Keskustelut Metsänhoito Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 1,010)
  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

  • Rane2
    Timppa

    Niin kuin olen aiemminkin kirjoittanut, jos kiinalaiset eivät saa suomalaisesta puusta tehtyä sellua vessapaperiinsa, niin sitten venäläisestä tai kanadalaisesta puusta tehtyä.   Eivät taatusti palaa vanhoihin pyyhkimistapoihin.

    Rane2

    Luontojärjestöt kokevat Suomen velvollisuudeksi kustantaa muiden maiden hiilenpolton.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.210031

    A.Jalkanen

    Helsingin Sanomat Mielipide

    Ilmasto hävisi, voittiko Suomi?

    Nettopäästöjen tulisi vähentyä eikä lisääntyä, jos halutaan pyrkiä Pariisin sopimuksen tavoitteisiin.EU:n ympäristöministereiden kokouksen (13.10.) päätöksen mukaan Suomi saisi lisätä metsien hakkuita määrällä, joka aiheuttaa 54 miljoonan tonnin hiilidioksidi­nielun pienenemän kymmenen vuoden ajalla. Tämä merkitsisi, että Suomen vuosittaiset nettopäästöt ilmakehään (päästöt miinus nielut) kasvaisivat keskimäärin 5,4 miljoonaa tonnia. Nettopäästöjen tulisi vähentyä eikä lisääntyä, jos halutaan pyrkiä Pariisin sopimuksen tavoitteisiin.

    Lisähakkuiden aiheuttama nettopäästöjen kasvu ei ole pieni, kun sitä vertaa vaikkapa Suomen bensiinikäyttöisten autojen päästöihin, jotka olivat 4,4 miljoonaa tonnia vuonna 2015. Lisähakkuiden avulla voidaan esimerkiksi valmistaa fossiilista polttoainetta korvaavaa liikennepolttoainetta ja vähentää päästöjä noin miljoona tonnia.

    Onko tässä ristiriitaisessa ­tehottomuudessa ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta mitään järkeä?

    Ilkka Savolainen tutkimusprofessori emeritus Helsinki

    Summa summarum: hakkuiden ilmastovaikutus riippuu paljon siitä, mitä puusta tehdään! Em. laskelma on hypoteettinen, koska lisähakkuut eivät tietenkään kokonaan menisi polttoaineiden valmistukseen, vaan niihin kannattaisi käyttää vain muun tuotannon sivujakeet, joista ei ole enää muuhun kuin energiaksi. Laskelma varoittaa kuitenkin siitä, että puupohjaisten liikennepolttoaineiden kokonaisvaikutus ei välttämättä olekaan päästöjä vähentävä.

    Rane2

    Onko tämä professori siis sitä mieltä että on fiksumpaa pumpata maasta öljyä ja polttaa se ilmakehään ja sitten yrittää sitoa nämä päästöt Suomen metsiin?

    A.Jalkanen

    Ei varmaan ihan sitä, vaan enemmänkin sitä että jos metsäpään päästöt hakkuista huomioidaan, kokonaiskuva muuttuu. Liikennepäästöjen vähentämiseen on muitakin vaihtoehtoja kuin puupohjaiset polttoaineet.

    Puuki

    Miten nettopäästö 5,4 milj.t/a on laskettu? Jos lisähakkuista tehdään n. puolet harvennusmetsistä , niin paljonko muuttuu keskimääräinen vuosikasvu, joka lisääntyy nytkin joka vuosi. Esim. 2 viimm. inventoinnin välillä vuosikasvu on lisääntynyt n.5 milj.m3/a. Miltei samanverran kuin nyt ehdolla oleva lisäys on.

    Metsäpään päästötkin pienenee, jos käytetään bioöljyä dieselin seassa tai tilalla ja onhan se mahdollista että konekantaa uudistettaessa siirrytään hybridimoottorisiin metsäkoneissa. Niitäkin on jo markkinoilla.

    Rane2

    Jos Touko Aalto olisi pääministeri niin mitä hän lobbaisi?

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.210173

    Timppa

    Koko tämä hakkuukeskustelu on mielestäni täysin nurinkurista.  Koko ajan puhutaan, että voi hakata sitä tai tätä.  Tämän asemasta pitäisi puhua siitä, millaisia hakkuita tarvitaan, jotta metsät kasvavat optimaalisesti.  Jokainen vähänkin maanteitä ajellut näkee, että hakkuita tarvitaan paljon ja pikaisesti, jotta joskus ne järeytyisivät.

    Meidän yhteismetsän metsäsuunnitelma lähtee tästä filosofiasta.  Uudistetaan systemaattisesti niin, että lopulta päädytään siihen, mistä aloitettiin ja aloitetaan sitten kierto alusta.  Harvennukset tehdään sen mukaan, mitä metsä vaatii.   Ei ole varsinaisia puumäärä- tai hakkuutulotavoitteita.  Tosin ne suurella pinta-alalla vuodesta toiseen ovat aika samanlaisia.

    Siis paljon helpommin asia tulisi hyväksytyksi näin esitettynä.  Presidentti Niinistökin tuntui olevan aika hyvin perillä metsäasioista.  Hänhän totesi jotenkin siihen suuntaan, että kuutioihin tuijottamisen asemasta pitäisi kiinnittää huomiota entistä parempaan metsänhoitoon.

    Varmasti on niin, että tällä hetkellä ei tehdä läheskään kaikkia niitä hakkuoita, jotka ovat tarpeen Suomen metsien parhaalle kasvulle.

    A.Jalkanen

    Timppaa kompaten: liian vähän on puhuttu siitä, mitä metsissä tapahtuu, ellei talousmetsien harvennushakkuita pystytäkään toteuttamaan suunnitellusti. Päätehakkuidenn lykkäämisestä ei koidu samalla lailla haittaa. Lyhyellä aikavälillä sekä metsien hiilivarasto että hiilinielu kasvavat. Pidemmällä aikavälillä luonnonpoistuma ja metsätuhot lisääntyvät, ja kasvukin jää hieman alemmaksi kuin mihin optimaalisella metsien rakenteella päästäisiin. Toisaalta näin toimien, tinkimällä maksimaalisesta taloustuloksesta, saavutetaan ehkä parempi tasapaino metsien tuottamien eri hyötyjen kesken ja säilytetään metsätalouden yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Tämä on loppuviimeksi myös hyvän taloustuloksen edellytys.

Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 1,010)