› Keskustelut › Metsänhoito › Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 1,010)
1 2 3 … 54 55 56 … 99 100 101

  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lähetetty: 13.6.2017, 13:08

    Merkitty: 

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

    Tekijä
    MaalaisSeppo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Reima Ranta 5.11.2017, 13:43

    Oleellista tässä tilanteessa on, että tarkastelemme kaikkia vaihtoehtoja realistisesti, eikä liioitella tekijöitä (”1:3”) omaa ahdasmielistä näkemystä pönkittääksemme. Emme yhtään tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja siksi on erittäin tärkeätä, että meillä on vaihtoehtoja. Voi olla hankala, jos meidät yllätetään housut kintuissa.  Olemme hyvin pitkälle metsien suhteen riippuvaisia siitä, kuinka rajojen ulkopuolella asiat nähdään ja se on syytä ottaa huomioon.

    Viimeisen sadan vuoden aikana ihmisen maailma on muuttunut niin perusteellisesti, että on aika hankala ennustaa mitä jo seuraava puusukupolven kieroaika tuo tullessaan. Aivan varmaa on, että tekniikka kehittyy metsätaloudessakin.

    Lähimenneisyyden perusteella oletus on, että muutos tulee olemaan huima.

    Puuki 5.11.2017, 13:47

    Runkolukusarjan käännetty j-käyrä on tavoitteena ainakin joskus lukemani Lähteen kirjan mukaan, jotta päästään siihen jatkuvan kasvatuksen hakkuutapaan. Tietysti riippuu lähtötilanteesta miten voidaan toimia. Pienaukot vanhoissa metsissä tai niiden ja ylispuuhakkuun yhdistelmä jne.

    Tuloksen kannalta on melko kestämätöntä tasaikäiseen verrattuna, kun poimintahakkuu on aina kalliimpaa kuin päätehakkuu. Mutta muut arvot kuin taloudellinen tuotto on useimmin sen jk-kasvatuksen eduksi puistometsissä ym. erikoiskohteissa.

     

    mehtäukko 5.11.2017, 14:10

    Tuo RR mainitsema realistinen suhtautuminen on tietenkin parasta.

    Nyt tämän jk:n höyräyksen huumassa ei vain muisteta puukauppapolitiikan ja korjuun lainalaisuuksia.Ne unohtamalla (ymmärtämättä) jatkuva puiden kasvattelu onkin yhtä metsämerta ja savusumua.

    Jos jk:n ”suurten” puiden korjuu olisi kustannustehokasta Amerikan malliin helikopterilla,jossa taimituhot ja korjuuvauriot olisivat 0 (nolla), menetelmä löisi itsensä kerralla läpi.

    Rane2 5.11.2017, 14:31

    Reima on ihan oikeassa vaihtoehtojen realistisessa tarkastelussa.Vaihtoehto ei ole tasaikäisenä kasvatettujen metsiköiden harsintahakkuut.Ne näyttävät tietysti liian hyvälle.

    Se todellisuus olisi jos vuosisadan alkupuolella olisikin valittu harsintametsätalouden/jatkuvan kasvatuksen jatkaminen.Meillä olisi se noin miljardi kuutiometriä vähemmän puuta.Kuinka paljon vähemmän olisi taloudessa liikkunut rahaa ja siitä seurannutta hyvinvointia voi joku viisaampi laskea.Vaikka korkoineen.

    Jovain 5.11.2017, 17:26

    Peitteistä metsänkasvatusta on harjoitettu vielä vuosikymmeniä harsintajulkilausuman (1948) jälkeen, mutta ei kuitenkaan määrämittahakkuita.

    Euroopassa yleisesti ja kuten Saksassa metsänviljelystä on luovuttu jo aikaa sitten. Siihen kannattaisi pyrkiä myös Suomessa, sillä metsäsektori on kadottamassa otteensa vaihtoehtoihin. Lisäpulttia antaa nämä ilmastovaihtoehdot, mutta ei kuitenkaan pidä sulkeutua vaihtoehtojen ulkopuolelle, sillä tekniikka kehittyy ja se voi olla jopa merkittävää. Vaatimus on kuitenkin olemassa ja avohakkuilla tuskin kannattaa purkaa hiilivarantoja taivaan tuuliin.

    Klapikone 5.11.2017, 17:30

    Jatkuvan kasvatuksen puuntuotoksesta on saatu erilaisia tuloksia eri tutkimuksissa, mutta erot tasaikäiskasvatukseen ovat pieniä.

    Lähde- Pukkala tutkimuksissa on vertailtu jatkuvaa kasvatusta, alaharvennusta ja määrämittaharsintaa.

    Jopa määrämittaharsinta päihitti useammassakin kokeessa alaharvennuksen puuntuotoksessa.

    Kaikkein suurin puuntuotos ehkä saataisiin istuttamalla jalostetut taimet ja käsittelemällä metsää yläharvennuksilla.

    Jatkuvassa kasvatuksessa puut kaadetaan yhtä suurina, kuin jaksollisessakin. Jos painotetaan jotain muuta kuin taloudellista Tulosta, voidaan puut kasvattaa järeämmiksi. Niin myös jaksollisessa.

     

     

    Klapikone 5.11.2017, 17:53

    Ja vielä puun korjuusta, aika yleisesti hinta asettuu kasvatushakkuun ja päätehakkuuhinnan väliin. Kuitenkin korjuu jk:ssa huomattavasti halvempaa, kuin vaikka ensiharvennuksessa tai alaharvennuksessa.

    Ei kai isoilla metsäkoneilla kannata tehdä tehottomia hakkuita, joissa poistetaan pieniä puita? Isoja puitahan motolla kannattaa käsitellä.

    Puuntuotos jk keskisuomi :

    Kuusi

    OMT 6,9

    MT 5,3

    Mänty

    MT 4,5

    VT 3,9

    Aika keskimääräistä kasvua vaikuttaisi olevan.

    Timppa 5.11.2017, 18:40

    Varmasti JK:ssa pääsee ensimmäisessä harvennuksessa parempiinkin tuloksiin.  Turhan vaatimaton olet Klapikone.  Olihan sillä Petäjäveden kaverillakin hehtaarituotto vuodessa 300 euroa.

     

    Klapikone 5.11.2017, 18:44

    Aivan Timppa, parempiinkin tuloksiin on päästy.

    Myös jaksollisessa kasvatuksessa on päästy keskimääräistä parempiin tuloksiin, kuten tälläkin palstalla on ilmennyt.

     

    Timppa 5.11.2017, 19:08

    Kerropa Klapikone, millä tavoin nuo tulokset Keski-Suomessa on saatu.  Sikäli kuin tiedän jatkuva kasvatus on ollut laillista vasta pari vuotta.  Vai ovatko luvut vuosikymmenten takaa?

    Olen tehnyt harvennusten yhteydessä aika monta pienaukkoa, jotka sitten olen istuttanut.  Eipä niissä kasva paljon muuta kuin ne istutustaimet, jotka on saatu pelastettua joskus vatukon kynsinsä kovalla vaivalla.  Toki joskus on riittänyt tavallinen perkaus ja joskus ei ole tarvittu sitäkään, kun heinä ja saniainen ovat estäneet luonnontaimien synnyn.

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 1,010)
1 2 3 … 54 55 56 … 99 100 101