› Keskustelut › Metsänhoito › Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Esillä 10 vastausta, 521 - 530 (kaikkiaan 1,010)
1 2 3 … 52 53 54 … 99 100 101

  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lähetetty: 13.6.2017, 13:08

    Merkitty: 

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

    Tekijä
    MaalaisSeppo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane2 30.10.2017, 20:48

    Rane on Visakallon linjoilla.Edes Saksa ei ole pystynyt vähentämään fossiilisten käyttöään ja jos he luopuvat aikomustensa mukaan ydinvoimasta niin fossiilisten käyttö vain lisääntyy.Tämä liuskeöljyn ja kaasun käyttöönotto on ollut paha takaisku fossiilisten käytön vähentämiselle,kun hinnat tulee alas ei ole todellista kannustinta käyttää jotain muuta.

    Eli on alettava sopeutumaan.Positiivista on se että näillä näkymin Suomessa elämisen edellytykset säilyisivät kohtuullisina.Vettä riittäisi ja lämpötilat eivät heittele hirveästi.Tämä sillä varauksella että ennusteet ovat ilmastotutkijoiden laatimia.

    Visakallo 31.10.2017, 06:31

    Jotta hiilidioksidin vähentäminen olisi edes uskottavaa, pitäisi puuttua niihin aloihin, joissa sen tuotanto eniten lisääntyy. Jostain syystä esim. lentoliikennettä ei ole otettu EU:n piirissä edes käsittelyyn, vaikka riippumattomat tutkijatahot ovat sitä useasti esittäneet. Samoin rakentamisen ja asumisen jatkuva keskittyminen suurimpiin kaupunkikeskuksiin ei ole juuri lainkaan herättänyt keskustelua toiminnan hiilijalanjäljen suuruudesta. Eipä etämetsänomistuksenkaan hiilijalanjälki taida kovin suosittu aihe meillä olla!  Kun puhutaan ”totuuden jälkeisestä ajasta” jossain muualla, peiliin katsominen helposti silloin unohtuu.

    mehtäukko 31.10.2017, 07:35

    Eiiiihän lentoliikennettä voi myrkyttäjäksi ehdotella ! Näillä kulkuneuvoilla kun on kiireesti päästävä mistä tahansa euroopasta tänne periferiaan tarkastelemaan ”uusia uhkia”.

    Puuki 4.11.2017, 11:11

    Yksi lento Thaimaahan ja takaisin Suomeen lisää hiilidioksidipäästöjä saman verran kuin n. 15 000 km ajaminen keskimääräisen päästötason henkilöautolla. Eli keskimäärin vuoden ajot. Siitä voisi laskea päästöhinnan noin alkuun. Lentoliikenne lisää vuosipäästöjä n. 3% joka vuosi, koska lentomatkailu lisääntyy jatkuvasti.

    Myös hiilen käyttö energian tuotannossa uusiutumattomana lisää kokonaispäästöjä. Puu olisi sitä korvaavana tietysti parempi raaka-aine mutta eihän se sovi isoille hiilen käyttäjille; siispä puun käytöstä tehdään syntipukki erittäin haitallisena ympäristön kannalta. Samalla unohtuu eri maiden suuret erot puun käytön vastuullisuudessa.

    Suomesta hakattu puu kuuluu ”haitallisten kategoriaan” mutta tod.näk. metsänhoidossa vähemmän vastuullisen Venäjän puu, jolla ”sakotettu ”kotimainen puu sitten korvautuisi, kuuluu kai vähemmän haitalliseen karsinaan. Tai mitenköhän hyvin sademetsistä hakattu korvaava puu käyttäytyy hiilitaseen suhteen? Siellähän metsä ei koskaan kasva entiselleen vaan yleensä muuttuu jatkuvaksi päästölähteeksi.

     

    A.Jalkanen 4.11.2017, 11:47

    Puuki kiinnittää huomiota oikeisiin ongelmiin. Kun hiilitaseita lasketaan vain EU-tasolla, puun tuonnin lisääminen Venäjältä on osaoptimointia, joka aiheuttaa ’hiilivuotoa’ Venäjän puolella. Sademetsien hakkuiden lisääminen taas on paljon haitallisempaa vaikkapa monimuotoisuudelle kuin meidän hakkuittemme lisääminen. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan sademetsistä luultua pienempi osa on ’neitseellisiä’ ja suurimmassa osassa ihmisen vaikutus on ollut suuri. Tämä pitäisi huomioida suojelutavoitteissakin: mikä on se tila jota pyritään suojelemaan ja miten paikallinen perinteinen metsänkäyttö  otetaan osaksi suojelutavoitteita?

    Jovain 5.11.2017, 09:41

    Haitallista on meidänkin hakkuiden lisääminen. Tiedä sitä onko määrällisesti, mutta ainakin hakkuutavan perusteella. Hiilitaseen kannalta avohakkuut, siinä kuin sademetsissäkin, luokitellaan haitallisten kategoriaan ja osoitetaan kiistatta päästölähteeksi. Meilläkin vuosikymmenien ajaksi. Vertailuajanjakso 2000-2009 sattuu vielä veromuutoksen siirtymäajalle, jolloin avohakkuita tehtiin tavallista enemmän. Voi sanoa että hakattiin aukkoa aukon viereen. Eikä hakkuutavassa ole tapahtunut muutoksia senkään jälkeen. Joten onhan sieltä taivalta peitteiseen metsän kasvatukseen, joka ainakin osatekijänä on syytä ottaa huomioon.

    Rane2 5.11.2017, 09:55

    Tuossa jovainille tietoa siitä miten luopuminen harsintametsätaloudesta eli peitteisestä metsänkasvatuksesta on vaikuttanut puuston määrään.Samalla tietysti sitoutuneen hiilen määrään.

    https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/metsavarat/

    Klapikone 5.11.2017, 10:24

    Mihin Rane viittaa? Harsitut metsät ovat jo Sarvaksen tutkimusten mukaan kasvaneet aivan keskimääräistä tasoa, mikäli harsinnassa on jätetty puustoa 100- 150 kuutiota hehtaarille.

    Tämä määrä puustoa myös riittänee haihduttavaksi määräksi puustoa veden vaivaamilla kohteilla, jolloin kunnostusojituksen tarve vähenisi.

    Eli peitteinen metsätalous esimerkiksi turvemailla päihittää kyllä nykyisen ja sotien jälkeen yleisesti käytetyn menetelmän ojituksineen, muokkauksineen ja metsän viljelyineen.

    Tuo puuston määrän kasvu näkyy hyvin noissa metlan tilastoissa juuri sotien jälkeisenä aikana, kun soita ja kitumaita otettiin metsätalouskäyttöön. (Mänty) Onko tämä ollut ilmastoystävällistä puun tuotannon lisäystä?

    Rane2 5.11.2017, 10:37

    Puuston määrän 1,7 kertaistuminen lasketaan hiilinieluksi esim EU:ssa.Ei siinä ole niin huonoa nielua joka ei kelpaisi.

    Miten muuten kävisi jos metsien määrä saataisiin klapikoneen menetelmillä pudotettua esim 60-luvun lukemiin?Kiittelisikö komissio?

    mehtäukko 5.11.2017, 10:41

    Jovain” …Hiilitaseen kannalta avohakkuut, siinä kuin sademetsissäkin, luokitellaan haitallisten kategoriaan ja osoitetaan kiistatta päästölähteeksi. Meilläkin vuosikymmenien ajaksi. ”

    Millä perusteella??

     

Esillä 10 vastausta, 521 - 530 (kaikkiaan 1,010)
1 2 3 … 52 53 54 … 99 100 101