› Keskustelut › Metsänhoito › Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 1,010)
1 2 3 … 53 54 55 … 99 100 101

  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lähetetty: 13.6.2017, 13:08

    Merkitty: 

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

    Tekijä
    MaalaisSeppo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Apli 5.11.2017, 11:10

    Seurannut tätä keskustelua, ja on se vaan käsittämätöntä että omille nilkoille halutaan kusta tässäkin asiassa, osa europolittikoista joutaa heti vaihtoon, isänmaanpetturi on oikea sana.. Hallituksella on selkeä linja puunkäytön lisäämiseksi ja sitä pitää noudattaa.  Suurin ongelma on väestön hallitsematon kasvu maapallolla se lisää eniten hiilidioksidi päästöjä, ihmisiä tulee lisää ja ne kuluttaa.

    MaalaisSeppo 5.11.2017, 11:15

    Aukkohakkuu kuluu eräänä vaiheena jaksolliseen kasvatukseen. Ennen hakkuuta puusto on tasakokoista ja melko järeää. Puuta kertyy esim 300 m3/ha. Lisäksi harvennus hakkuiden puut.

    Jotta sama puumäärä saadaan jatkuvalla kasvatuksella, on hakkuualueen oltava 3 ha.

    Hakkuujaksot ovat jatkuvassa kasvatuksessa 20 v. Hiilen sidonnassa/ha pitää siis verrata 3 ha jatkuvan kasvatuksen metsää vastaavan maapohjan metsään, joka koostuu 1 ha:n taimikosta (ikä 10 v), 1 ha metsää, jonka ikä on n. 30v, ja 1 ha metsää, jonka ikä on 50v. Veikkaan, että jälkimmäinen tuottaa puuta ja sitoo hiiltä selvästi enemmän.

    Klapikone 5.11.2017, 11:40

    Jos hakataan jatkuvalla kasvatuksella 20 vuoden välein 100 kuutiota/ ha, on se 60 vuodessa 300kuutiota/ ha?

    Tasaikäismetsässä on myyty 60 vuodessa myös harvennuspuuta, mutta jk:ssa ne on metsässä vielä kasvamassa.

    Toki avohakkuuta ja muita voimakkaita uudistushakkuita tarvitaan valopuiden uudistamiseen. Kuusikin  uudistuu näiden alle helposti.

    Jk täytyy osittain perustua tavallaan pitkään puulajikoertoon, jossa avohakkuuta/ uudistushakkuuta siirretään mahdollisimman kauas.

    Hiilensidonnan kannalta on hyvä, että avohakkuuta ja maanmuokkausta olisi mahdollisimman vähän. Maaperän hiilihän vapautuu tässä.

    Eli tasaikäis ja eri-ikäis kasvatuksen yhdistelmä voisi olla aika hyvä hiilensidonnan kannalta?

    Puuki 5.11.2017, 11:52

    Avohakkuualueen hiilitase on melko hankala määrittää, koska hiilen sitoutumista tapahtuu myös muuhun aluskasvillisuuteen kuin taimikkoon, jonka hiilensidonta lisääntyy sitä mukaa kun kasvu lisääntyy . Puulaji ,kasvupaikka ja maanmuokkaustapa vaikuttaa myös sitoutumisnopeuteen.

    Sademetsien hakkuuta ei voi mitenkään katsoa vastaavan pohjoismaista avohakkuuta. Niissä eroosio on aivan eri luokkaa, koska pintamaakerros on hyvin ohut ja sadekausina maat lähtee liikkeelle. Sademetsiä muutetaan yleensä viljelymaiksi tai öljypalmuplantaaseiksi, joiden hiilen sidonta vähenee varmasti ja pysyvästi aikaisempaan verrattuna.

    Osalle turvemaista sopii jk:kin paremmin kuin esim. normikangasmaille, joissa liiallinen kuusettuminen uhkaa kuivahkoilla ja sitä kuivemmilla kasvupaikoilla , ja rehevillä mailla on luultavasti suurimpana ongelmana usein toistuvat hakkuut kuusikoissa +taimettumisen onnistuminen . Poikkeuksia toki on ; jos alunperin on hyvä taimiaineis jo olemassa, niin jk:llakin on silloin paremmat edellytykset onnistua.

    Puuki 5.11.2017, 11:57

    Jatkuvan kasvatuksen metsästäkin hakataan kuitupuukokoista puuta 60 vuoden aikana. Ideaalinen tilannehan on että jokaisesta läpimittaluokasta hakataan jonkin verran aina 15-20 vuoden välein. Mutta kuitenkin pääasiassa suurimpi a puita enemmän .

    Klapikone 5.11.2017, 12:08

    Jatkuva kasvatus on paljon monipuolisempi menetelmä, kuin pelkkä ”ideaalinen käännetty J- käyrä”, eli paljon pieniä puita ja vähän isoja.

    Tämä on toki melko helppo saavuttaa kuusikoissa ja karuissa männikössä, mutta ainakin Timo Pukkalan mukaan tämän ei tarvitse olla mikään tavoite.

    Hänen mukaansa eri-ikäiskasvatus (j-käyrä)   on vain yksi osa peitteistä metsän kasvatusta.

    Eri hakkuumenetelmiä yhdistelemällä voitaneen tehdä varsin monipuolista peitteistä metsän kasvatusta.

    A.Jalkanen 5.11.2017, 12:10

    Avohakkuualan hiilitase painuu negatiiviseksi koska maaperässä oleva hiili ja karike hajoavat nopeammin kuin kasvillisuus sillä hetkellä sitoo. Sama ilmiö heikentää ojitettujen turvemaiden hiilitasetta maa- ja metsätaloudessa.

    Jos huomioidaan puuntuotannon lisäksi muut ekosysteemipalvelut, jatkuvapeitteisen systeemin kilpailukyky paranee, koska se tuottaa enemmän joitakin hyötyjä kuin avohakkuumetsätalous. Kun metsänkasvatuspäätöksiä tehdään pelkästään kasvu ja puuntuotanto huomioiden, jaksollinen menetelmä lienee paras, eli toistuvin harvennuksin käsitellyssä metsässä kasvu säilyy pitkään hyvällä tasolla ja loppupuusto eli hiilivarasto on todennäköisesti suurempi kuin luonnonmetsässä. Jos edellytykset jatkuvapeitteiseen systeemiin ovat metsikössä hyvät, myös sen puuntuotos voi olla kohtalainen ja taloustulos yhtä hyvä kuin edellä. Palettiin tarvitaan vielä avuksi pienialaiset erityiskohteet ja laajat suojelualueet.

    mehtäukko 5.11.2017, 12:11

    Niin, mutta riittikös ne rahat siihen jk:n pelehtimiseen? Riittääkö talvinen korjuu-aika..?

    A.Jalkanen 5.11.2017, 12:13

    Pukkalan mukaan ainakin männiköt tulee hakata kesällä, että saadaan kevyt maanmuokkaus samalla.

    Timppa 5.11.2017, 13:10

    Uskooko joku ihan aikuisten oikeasti, että jatkuvankasvatuksen metsästä vois hakata jatkuvasti 100 m3 tukkipuuta kerran 20 vuodessa?  Miksiköhän näin ei tapahtunut aikanaan harsintakaudella vaan tulos oli paljon pienempi?

    Jokainen, joka on vähänkin katsellut metsiä, näkee, että jatkuvan kasvatuksen metsät tulee kasvattaa harvana, jotta taimettuminen olisi yleensä mahdollista.  Harvassa kasvava metsä ei voi tuottaa kummoista tulosta.  E simerkiksi meillä 0-53-vuotiaat jaksollisen kasvatuksen metsät kasvavat 6,5 m3/ha/v.  Jatkuvassa kasvu olisi jotain 3-4 m3/ha/v.

    Kannattaa muistaa sekin, että jatkuvan kasvatuksen tukkipuut joudutaan kaatamaan pieninä,mistäseuraa myös se, että suuri osa ruhgosta päätyy kuiduksi.  Esimerkiksi meillä monissa päätehakkuuleimikoissa runkojen keskikoko 0n 1000 litran luokkaa.

     

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 1,010)
1 2 3 … 53 54 55 … 99 100 101