Keskustelut Metsänhoito Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 1,010)
  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

  • Rane2

    Lisää yliopistopiireissä leviävää mambojamboa.

    https://yle.fi/uutiset/3-8585291

    mehtäukko

    Saas nähä mihin tämä tämä ilmastosonnan jauhanta on johtamassa?!

    Lähtökohdat olisivat järkeenkäypiä suomalaisille, mutta enemmistön poliittiset vääristelyt voivat tehdä lopputuloksesta vaikka mitä.Paljonko Suomen 2% päätösvalta painaa?

    Jos diktatuuri voimistuu, se on sama kuin vastatuuleen kusisi.

    Rane2

    ”Professori Andy Hoffman toteaa artikkelissaan Climate Science as Culture War (2012) että julkisessa keskustelussa ilmastonmuutoksesta ei enää ole kyse niinkään tieteestä ja informaation jakamisesta vaan kulttuurien, arvojen ja ideologioiden välisistä konflikteista. Erityisesti ilmastotiede on joutunut myrskynsilmään jossa tieteellinen näkemys lähitulevaisuuden uhkakuvista on voimakkaassa ristiriidassa globaalin kulttuurisen, taloudellisen ja poliittisen kehityssuunnan kanssa”

    Visakallo

    Sveitsi, Norja, Islanti ja nyt myös Britania päättivät jättäytyä EU:n ulkopuolelle. Suomi liittyi aikoinaan mukaan silloin vallalla olleen Natoa korvanneen EU:n tuoman turvallisuusajattelun takia. Talous ei tuolloin ollut pääosassa liittymispäätöstä tehtäessä. Nyt tuota turvaa ei tule kummallakaan segmentillä, vaan juuri päinvastoin. EU:n päätöksenteosta on muodostumassa Suomen talouselämän ja myös turvallisuuspolitiikan uhka. Suomi on tämän takia joutunut hyvin nopealla aikataululla tiivistämään Nato-yhteistyötä syyskuussa alkavan Venäjän johtaman massiivisen Zapad 2017 sotaharjoituksen alla. Euroopan rajat saattavat jälleen muuttua.

    kuusessa ollaan

    https://yle.fi/uutiset/3-9745042

     

    Kaikki täällä näköjään loppuu.

    A.Jalkanen

    Tällaisen kommentin laitoin politiikasta.fi-palstalle, tässä versiossa kirjoitusvirheet korjattuna. Linkitin myös tämän meidän keskustelun sinne. Lainasin yhden erinomaisen lauseen täältä (lainausmerkeissä).

    Vanha kestävän kehityksen käsite toimii tässäkin tilanteessa. Miten käytämme metsävarojamme taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi? ”Eikö puuraaka-ainetta kannata globaalista näkökulmasta katsoen tuottaa, ja tuotantoa lisätä, juuri Suomessa jossa se ei maankäytössä kilpaile vaikkapa ruuantuotannon kanssa?” Ei siis ehkä kannata osaoptimoida vähähiilistä taloutta Suomen tai edes EU:n alueella vaan pitää ajatella globaalisti. Kun aletaan esimerkiksi korvata muovi- ja puuvillatuotteita puupohjaisilla tuotteilla, päästään isoihin vähennyksiin päästöissä, säästetään torjunta-aineita ja vettä, ja Suomen talous hyötyy.

    Meidän on lisäksi valittava, haluammeko maksimoida hiilivarastoa vai hiilinielua: ne eivät maksimoidu samalla alueella yhtä aikaa. Isoja hiiltä varastoivia puita ei synny, jos pienten puiden harvennushakkuut jätetään tekemättä. Metsiä ei voi museoida: puuston tiheyden kasvaessa alkaa itseharveneminen ja metsätuhojen riski alkaa kasvaa. Tämä ilmiö nähdään Kanadan ja Venäjän metsissä joiden kasvusta suuri osa menetetään hyönteistuhoihin, tuulenkaatoihin ja metsäpaloihin. Hiiltä kannattaakin varastoida mieluummin puurakenteisiin kuin metsiin. Ilmaston kannalta parasta olisi jos Suomen metsien kasvu eli hiilinielu olisi mahdollisimman suuri. Sitä olisi mahdollista lisätä vielä huomattavasti panostamalla jalostetun siemenen käyttöön ja hyvään metsänhoitoon. Hirvikantaa olisi samalla saatava pienemmäksi.

    mehtäukko

    MT:n jutussa..” Maatalouden ammoniakkipäästöt luultua pienemmät” Syken laskelmien mukaan v -14 päästölukema on runsaat 10% pienempi kuin on LUULTU..!

    Säästöä voi kertyä parisataa milliä.

    Herää kysymys noista luulotaudeista.Jospa hiilinielu-asiassakin aikansa luulotauti vain jyllää??!

    Planter
    Planter

    Suomen EU-edustajille pitäisi tehdä muutama kuvasarja Suomalaisesta metsänhoidosta. Siinä kuvattaisiin mitä tapahtuu kiertoaikana, niin ettei esitetä aina vain kuvaa hakuuaukeasta ja kauhistella sitä. Ehkä Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ymmärtäisi paremmin kuvista kuin pelkästä tekstistä, että metsä pidetään koko kiertoajan maksimaalisesti peitteisenä. Ehkä tällöin ymmärrettäisiin myös harvennushakkuiden vaikutus oikein ja mitä tapahtuu, jos harvennuksen jätetään tekemättä (viimeinen kuva)

    Jotenkin näin:

    http://www.sienikoto.fi/wp-content/uploads/2012/05/IMG_1664.jpg

    http://www.vastavalo.net/albums/userpics/20374/normal_IMG_8896.jpg

    http://www.vastavalo.net/albums/userpics/12706/normal_Kaunismantymetsa.jpg

    Hakkaamaton metsä

    http://www.vastavalo.net/albums/userpics/21011/normal_liekopuu-5353.jpg

    mehtäukko

    ”…Direktiivi-ehdotuksen muutos ja sen tulkinta..”

    Siinähän tuo olisi selvällä Suomella, mutta…onko älliä?

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 1,010)