaa 100 vuotta.  Eipä siinä ajassa risuista paljon päästöjä tule, mutta paljon hiiltä sitoutuu puustoon.  Männiköissäkin kuutioita voi löytyä luokkaa 300 m3 hehtaarilta.

    Jatkuvasssa kasvatuksessa kaikki risut jäävät maastoon.  Koita nyt Jovain helittää.  Olet aina noissa jutuissasi väärässä.

    A.Jalkanen 7.11.2017, 21:50

    Hiilitaseiden laskenta ei ole kovin eksaktia tiedettä, kun etenkin maaperän osuuteen sisältyy suuria epävarmuuksia. Näppituntumalta arvelisin, että sekä Timppa että Jovain ovat tavallaan oikeassa: avohakkuumallin metsä sekä sitoo että päästää paljon hiiltä, kun taas jk-mallissa vaihtelut metsikön hiilen määrässä ovat ehkä keskimäärin pienempiä.

    mehtäukko 8.11.2017, 07:11

    Mitä hittoa sitä on vatvottava sen jk autuutta hiilihorinoissa, kun sen käytännön toteutus ei vain voi tulla kummoiseksi?!

    Puun käytön määrät, puuntuotto menetelmät, korjuun menetelmät ja kustannusrakenteet kaikissa niissä pullauttavat mittakaavat reaalisiin svääreihin.

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 1,010)
1 2 3 … 57 58 59 … 99 100 101