EU:n pitäisi maksaa tuo summa Suomelle hiilen sidonnasta.

Ihmettelen kommenttien lyhyitä ja ylimalkaisia väitteitä hakkuulisäyksen vaikutuksesta metsien puusisältöön. Itse lasken asiaa hieman toisella tavalla ja toivon jonkun selostavan sen, missä lasken väärin.

Sekä maalaissepon että A Jalkasen laskelmissa on joitakin olettamuksia, jotka mielestäni ehkä vaativat perusteluja. Laskujen lähtöolettamus on, että nykyistä vuotuista hakkuuta n.70 milj. m3 lisätään 84 milj. m3:en. Muun poistuman oletetaan  säilyvän noin 40 m3.ssä.

En kiistä näitä lukuja. Asiaa ymmärtämättömän lasken, että hakkuuta siis lisätään nykyisestä noin 20 %. Tämä suurentaa noin 15 % kokonaispoistumaa metsien nykyisestä puupoistumasta.

Tämän lisäyksen vaikutus metsän kasvuun on perusteita kertomatta  oletettu joksikin. On selvää, että, poiston kohdistuminen olemassa olevaan metsään muuttaa poiston vaikutusta kasvuun. Jos koko 14 milj. m3 lisäys  kohdistuisi aukkohakkuisiin, pienenisi metsän kasvava pinta-ala % 15 %.Tämä tarkoittaisi kasvun pienenmistä n 15%.lla. Jos koko hakkuulisäys kohdistuisi harvennuksiin, pienenisi metsän kasvu myös silloin ainakin alkuvuosina. En ole kykenevä arvioimaan kasvun pienentymisen suuruutta. Joka tapauksessa on selvää, että lisäyksen kohdistumisella on merkittävä vaikutus metsän kasvuun.

On selvää, että hakkuu kohdistuu sekä päätehakkuisiin että harvennuksiin. Eriteltäessä hakkuulisäyksen vaikutusta metsän kasvuun olisi syytä kertoa myös miten hakkuut oletetaan kohdistettviksi. Ja millä perusteella on päädytty johonkin lukuun metsän kasvun pienenemisessä.

Hakkuun tapahtuessa samalla korkealla tasolla vuodesta seuraavaan ja seuraavaan vuoteen pienee  metsän kasvava pinta-ala eli kasvu vuodesta toiseen, kunnes aukkojen tai harvennettujen alojen kasvu on ehtinyt nousta uudelle tasolle. Mielenkiintoista olisi laskelma, jossa seurataan metsiemme puiumäärän muutoksia esimerkiksi parinkymmenen vuoden ajanjaksolla hakkuulisäyksestä alkaen.

Asiaa sivuten on myös syytä huomioida tosiasia, että päätehakkuussa poistettu puutavara säilyy puutavarana pitempään ja pitää siten hiilidioksiidin itsessään pitkään. Harvennusten puutavara taas vapauttaa sitoutuneen hiilidioksiidinsa hyvin nopeasti.  Joten hiilidioksiidipäästöjen kannalta tukkipuu on peljon parempaa kuin kuitupuu.

Poistumaksi A Jalkanen määritteli 40 milj m3 vuodessa 26.7. Siitä tämä käyttämäni lukema, kuten liki kaikki muutkin lukemat.  Nyt Maalais-Seppo arvioi sen 16 milj.m3. Onko suuresti arvostamani A Jalkanen siis väärässä? Löytyykö asiasta tutkittua tietoa?

Minua hämää suuresti se, että temmataan tyhjästä tarkkoja lukuja perustelematta niiden oikeutusta.  Jos hakkuita lisätään nykyisestä noin 71 milj m3 n.85 mil, m3 vuodessa on lisäys n. 20 %. En tiedä, onko tämä käytännössä mahdollista, eikä se välttämättä kiinnosta myöskaan hakkuulisäyksen vastustajia. Kuitenkin he ovat esittäneet ja esittävät omia laskelmiaan, ei vain mielipiteitä.

Minusta metsiemme vuosikasvun pieneneminen  kasvusta 110 milj m3 kasvuun 109,5 milj m3 15 – 20 %  hakkuulisäysten vaikutuksesta vaikuttaa pieneltä. Ja Maalais-Seppo katsoo tämänkin kasvun pienenmisen olleen ylisuureksi arvioitu. Mielestäni olisi hyvä esittää joitakin perusteluja moiselle väitteelle. Olisi syytä myös perustella väitteet siitä, että liki koko hakkuiden lisäys kohdistuu harvennuksiin. Ovatko nykyiset Suomen metsät pääosin erittäin nuoria tai taimikoita.

Suuri ero Maalais-Sepon ja A Jalkasen välillä näyttää olevan poistumassa. Kumpikin lähtevät n 70 milj m3 vuotuisista hakkuista. Jalkasen mukaan kokonaispoistuma on 40 milj.m3, kun taas maalais-Seppo väittää sen olevan enintäin 500000 m3.  Tarkoittavatko kummatkin poistumalla samaa asiaa? Miten metsäalan koulutuksessa määritellään poistuma?

Asiaa selkeytträisi paljon, mikäli 150-vuotiaalla Suomen metsäalan tutkimustoiminnalla olisi esittää selkeitä mittaustuloksia metsän kokonaispuustosta harvennushakkuiden yhteydessä

Kinastelu asiasta saattaa vaikuttaa tarpeettomalta ja pikkumaiselta. Asia on kuitenkin suomalaiselle metsänhoidolle erittäin tärkeä ja ajankohtainen. Uskoakseni vastapuoli tutkii papereita ja miettii argumentteja kantojensa tueksi. Ei voi olla suomalaisen metsänomistajan etu heitellä asiattomia toiveita tai perustelemattomia väitteitä. Sellaiset ammutaan varmasti alas. Vain rehellinen tutkittu ja todistettu tieto voi kääntää vastustajiemme päät. Sielläkin osataan ajatella.

Kuule maalaisseppo: UM on perillä Suomen metsien hiilen sidonnasta paremmin,  kuin kukaan muu palstalaisista!

Kirjoituksista paistaa läpi SUURI asiantuntemus.

<EDIT: osa tekstistä poistettu>

”Kirjoituksista paistaa läpi SUURI asiantuntemus.”

Mistäs ”nollakorko” Risuparta näin päättelee?