› Keskustelut › Metsänomistus › Yhtymäsopimus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
1 2

  • Yhtymäsopimus

    Lähetetty: 5.1.2025, 11:15

    Merkitty: 

    Tältä pastalta löytynee varmaan henkilöitä, jotka ovat osakkaina metsäyhtymässä. Minulla tulossa samanlainen tilanne ja olisi tarvetta määritellä yhtymälle jonkinmoiset säännöt. Löytyisikö joltain pohjaa, jolla asiaa voisi lähteä viemään eteenpäin? Metsälehden Makasiinissa on aikoinaan ollut hyvä artikkeli aiheesta.

    Tekijä
    Metsahemo Metsahemo
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • mehtäukko 8.1.2025, 07:57

    Niin kyllähän jos aikuiset terveet ihmiset jotain yhteistä sopivat ja  allekirjoituksillaan päättävät sitä kohti pyrkiä, miksi se ei olisi pätemätön? Sanamuodot ovat tietenkin tärkeää laatia niin, että toiminta kenellekään ei muodostu ahdistavaksi. Yksiselitteisyys ja yhteen hiileen puhallettavuus tunnusmerkistönä.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 8.1.2025, 08:17

    …miksi se ei olisi pätemätön
    …kenellekään ei muodostu ahdistavaksi
    …yhteen hiileen puhallettavuus tunnusmerkistönä

    Saat varmaankin Metsahemo vielä lisättyä nuo ylläolevat Metsäyhtymän sääntöihin. Tai ainakin sen hengen. Laita mukaan vielä se, että metsäyhtymässä ”ostamastaan asunnosta voi joutua muuttamaan pois”.

    Eiköhän siitä noilla eväillä riittävän hyvä tule. ☺

    Lauri

    Metsäkupsa Metsäkupsa 8.1.2025, 08:28

    Minun ja siskonpojan omistamassa metsäyhtymässä ei ole mitään yhtymäsopimuksia. Tilayhtymä on vapailta markkinoilta ostamalla luotu, viime vuonna ostimme siihen vapailta markkinoilta kolme tilaa. Yhdeksäs vuosi monossa tilayhtymää, eikä eripuraa ole ollut. Nuorimies aloitti 19 vuotiaana tasavertaisena osakkaana, on ollut molemmille hyvää taitojen, tietojen ja kokemuksen jakamista. Loppuviikosta kauppakirjat pienestä hyvässä kasvussa olevasta metsätilasta allekirjoitetaan.

    mehtäukko 8.1.2025, 08:34

    Kun hameniekka-revalta ei ole kukaan kysynyt mitään, onko niitä tilastojasi pakko kartuttaa?

    Puu Hastelija 8.1.2025, 09:19

    Palstalla ei olisi ensimmäistäkään viestiä, jos edellytettäisiin ensin suoraa kohdennettua kysymystä. Kielari kaikille!

    juha.m.leppanen juha.m.leppanen 8.1.2025, 10:32

    Omassa kommentissani toin lähinnä esiin sitä, että jos vaikka kaksi henkilöä sopivat keskenään esimerkiksi metsäyhtymän käytännön järjestelyistä, niin vaikka sopimuksella sovittaisiin mitä tahansa, niin sopimuksesta voi aina irtautua. Tällaisella sopimuksellahan pyritään nimenomaan varautumaan niihin tilanteisiin, kun asiat eivät etene ihan sovussa ja yhdessä puhumalla. Mikäli yhteisomistuksen osapuolet ovat yksimielisiä ja kaikki toimii, niin mitään sopimuksiahan ei tarvita. Vastaavasti sitten siinä vaiheessa, kun homma ei toimikaan ja aletaan vetoamaan yhtymäsopimukseen, niin sellaisen lainvoima on hyvin heikko. Vaikka sopimukselle olisi kirjattu esimerkiksi se etuosto-oikeus, niin ei sillä ole mitään todellista merkitystä, vaikka kuinka koetettaisiin sopimukseen vedota ja jokainen voi myydä oman osuutensa kiinteistöstä ihan kenelle itseä huvittaa. Tietenkin ostajakunta kiinteistön murtolukuosuudelle on usein hyvin rajallinen.

    Rane2 8.1.2025, 11:00

    Ilmeisesti nämä erilaisten osakkeiden ja osuuksien lunastuslausekkeet ovat yleisiä mutta korkein oikeus on tehnyt päätöksen jonka mukaan suostumus lunastussopimuksessa voidaan peruuttaa aina?

    Tilisanomat.fi

    isaskar keturi 8.1.2025, 11:05

    ”Vaikka sopimukselle olisi kirjattu esimerkiksi se etuosto-oikeus, niin ei sillä ole mitään todellista merkitystä, vaikka kuinka koetettaisiin sopimukseen vedota” Paitsi jos sopimukseen on kirjattu ehdon rikkomisesta jokin seuraamus. Tämän kanssa sitten voi halutessaan mennä käräjäoikeuteen, mutta intressit pitää olla jo todella suuret ja ongelmia alkaa olla sitten jo muuallakin. Sopimisessa on sisältö ja muotovapaus ja niitä tulkitaan viimekädessä käräjillä. Lakien vastaisia ehtoja ei voi olla tai ne ovat pätemättömiä.

    Normandy Normandy 8.1.2025, 13:55

    Pacta sunt Servanda eli sopimus on pidettävä.

    Osakassopimuksessa ongelma on usein se, ettei siinä ole kirjauksia mitä jos-tilanteista: Mitä jos joku ei halua enää pitäytyä allekirjoitettavassa sopimuksessa? Mitä jos joku myy osuutensa?

    Jos näitä tilanteita varten ei ole kirjoitettu selviä toimintatapoja ja mahdollisia (kohtuullisia) seuraamuksia, niin sitten ollaan sopimusoikeuden yleisissä periaatteissa. Niihin taas mm. kuuluu se, ettei mielipahaa korvata vaan ainoastaan todellinen materiaalinen vahinko. Joten esim. ulkopuoliselle myymisestä ei aiheudu vahinkoa, koska olisit itse voinut olla tuo korkeimman tarjouksen tekijä.

    Näillä sopimuksilla ei kuitenkaan ole vaikuttavuutta kuin allekirjoittajien välillä. Jos joku allekirjoittajista kuolee tai myy osuutensa, niin seuraavaa omistajaa ei sido tuo edellisen omistajan allekirjoittama sopimus.

    Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen kirjattu määräys taas toimii eri tavoin, se on tavallaan kuin rasite, jonka asunto-osakkeen ostaja hyväksyy sitomaan itseään. Eli myös uutta osakasta sitoo yhtiöjärjestykseen kirjattu määräys (esimerkiksi lunastusoikeudesta).

    Lunastuksessa on valitettavaa, jos kaupan osapuolet eivät olleet niin ammattitaitoisia, että he olisivat sopineet kauppapäivän nyt ja siitä maksupäivän ja omistuksen siirtymisen vasta lunastusajan päätyttyä. Suurin osa lunastuspäkälistä kun lähtee liikkeelle kaupan teosta, ei omistusoikeuden siirtymisestä.

    mehtäukko 8.1.2025, 15:35

    Lähtisin itse siitä, että kun metsäyhtymään aiotaan mukaan, siinä olisi oltava tiedossa ne selkeät kohdat joiden mukaan aiotaan seilata. Mitä yhtenevämpi on porukka, sen vähemmän niitä ”tosipaikassa” tarvitaan tarkastella. Ja sekin muistutuksena tilanteeseen, jonka joku voi myöhemmin ymmärtää toisin.Olipahan sitten vaikka aikomus hoitaa metsiä jaksollisen kaavan mukaisesti. Jos joku on toista mieltä, parempi antaa hänen toimia erillään itsenäisesti.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
1 2