Timppa, en ymmärrä esimerkkiäsi. Jos metsätuottaa 5% ”korkoa” sijoitukselle ja lainan korko on 2%, niin eikös siinä käy niin, että oman pääoman tuotto nousee 8 prosenttiin jos puolet ostohinnasta on lainaa? Ja saahan sille säästöön jääneelle miljoonalle myös tuoton jollain muulla sijoitustuotteella. Tällä hetkellä ja lyhyellä aikavälillä se on tosin vaikeaa ja riskipitoista. Jos omaa rahaa käyttää vain 10 prosenttia, niin oman pääoman tuottoprosentti nousee tosi muhkeisiin lukemiin. Jos kaikki menee hyvin.
Pete. Menee vähän otsikosta sivuun, mutta vastaan.
Ei metsä tuota nykyisillä kauppahinnoilla 5 %:a vaan mieluummin sen 2 %. Nimittäin niissä ostometsissä on lähinnä harvennuspuita ja paljon istutettavia/perattavia taimikoita. Metsänomistuksessa on myös kiinteitä kuluja kuten erilaisia tiestökuluja, mahdollisesti vakuutuksia.
Joskus selvittelin jotain kohdetta ja lähtökohtana oli juuri se 5 %:n tuotto. Toteutunut kauppahinta oli noin kaksinkertainen järkevänä pitämääni. Edelleen voi nykyhinnoillakin olla viisasta hankkia maata, jos likviditeetti on kunnossa. Tulos tulee sitten joskus 30 tai 50 vuoden kuluttua. Velkaakin voi toki ottaa, jos tietää hallitsevansa tilanteen huonoissakin suhdanteissa. Voi tietysti ottaa muutenkin, jos pankista saa, mutta silloin voi joskus mennä yöunet.
Täällä kirjoittelevista moni on näemmä aloittanut metsänomistuksen aivan omien ansiotulojen turvin ja pystynyt hiljalleen sitä kautta lisäämään metsäomasuuttaan. Luulisin, että markkinoilla ostajina on nykyään aika runsaasti yritystoiminnassa optiolla tai omistajina vaurastuneita. Heillä saattaa olla turvana hyvä eläke. Silloin metsänomistus on lähinnä harrastus ja harrastuksillehan ei hintaa lasketa, minkä siis näkee kauppahinnoissa.
Siitä olen samaa mieltä, että metsätilojen hinnat nousseet keskimäärin niin korkeiksi, että tuoton saaminen on vaikeaa. On siellä joukossa kuitenkin edelleen tiloja joissa valtaosa puustosta ja kuvioistakin on kasvatusmetsiä, arvokasvuvaiheessa siis. Vanhan hyvän ajan kestävä metsätalous ei kuitenkaan enää ole ainakaan täysimääräisesti mahdollista, silloin joutuu tyytymään varmaan 2% tasoon ja sillä ei laina lyhene. Jos tuottoa haluaa, niin hakkuita on tehtävä joko heti ja/tai 10-15v päästä aika reippaasti. Jos näin toimii, niin on edelleen mahdollista saada koko kauppahinta nettohakkuutuloilla maksuun 10-15v aikana. Lopputulos on sitten tila jossa on paljon nuoria taimikoita ja laihaa 2-3kl metsää. Ja kuluja niistä tietysti on. Ja tällaisia tiloja on myyntiin tulevissa hyvin vähän.
Kasvupohjien viljavuuden ja korjuuolosuhteen merkitys korostuu entisestään. Suometsävaltaisesta tilasta ei todellakaan kannata maksaa samaa hintaa tai lähellekään samaa kuin kivennäismaavaltaisesta.
En usko, että kovinkaan moni pystyy palkkatuloista keräämään metsänostoon tarvittavia euroja tai sitten täytyy olla todella pitkäjänteinen suunnitelma.
Otsikkoon liittyen olisi mielenkiintoista nähdä miten ”valmiin” yhteismetsän hinta käyttäytyy verrattuna tavalliseen metsätilaan. Jos keskimääräisen 50ha keski-suomalaisen metsätilan muuttaa yhteismetsäksi, niin saako siitä paremman hinnan kuin metsätilasta. Siis ajatuksena se, että kaikki yhteismetsän osuudet myydään yhdellä kaupalla yhdelle ostajalle.
Tuohon Peten teoreettiseen kysymykseen, jos kaikki yhteismetsän osuudet myytäisiin yhdellä kaupalla samalle ostajalle, niin millaisen hinnan saisi siihen verrattuna, jos sama tila olisi myynnissä.
Kysymyshän on siis teoreettinen. Mutta mietitään. Yhteismetsän metsien käsittelyn historiahan löytyy vuosittaisista toimintakertomuksista. Se vastaa mielestäni auton huoltokirjaa. Ostajan kannalta turvallinen ratkaisu, kun tietää mitä metsissä on tapahtunut ja voi myös ennakoida tulevia tapahtumia. Väittäisin, että tuollainen metsien ”huoltokirja” tekee metsän ostamisen riskittömämmäksi. Siksi luullakseni kokonaisen yhteismetsän myynnistä saa paremman hinnan kuin vastaavan maatilan myynnistä.
Kun lähdetään olettamuksesta, että yhteismetsä on iso – jopa tuhansia hehtaareita, sen myyminen kerralla lienee konstikkaampaa, kuin että myydään se tiloina.
Ei ole ostajaehdokkaita jonoksi asti, joten ainakaan kovaa kilpailua ei helposti synny. Isot tilat menevät kaupaksi paremmalla hinnalla, kun ne pikotaan.
Maaseudun Tulevaisuuden mukaan Suomessa oli tammikuussa 344 yhteismetsää.
Niiden pinta-ala on yhteensä 613 000 hehtaaria.
Osakkaita on 25 000.
Pienin yhteismetsä on 5 ha ja suurin 90 000 ha.
Keskiarvoksi tulee 1 800 hehtaaria.
Jos on yksityismetsien omistuksessa laaja kirjo, niin samaa voi kyllä sanoa yhteismetsistäkin!
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.