› Keskustelut › Metsänhoito › Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 1,010)
1 2 3 … 21 22 23 … 99 100 101

  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lähetetty: 13.6.2017, 13:08

    Merkitty: 

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

    Tekijä
    MaalaisSeppo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 2.8.2017, 08:45

    Palataan vielä tälle ”astialle” . Harvennushakkuut lisää tukkipuun tuottoa ja hakkaamattomuus vähentää sitä. Ero on käsittelemättömään n. 70 % enemmän tukkia/kiertoaika. Siis hiilensidonnan kannaltakin on paljon parempi, jos metsänhoidot tehdään ajallaan jotta puuta kertyisi pidempiaikaisiin varastoihin.

    Harvennushakkuu pinta-alat on olleet aiempina vuosina n. 300 000 ha /a  (nykyistä määrää en tiedä, lienee samalla tasolla) mutta rästejä on silti syntynyt koko ajan enemmän: ensiharvennuksiakin on tekemättä liki 100 000 ha.

    Harvennushakkuiden vaikutus kasvuun riippuu monista eri tekijöistä. Harvennusreaktio (kasvun lisääntyminen harv. jälkeen) vaihtelee mm. puulajin, puiden iän, kasvupaikan, harvennusvoimakkuuden ja harvennustavan mukaan.  Kuusella varovainen harvennus jopa lisää kokonaiskasvua välittömästi harvennuksen jälkeen. Männyllä harvennus yleensä vähentää alkuun jonkin verran  kasvua -viive voi olla 2 – 10 vuotta- mutta palautuu sitten ennalleen.

    Kaikenkaikkiaan kasvun vähenemä (kuten on jo todettu aiemminkin) , jos hakkuut lisääntyisi ~ 15 milj.m³/a , ei olisi kuin murto-osa vuotuisesta puuston ”kasvun säästöstä”.

     

     

    harrastelija 2.8.2017, 11:02

    Täytyy vain toivoa, että osataan esittää EU-parlamentille mahdollisimman hyvin perustellut oikeat laskelmat Suomen metsien hiilitaseesta.

    Nämä maailmaa syleilevät luonnonsuojelijat yrittävät myös ”liian lyhyen” ajan kanssa painostaa Suomen metsänhoidon ja metsäteollisuuden alasajoa! Metsän ollessa kyseessä kiertoaika on 60 – 100 vuotta, joten muutaman vuoden toimenpiteillä ei saavuteta kokonaisuuden kannalta hyvää tulosta.

    Pääosin elämäntyöni olen tehnyt koulutuksen ja ammattiin opiskelemisen alueelta. Jotenkin en voi ymmärtää ihmisiä, jotka n. 20 vuoden (päiväkoti, peruskoulu, lukio, maisteri) valtion antaman hyvän koulutuksen jälkeen kehtaavat käyttää saaman tiedon, monikielisyyden ja hyvän globaalisen kasvatuksen saaneena käyttävät näitä taitojaan maailmalla kotimaansa mustamaalaamiseen!

    Rane2 2.8.2017, 11:06

    Tästä olen Harrastelijan kanssa täsmälleen samaa mieltä.

    hemputtaja 2.8.2017, 11:27

    Tässä olen itsekseni miettinyt tätä onkelmaa. Suurtahan hyötyä mietinnästä ole ratkaisun kuitenkin tekee sivistyneempi herrasväki Brysselin viinilasien ja suklaapalojen kanssa.

    Puhetta on ollut enimmäkseen puustosta. Pitäisikö huomata muutkin kasvit kun epäilen, että maa työntää aina sen määrän biomassaa (puut mukaan lukien) kuin olosuhteet antavat myöten. Ts. kun harventaa innostuu pohjakasvillisuus ainakin hiukan.

    Hämärtyvä muisti sisältää pätkän, jossa väitetään ravinteista n. 40 % (Mälkönen?) olevan sitoutunut metsän pohjakasvillisuuteen jollain metsätyypillä ja iällä.

    Pete 2.8.2017, 12:18

    Itseäni häiritsee ns. tutkijoiden kirjeessä se, että eurooppalaisen ja globaalin työnjaon näkökulma on unohtunut kokonaan. Jos ja kun biopohjaisten raaka-aineiden ja tuotteiden tarve tulevaisuudessa kasvaa niin eikö niiden tuottaminen ja tuottamisen lisääminen ole kestävintä (laajasti ajatellen)  juuri Suomen kaltaisessa maassa? Jostain se raaka-aine kuitenkin tulee. Tutkijoiden mielestä ilmaston muutoksen torjunta ja lisääntyvään kysyntään vastaaminen onnistuu kestävämmin hakkaamalla siperialaisia ikimetsiä pohjois-korealaisella orjatyövoimalla?

    Eikö puuraaka-ainetta kannata globaalista näkökulmasta katsoen tuottaa, ja tuotantoa lisätä, juuri Suomessa jossa se ei maankäytössä kilpaile vaikkapa ruuantuotannon kanssa?

    Globaali näkökulma unohtuu kun ilmastotavoitteita tarkastellaan ikäänkuin Suomi ja eurooppa olisi kytketty irti muusta maailmasta.

    A.Jalkanen 2.8.2017, 14:07

    Juurikin näin. Ei kannata osaoptimoida vähähiilistä taloutta Suomeen tai EU:hun. Globaalisti kun aletaan esimerkiksi korvata muovituotteita kuten muovikasseja ja mukeja puupohjaisilla tuotteilla, päästään isoihin vähennyksiin päästöissä ja Suomen talous hyötyy samalla. Jopa teollisuuden puustamaksukyky saattaisi kohentua. Homma pitää kuitenkin hoitaa resurssiviisaasti, ei tuhlaten.

    Puuki 4.8.2017, 11:52

    EU:n ympäristöltk:n (tjms) mukaan sahanpurua ei saisi käyttää  biopolttoaineiden valmistamiseen.   Pitäisi kai käsitellä jätteenä. Haiskahtaa vahvasti ympäristönsuojelun kääreeseen paketoidulta kauppapolitiikalta.

    Muovipakkaukset elintarvikkeissa (tai ainakin muovikassit) on jo kiellettyjen listalla ainakin Italiassa ja Ranskassa.

    Merestä on vasta löydetty taas uusi ”muovisaari” , jonka pinta-ala on 3x Suomen pinta-ala. Kunhan muovikassit kielletään kokonaan, niin korvaavien uusiutuvien materiaalien käyttö lisääntyy huomattavasti.

     

    Pete 4.8.2017, 12:11

    Valitettavasti muovikassien kielto, tai kauppaketjunen omat päätökset poistaa ne myynnistä ja korvata paperi- yms. bioperäisillä kasseilla ei auta pitkään. Lobbarit ovat jo vauhdissa saadakseen boikottiin myös paperi ja biokassit. Niiden tuottamiseen nimittäin kaadetaan puita joka on tietysti aivan kauheaa. Näyttää siltä, että tarjolle tulee ns. kestokasseja. Sellaisia valmistaviin yrityksiin kannattaa nyt sijoittaa. Se on sitten aivan sama kuinka monta kertaa kestokassia todellisuudessa käytetään. Jollain ne ostokset täytyy kotiin kuitenkin kantaa. Kohta on kaapit täynnänsä kestokasseja, mutta ongelma ratkeaa kun alkaa käyttämään niitä roskapusseina.

    A.Jalkanen 5.8.2017, 18:35

    Keskustelu metsän käytöstä jatkuu… bongasin tämän Mikko Tiirolan Facebook-sivulta:

    On aika siirtyä suunnitelma B:hen

    Laitoin tuonne kommenttia, saa nähä julkaisevatko.

     

    Rane2 5.8.2017, 19:22

    Edellisen linkin tittelit on hiukan harhaanjohtavia.Kyseessä oleva ”Bios-tutkimushanke” ei ole mikään tutkimushanke.Kyseessä on jonkinlainen poikkitaiteellinen projekti ja tämä kirjoittaja on jonkin sortin valokuvataiteilija.Linkin otsikoita klikkailemalla näkee hänen teoksiaan.

    http://www.anttimajava.info/

    Tämä on taiteilijoiden tapa rakentaa vaihtoehtoista totuutta.Linkin alaotsikko News on valaiseva.

     

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 1,010)
1 2 3 … 21 22 23 … 99 100 101