Keskustelut Metsänhoito Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 1,010)
  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

  • A.Jalkanen

    Puuki osuu naulan kantaan. Julkilausujat painottavat eri mittakaavaa: heidän mielestään on tärkeintä alentaa hiilipäästöjä aivan lähivuosikymmeninä ja nimenomaan Suomessa. Jos meillä lisätään hakkuita nyt, hiilinielumme on Luken mallilaskelmien mukaan jopa nykyistä suurempi 2050 jälkeen, mutta onko se liian myöhään, ken tietää?

    Timppa

    Jos nyt menee selluksi 60 %, niin harvennuksia vähentämällä sellupuun osuus kasvaisi helposti vähintään 80 %:iin, koska järeän ja kaikki laatuvaatimukset täyttävän tukin saanto vähenisi.

    Puuki

    Kuinka paljon käytännössä hiilinielu pienenisi, jos täällä jätetään hakkuut tekemättä, koska tarvittava puu hakataan kuitenkin muualta ?

    A.Jalkanen

    Ei tuohon Puukin kysymykseen voi oikein täsmällisesti vastata, kun ei ole tietoa miten puumarkkinat reagoisivat. Hakkuiden vastustajat vastaavat tuohon, että meidän pitäisi olla esimerkkinä, eli toimia täällä niin kuin haluaisimme kaikkien toimivan. Tilannetta voi kärjistäen verrata vaikka lapsityövoiman käyttöön: voimmeko käyttää sitä täällä vaatteiden valmistukseen, koska vaikka emme täällä käytä, muualla käytetään kuitenkin, ja markkinat menevät muille. Timpan mainitsema alempien harvennusmäärien aiheuttama siirtymä tukista kuituun pitää myös huomioida laskelmassa, ja sitä mallit kykenevät arvioimaan.

    Suomen alueella on nyt kysymys siitä, missä haluamme sijaita ns. ’tuotantomahdollisuuksien käyrällä’: kuinka paljon metsiemme tulisi tuottaa hiilinielua ja monimuotoisuutta, ja toisaalta, kuinka paljon haluamme hakata niistä puuta. Molempia kun ei voi maksimoida yhtä aikaa! Minä toivon että kiihtyvä kasvu ratkaisee ongelman, eli vaikka puun  käyttö kasvaa, kasvu kasvaa yhtä nopeasti ja hiilinielu leviää pian entisen kokoiseksi. Tälle vuodelle on ennustettu jo 70 miljoonan kuutiometrin runkopuun hakkuita ja kasvu on vähintään 110 miljoonaa m3.

    Puuki

    Esimerkkinä toimiminen voisi olla sitä, että metsiä hoidetaan kestävästi. Ei hakata yli kasvun koskaan ja uudistaminen tehdään aina tavalla tai toisella. Toisaalta sitä on jo harrastettukin n. 45 vuotta, mutta metsien museointi on sitten varmaan tehokkaampaa hiilensidontaa(?). Paitsi että silloin lahjopuun määrä kasvaa jo liiaksi pienpuuvaiheessa. Nopeasti lahoavat risut ei edistä monimuotoisuuttakaan. Biomassa lisääntyy mutta käyttämättömänä se menee hukkaan hiilidioksidina taivaalle ja puuta korvaavat fosiilista alkuperää olevat tuotteet lisää samalla päästöjä. Lisäksi esim. marjasato ehtyy ja riista kärsii pusikoitumisesta aivan varmasti. Sen tietää ainakin jokainen käytännön metsätaloudesta jotain tietävä.

    Puun käytön muuttaminen entistä kestävämpiin tuotteisiin päin olisi kannatettavampaa kuin lyhytaikainen hiilen sidonnan lisääminen melko ontuvilla perusteilla.

    Rane2

    ”Miksi vain metsille vaaditaan 300 vuoden ikää?”

    Siis tämä ikiaikainen ilmastovampyyri nousee Helsingin Vihreiden syvimmässä hiilikellarissa olevasta arkustaan jokaiseen hallintoneuvoston kokoukseen varmistamaan hiilenpolton jatkumisen.Ikä ei varmasti lopu kesken.

    http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005191409.html

    Timppa

    Jos kiinalaiset reivät ostaisi vessapaperiinsa suomalaisesta puusta tehtyä sellua, niin sitten jossain muualla kasvatetusta.  Kanadassa, Venäjällä?  Mitenkähän ilmakehän hiilidioksidille kävisisi?  Lisääntyisi vai vähenisi?

    Visakallo

    Globaaleilla puumarkkinoilla Suomen kokoisen tekijän tekemiset tai tekemättä jättämiset eivät vaikuta kokonaismarkkinaan juuri mitään. Rakka-aineet ostetaan ja tehtaat sijoitetaan sinne, missä rajoituksia on vähiten. Kannattaa joskus vähän miettiä, mitkä voimat ovat näiden Suomeen vaikuttavien EU-rajoitusten takana.

    risuparta

    visulle: ihmisen luontainen elin ikä on 20-50 vuotta. Suomalaisen männyn 300-800 vuotta!

    Kävin muuten metsäväen tiedotus tilaisuudessa. Luennoijat kertoivat perus asioita teho metsä taloudesta. Puolta tavuakaan ei puhuttu metsien monimuotoisuudesta ja luonnon hoidosta.

    Sopii siinä taas seuraavassa kiilto kuva lehdessä julistaa miten korkealla tasolla suomalainen metsätalous on!

    Ahnetta , itse keskeistä ja vasten mielistä porukkaa!

    Rane2

    Joo,pari trollahtavaa nimi merkkiä näkyy siirtyneen tauolle joten nyt on tilaa uusille tyyleille.

    Paremmissakin piireissä.

    https://yle.fi/urheilu/3-9855380

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 1,010)