› Keskustelut › Metsänomistus › Yhteismetsä perillisille

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 121)
1 2 3 … 6 7 8 … 11 12 13

  • Yhteismetsä perillisille

    Lähetetty: 25.12.2018, 10:25

    Moro,

    metsätilani koko on tällä hetkellä hieman reilu 300ha ja sijaitsee hämeessä. Perillisiä olisi kaksi, joista ainakin toista kiinostaa kovasti metsänhoito. Tälle olen jo osan metsästä maatilan SPV:n yheydessä myynytkin. Miten palstalaiset näette, olisiko järkeväää väsätä yheismetsä, jotta molemmat perilliset voisivat tulevaisuudessa nauttia metsien sadosta? Vai annetaanko vaan kaikki toiselle, ja saavat sitten perinnönjaossa sopia käteiskorvauksesta?

    Tekijä
    Haamu
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • MJO 30.12.2018, 18:46

    Kyllä enemmistö päätöksetkin voidaan ratkoa oikeudessa, jos ne eivät ole kaikkille osakkaille tasapuolinen. Esimerkiksi 2 enemmistö osakkaan päätöksellä yhteismetsät maat myydään 2 lle enemmistö osakkaalle alihintaan. Tai heiltä ostetaan lisämaata ylihintaan. Tai heidät palkataan ylihintaan tekemään hankintahakkuita yms.

    Enkä usko hirvilupien jakaminen on mahdollista tolpan mallin mukaan. Ja osa osakkaista joutuisi itse myymään omia kaatolupia, ettei ne jäisi käyttämättä.

    Timppa 30.12.2018, 19:03

    Yhteismetsälaki 24 §:

    (Hoitokunnan ) kokouksessa ei saa tehdä päätöstä, jolla osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella annetaan osakkaalle tai jollekulle muulle ilmeisesti epäoikeudenmukaista etua.”

    Yteismetsälaki 28 §:

    ”Hoitokunnan jäsen ja toimitsija on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut osakaskunnalle. Sama koskee tätä lakia tai ohjesääntöä rikkomalla osakkaalle tai muulle henkilölle aiheutettua vahinkoa.”

    Minusta nämä kertovat sen, ettei kukaan voi laillisesti hillua yhteismetsässä.  Eikä osakkaita voi kohdella eri tavoin asuinpaikan perusteella.  Minusta hirvenmetsästysoikeuden jakaminen Tolopaisen kuvaamalla tavalla on ilmeisen epäoiketettu etu, koska epäilemättä osa jäsenistöstä  ei ainakaan metsästämällä pysty sitä hyödyntämään.  Kannattaa siis vielä kerran todeta se, että osakaskunnan kokouksessa voidaan tehdä laiton päätös ilman seuraamuksia.  Sehän on selvää. Hoitokunnan vastuulla on panna toimeen osakaskunnan kokouksen päätökset.  Kuten edellä laissa todetaan, niin laittoman tai osakkaiden tasapuolisuutta loukkaavan toimeenpanopäätöksen aiheuttamista vahingoista osakaskunnalle tai yksittäiselle osakkaalle vastaa hoitokunta.  Eikä asiaa auta sekään, että osakaskunnan kokous on asiasta päättänyt.  Vahinkokin on helppo näyttää toteen.   Otetaan lähtökohdaksi Metsähallituksen perimä vuosittainen hehtaarivuokra ja kerrotaan yhteismetsän pinta-alalla.  Sen joutuu hoitokunta korvaamaan, jos käräjille mennään.

    Mielenkiintoista olisi tietää, että onko tuo Tolopaisen esimerkki aivan elävästä elämästä ja miten ne 4 pienosakkaille jaettua kaatolupaa käytetään.

    Tolopainen 30.12.2018, 19:13

    Kun hirviä on ollut runsaasti jo 70-luvulta saakka mitään ongelmia lupien käytössä ei ole ollut. Lupia ei tarvitse maksaa valtiolle jos niitä ei ole käytetty. Kenelle niitä voisi myydä jos ulkopuoliset eivät pääse metsästämään yhteismetsän alueelle. Ei sinne myydä edes pienriistan lupia.

    Eikö Timmppa ole ollut hirvenpyynnissä. Kaatolupia käytetään ampumalla hirviä. Kaatolupa ei tarkoita että hirvi olisi jo kaadettu. Kukaan ei tule pyytämään seurueen hirviä jos eivät itse siihen kykene.

    Voisin tuohon raapaista vaikka hirviporukoissa olevien nimetkin kun satun tuntemaan lähes kaikki, en sitä kuitenkaan tee.

    Jos suurin osa yhteismetsän osakkaista on jo toisessa tai kolmannessa polvessa ja tilille tulee kaupunkiin joka vuosi muutama tonni. Asiat tuskin pahemmin kiinnostaa.

     

    Timppa 30.12.2018, 20:00

    Kyllä minä olen ollut hirvenpyynnissä 58 vuotta.

    Tuon yhteismetsän asiat ovat ainakin osittain hyvin.  Hirviä kaatuu, mikä on yhteismetsän kannalta tavoitekin.  Jos joku haluaisi viedä asian käräjille, niin kävisi kuitenkin juuri noin kuten edellä kirjoitin.

    Et kuitenkaan vastannut siihen, mitä niille vähemmistölle kiintiöityihin luville tapahtuu.  Jääkö osa hirvistä kaatamatta ja kasvattamaan hirvikantaa vuodesta toiseen, mikä ei taas ole metsille hyväksi.  Luulisi riistaviranomaistekin puuttuvan asiaan.

    Tolopainen 30.12.2018, 20:08

    Kaatotilastot on julkisia yhteislupa alueella. Ei kai viranomaisia kiinnosta jos yhteisluvsta muutama lupa jää käyttämättä. Miksi talvehtimisalueelta ei onnistuisi hirvenkaato. Jos osakkailla on taloudessa kymmenkunta pakastinta kai sitä lihaakin on joskus tullut.

    Timppa 30.12.2018, 20:16

    Vastaa Tolopainen kerrankin suoraan.  Jos on mahdollista ampua tuon yhteismetsän maalla 10 hirveä, niin montako siellä ammutaan?

    Tolopainen 30.12.2018, 20:20

    Eikö pyyntiaika ole joulukuun loppuun, ei niitä kastomääriä tarvitse aiemmin ilmoittaa. Eivät yleensä kerro mitään ulkopuolisille.

    Peoleo 30.12.2018, 20:25

    Ei riistaviranomaisilla ole mitään mahdollisuuksia ruveta määräämään miten maanomistaja käyttää omaa metsästysoikeuttaan. Kunhan pyynti tapahtuu myönnetyn pyyntiluvan ehtojen mukaisesti.

    Tolopainen 30.12.2018, 20:37

    Sen haluaisin nähdä miten Timppa saa selville jonkun yhteismetsän hirvienkaatomäärän. Jos seurue ei sitä kerro ulkopuolisille.

    Timppa 30.12.2018, 20:47

    Itsehän Tolopainen siitä juuri kerroit osittain.  Sitä paitsi kaikki yhteisluvan osakkaat tietävät sen mitä toiset ovat kaataneet.  Ei siis mitään salaista tietoa.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 121)
1 2 3 … 6 7 8 … 11 12 13