Keskustelut Metsänhoito Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 1,010)
  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

  • Pete

    Sademetsä ei sido hiiltä, eikä mikään muukaan luonnontilainen metsä. Ne ovat hiilivarastoja ja niiden rooli on pitää hiili tallessa jatkossakin. Metsittäminen, kuten Anttonen toteaa, voi toimia hiilen sitojana. Täytyy vain jotenkin varmistaa että metsä säilyy ja uudistuu. Valtaosa maapallolla korjatusta puusta käytetään puuhiilen valmistukseen. Perheelle täytyy valmistaa ruokaa. Kun metsäpinta-alasta-alaa lisätään niin on tärkeää luoda mekanismit jolla sillä on myös arvoa ja omistaja. Se on nähty miten käy jos metsällä ei ole arvoa. Puuronkeittoon täytyy myös tarjota kestävät energialähteet.

    se on varmaa että jos Suomessa rajoitetaan hakkuita niin jostain se puu kuitenkin teriin tulee. Aika moni ilmeisesti uskoo että jostain kestävämmästä lähteestä.

    A.Jalkanen

    Täältä voi lukea mitä mieltä mepit ovat ilmastoväittämistä (vastaan lopuksi itse, vaikka kyllä näitä on täällä jo aika kattavasti käsiteltykin):

    https://www.pohjalainen.fi/uutiset/kotimaa/lännen-median-kysely-saman-puolueen-mepit-metsäasenteiden-ääripäissä-1.2396305

    Neljä väittämää

    1. Talousmetsien puuntuotantoa on mahdollista lisätä metsänhoidon keinoin. Merkittävä lisäys on odotettavissa vasta 2050-luvulla ja sen jälkeen.

    2. Hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei lisätä.

    3. Valtaosa nykyisestä ja suunnitellusta puun käytöstä suuntautuu lyhytkestoisiin tuotteisiin, kuten sellu- ja paperiteollisuuden tuotteisiin ja bioenergiaan. Pitkäikäisiin puutuotteisiin siirtyvä hiili muodostaa vain pienen osan metsästä kokonaisuudessaan korjatusta hiilestä.

    4. Merkittävä metsien hakkuiden lisääminen johtaa metsäluonnon monimuotoisuuden selvään heikkenemiseen, ellei asiaa oteta huomioon riittävästi metsänhoidon käytäntöjen ja suojeluverkoston toteutuksessa.

    5. Avoin kommentointi tai vaihtoehtoisesti: Voidaanko metsien eri käyttömuodoille kuten puutuotannolle, hiilensidonnalle, suojelulle ja virkistyskäytölle asetetut tavoitteet saavuttaa samanaikaisesti?

    AJ:n vastaukset

    1. Osittain totta. Lannoittamalla saadaan lisäkasvua heti, mm. metsänjalostuksesta tulee hyöty viiveellä.

    2. Osittain totta. Riippuu siitä miten paljon hakkuita lisätään, ja kuinka nopeasti VMI:ssä mitattu kasvu kiihtyy ja leventää hiilinielun entiselleen.

    3. Totta, mutta juuri näitä öljypohjaisia (erityisesti muovia) korvaavia tuotteita tarvitaan lisää.

    4. Totta.

    5. Voidaan saavuttaa, mutta kaikkia näitä ei voida maksimoida samassa metsikössä tai samalla metsäalueella samanaikaisesti; pitää optimoida, eli tuottaa eri asioita eri alueilla tai eri ajankohtina.

    Planter

    Ihmisten käyttäytymisellä on aika suuri vaikutus. Mihin käytetään se aukkohakkuusta saatua raha. Melkein kaikki haluavat käyttää ”ylimääräisen” rahan matkusteluun. Jos hakkuutuloilla lennetään Thaimaan matka pörrätään siellä pitkähäntäveneellä, niin mikä on aukon aiheuttama ”kokonaishiilitase”.

     

    MaalaisSeppo

    Annelin listaan koskien puusta valmistettavia tuotteita ei puun myyjä voi vaikuttaa. Puun kasvatuksen sijasta toimenpide tältä osin pitää kohdistaa teollisuuteen.

    hemputtaja

    Olenpahan eri mieltä Kohdan 4 väittämästä.

    Merkittävä hakkuiden lisääminen lisää luonnon monimuotoisuutta. Yksinkertaisesti se ei voi olla mitenkään muuten. Luonto on dynaaminen kokonaisuus (hienosti sanottu, eikö). Avattu tila muuttaa väistämättä alueen kasvillisuuden toiseksi tai toisin painottuneeksi eli monipuolistaa sitä.

    Asia lienee helppo varmistaa. Laskee hakkuukypsän ja avohakkuualueen lajit ja vertaa onko lajeja enemmän yhteensä hakkuukypsässä vai hakkuukypsässä ja aukossa. Ajallakin on tietysti oma merkityksensä.

    Se on sitten täysin eri asia onko mitään järkeä lisätä hakkuita merkittävästi.

    A.Jalkanen

    Hemputtaja: meillä tulee joka vuosi uutta uudistushakkuualuetta 100 000 – 150 000 hehtaaria. Kymmenessä vuodessa miljoona hehtaaria. Tästä resurssista ei siis ole puutetta, vai oletko eri mieltä? Sen sijaan todella vanhojen metsien osuus on vähentynyt, puulajikirjo ja erirakenteisuus on kaventunut, palaneen puun ja lahopuun määrä on ’pitkässä juoksussa’ vähentynyt. Uusimman Metsämakasiinin kysymyspalstalla muuten Kari Mielikäinen arvioi juuri, että Suomen metsien puusto on todennäköisesti ollut suurimmillaan noin tuhat vuotta sitten. Lisäksi: jos hakkuut nyt lopetettaisiin, metsien puuvarasto voisi jopa kaksinkertaistua 5 miljardiin m3, eli aika paljon metsiin mahtuisi lisää puita, ennen kuin alkavat suuremmassa määrin lahota.

    hemputtaja

    Annelille. En ole eri mieltä. Et tainnut huomata loppulausetta eli ”Se on sitten täysin eri asia onko mitään järkeä lisätä hakkuita merkittävästi.” Ja luotan Mielikäinen puheisiin, on pääsääntöisesti oikeassa.

    Olin natkuttavinani monimuotoisuudesta, jonka buffauksessa en ymmärrä sitä miksi vihjaillaan, että avohakkuu (Suomessa) vähentää monimuotoisuutta. Olen siinä mielessä vajakki, että en tajua miten se olisi mahdollista.

    A.Jalkanen

    Huomasin kyllä loppulauseesi. Ei minulla ole tuohon lisäämiseen selvää mielipidettä. Paitsi puupohjaisten biopolttoaineiden suuren lisäyksen järkevyyttä hieman epäilen, koska niiden jalostaminen vienee paljon energiaa eikä suuremmalti vähennä hiilidioksidipäästöjä. Kannattaisiko nekin tuet laittaa ennemmin biokaasulaitoksiin ja uusiutuvaan sähköön?

    Avohakkuita muuten ei tarvinne olennaisesti lisätä, vaan lisäys painottuisi harvennushakkuisiin. Erirakenteiskasvatusta kannattaisi myös suosia sille sopivilla paikoilla, erityisesti turvemailla.

    Puuki

    Liian radikaalit ehdot , jotka vähentäisi jo ennestään tarpeeseen liian vähäisiä harvennushakkuita täällä, ei kuulosta järkeviltä, koska niiden perustelut eivät ole realistisia.

    Turvemaiden metsätalousmaan käyttökielto ja esim. sahanpurusta tehtävän bioöljyn tekokielto eivät ole  käypiä keinoja vähentää hiilidioksidipäästöjä.

    Pienet biokaasulaitokset, jotka tuottaa sähköä ja kaasua olisi sopivimpia bioenergialähteitä pitkien etäisyyksien maassamme. Niitä on jo olemassakin joillain karjatiloilla.

    Rane2

    ”Paitsi puupohjaisten biopolttoaineiden suuren lisäyksen järkevyyttä hieman epäilen, koska niiden jalostaminen vienee paljon energiaa eikä suuremmalti vähennä hiilidioksidipäästöjä.”

    Nämä 190 tutkijaakin vaativat ettei fossiilisia polttoaineita saa korvata puusta saatavilla biopolttoaineilla.

    Tässähän ei ole mitään järkeä.Puussa oleva hiili/kasvihuonepäästö on jo maan pinnalla.Sitä olisi siis järkevää kierrättää ja varastoida metsiin.

    Tämä että ilmastotutkijat vaativat turvallisesti maan uumenissa olevien fossiilisten polttoaineiden kaivamista esiin ja vapauttamista ilmakehään on hullua.Sitä sitten pitäisi yrittää sitoa metsiin.Herää kysymys mistä sylttytehtaasta nämä teoriat syntyvät?

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 1,010)