Markkinoiden näkemys kyllä näyttää tukevan yhteismetsien perustamista. Puuntakusen mukaan viime vuonna perustettiin n. 50 uutta yhteismetsää. Siinä olet RR siis kyllä väärässä.
Ei minulla ole mitään tarvetta kaunistella asioita tai tehdä vastakysymyksiä. Pyrin vain esittelemään faktoja, joiden perusteella itse kukin voi tehdä itselleen parhaiten sopivat ratkaisut. Hyvähän on, jos saa sitoutuneen jatkajan metsäomaisuudelleen ja myös muut perilliset ovat ratkaisuun tyytyväiset. Ei taida olla kuitenkaan kovin yleistä.
Kuten Mark Twain aikoinaan totesi, maata ei valmisteta enää. Tai kuten entiset hämäläiset, maata ei myydä vaan ostetaan. Silloin on hyvä, että löytyy kätevä tapa säilyttää maaomistus suvussa.
Täällä puhutaan nyt aidasta ja aidan seipäästä. Timpan tapauksessa yhteismetsä oli ratkaisu suvun tilanteeseen, mutta Reima kyselee kannattaako metsätila liittää olemassa olevaan yhteismetsään vai saako myymällä tilan paremman taloudellisen tuloksen.
Timppa, miksi metsätila pitäisi säilyttää suvussa? Siksi, että vanhoihin rakennuksiin on varaa tehdä kattoremontit?
Yhteismetsä saattaa kaikkein parhaiten soveltua metsäsijoittajalle. Riittävän ison metsäomaisuuden, useita tiloja ympäri Suomea, voi lmuuttaa yhteismetsäksi valtion kustannuksella. Sanotaan vaikka 500ha. Yksi osakas riittää. Jos on muutakin omaisuutta ja pääomatuloa, niin veroaste on 6%(!) pienempi. Riittävän iso pinta-ala mahdollistaa yhteismetsälle lainan saannin ja pinta-alaa voi kasvattaa. Tiloja voi myös ”jalostaa” myymällä niitä pois, vaikka niitä ”alkuperäisiä”. Ja taas myyntivoitot pääsee korjaamaan pienemmällä verokannalla. Lopuksi voi purkaa vaikka koko roskan. Mitenköhän metsävähennys silloin tuloutuu vai tuloutuuko ollenkaan ja missä tilanteessa?
Sellainen tapaus tulee vielä mieleen, että mikäli isoon yhteismetsään liitettävällä metsätilalla on käyttämätöntä metsävähennystä, niin se hyöty menee kaikille yhteismetsän osakkaille, siis niille ison yhteismetsän osakkaillekin. Kannattaa siis hyödyntää metsävähennys ensin ja liittyä yhteismetsään vasta sitten.
Peten ”ohjeet” hipoo verokeinottelun tapoja ja vaikka se olisi laillista se on tapana moraalisesti kyseenalainen.
Eikö noita ole jo riittämiin jotka keinottelee ja verot jää saamatta ja yhteiskunta voi huonosti koska varat ei riitä ja velkaannutaan.
Ja mitä metsävähennyksen pois käyttöön tulee se ohjeena peten malliin ei ainakan puukauppaa piristä. Koska vuosittain puuta myyvä ei näytä käytännössä juuri metsävähennystä saavan loppumaan.
Vastaan Petelle. Tosin jo tuolla edellä olen kertonut asian. Siis metsätilan omistamisessa on kaksi puolta. Totta kai taloudellinen näkökohta, joka puoltaa pitämään varallisuutta turvassa ja tuottavana. Siinä metsäomaisuus on erinomainen tapa etenkin, jos on muutakin sijoitusomaisuutta. Kuten tuolla aiemmin olen kirjoittanut, niin metsäomaisuudesta saadut myyntitulot saattavat helposti menettää arvonsa joko kulutukseen tai vääriin sijoitusratkaisuihin.
Toinen merkitys on sitten tunnepuoli. Mukava nähdä jotain konkreettista bittien sijaan.
Tosiaan meillä on jätetty perikunnalle metsää sen verran, että kiinteistöt saadaan pidettyä normaalissa kunnossa. Isommat remontit (esim joku vuosi sitten n 1000 m2 uusia kattoja) on kyllä sitten tehty yhteismetsästä saatujen tulojen turvin. Sekin on mukavaa, kun on varaa hoitaa vanhoja kiinteistöjä asianmukaisesti. Toisenlaisiakin esimerkkejä näkyy. Ihan kiva viettää puoli vuotta hyvin hoidetussa kiinteistössä, jossa kuitenkin riittää aina uusia haasteita.
Vielä Peten ”sijoitusneuvosta”. Yhteismetsään tarvitaan kyllä kaksi osakasta. Toki toinen saattaa olla ilmeisestikin aika pienellä osuudella.
Jos minulla olisi vaikka pari miljoonaa käteistä ja sijoittaisin sen metsänostoon, niin saisin siitä nykyhinnoin ehkä sen 500 hehtaaria nuoria metsiä. Myyntituloja saattaisi tulla vaikka 70000 euroa ja siis metsävähennyksen jälkeen verotettava tulo olisi 28 000 ja joutuisin käyttämään ehkä vierasta voimaa , mikä maksaisi luokkaa 10000 euroa ja muut kulut olisivat vaikka 20000 euroa. Verotettavaa tuloa ei siis käytännössä jäisi lainkaan. Yhteismetsän alemmalla verokanalla ei siis olisi mitään vaikutusta.
Bisneksestä jäisi siis nettona 2 %:n tuotto ja aika paljon vaivaa. Mielenkiintoistahan tuo olisi, mutta kyllä vähemmällä vaivalla saisi paremman tuoton jossain muualla. Ei ollut Peteltä mielestäni kovin hyvä sijoitusneuvo.
2 miljoonalla eurolla saa Väli-Suomesta 50 000 – 60 000 mottia puuta ja taimikot päälle. Hyvällä tuurilla hiukan enemmänkin. No se pinta-ala on jokseenkin Timpan mainitsema 500ha. Jos käteistä olisi tuo summa niin sillä ei tietenkään kannata ostaa metsää. Vähintään toinen miljoona kannattaa ottaa lainaa. Se jo nostaa oman pääoman tuottoa lähes kaksinkertaiseksi. Silti, en minä mitään hyvää busnestä pyrkinytkään ehdottamaan. Kuitenkin näitä isojen pinta-alojen haalijoita on nyt moninkertainen määrä entisiin aikoihin verrattuna. Jos kyseistä toimintaa harjoittaa, niin miksei sitten yhteismetsämuodossa? Mitään veronkiertoa en itse siinä näe varsinkin jos unohtaa tuon mainitsemani ”purkaa koko roskan pois”. Tällaisesta ei taida olla esimerkkiä, enkä usko sellaista tulevankaan.
Metsäpalstoja aktiivisesti ostavan metsävähennys riittää hyvinkin pitkään, mutta yhteismetsästä kyllä ajanmittaan loppuvat ellei sitten palstoja osteta koko ajan lisää. Se saattaa olla vaikeaa kun osa osakkaista tarvitsee sitä rahaa ihan muihin tarkoituksiin. Uhteismetsäosuuden kaupassa ei synny metsävähennystä, eli sikäli edullisempi tapa on tehdä sukupolvenvaihdos kaupalla.
On ehdottomasti kunnioitettava tapa pitää vanhasta rakennuskannasta huolta. Parhaiten talon säilymisen takaa kuitenkin se, että sillä on yksi emäntä tai isäntä. Poikkeuksiakin voi olla, ehkä Timpan porukka on sellainen.
Pete
Sitä en ymmärrä, että miten lainarahan käyttö metsänostoon noin 2 % tuotolla nostaisi merkittävästi oman pääoman tuottoa. Joutuuhan siitä lainarahasta maksamaan korkoa ainakin 2-3 %. Jos esimerkkitapauksessa yhteismetsä maksaisi korkoa vaikka 25000, niin yhteismetsän nettokassavirta olisi 15000 euroa 1 miljoonan pääomalle vähennettynä lainalyhennyksillä. Toki, jos omistaja ottaa sen 1 miljoona lainan itselleen, niin tilanne paranee, jos koron 25000 euroa voi vähentää pääomatuloista. Hyötyä tulee vähintään 7500 ja enintään 8500 euroa. Siis lainavaihtoehdossa metsätulot 40000-korot 25000+verohyöty 8000 yhteensä 23000. Siis pääomantuotto 2,3 % miljoonalle eurolle. Tietysti sitten arvonnousut päälle ja toisaalta velvollisuus lyhentääkin velkaa. Riskinä vielä puun kysynnän ja/tai hintojen lasku. Joskus oikeaan aikaan otettu riski tuo kyllä hyvän tuloksen vuosikymmenten kuluttua. Yhteismetsän alempi verokanta ei siis kyllä tilannetta paranna.
Siinä olen kyllä samaa mieltä, että yksi omistaja pitää yleensä kiinteistöjä paremmassa kunnossa. Meillä onkin ehkä poikkeustapaus. Erittäin suuren päärakennuksen toinen pää on lankomiehen ja vaimonsa vapaa.ajan käytössä, toinen pää meidä nvapaa-ajan käytössä. Jos jompi kumpi saa idean, että pitäisi tehdä joku merkittävämpi parannus, niin toinen on kyllä aina suostunut. Joskus on rahat otettu perikunnan tililtä, joskus meidän asukkaiden. Omista tiloista, esim keittiöt kalusteineen vastataan kyllä yksin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.